Kansainvälisyyttä omalla pellolla

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on järjestetty toisen kerran kansainvälinen työleiri parhaimpaan/pahimpaan kitkentäaikaan. Viime vuodesta jäi hyvät muistot ja rikoista puhdas pelto. Kvt-leiri aloitti työt omalla pellolla 1.7.2013. Heitä on tänä vuonna 10 aikuista 6 eri maasta ja 1 lapsi sekä kaksi kvt-ohjaajaa Laura Heikkilä ja Niina Korpua. He yöpyvät Vantaan Steiner-koululla ja työskentelevät pellolla 10 päivän ajan 6 tuntia päivässä. Työleirillä on ollut mukava yhteishenki ja osuuskuntalaisten porkkanat, palsternakat, punajuuret, sipulit, mustajuuret ja Mustosen virkistyspuutarhan yrtit on pelastettu valtavien valvattien ja kiertyvien tatarten alta. Myös peltolaisten on ollut näin helppo vaihtaa vaihde luomisesta ja istutuksista, hoitotöihin. Uutta energiaa on pellolle tullut Tsekistä, Belgiasta, Slovakiasta, Tunisiasta, Ukrainasta ja Taiwanista.

Slovakialais-saksalaisen Martinin yllätti auringon vahvuus Suomessa. Tunisialais-suomalaisen Ranjan taas pitkät lämpimät päivät. Hän oli kuullut, että viime vuonna Suomessa oli ollut vain 10 kesäpäivää. Leiriohjaajien mielestä haastavinta on ollut eri kansallisuuksien mentaliteetit työhön. Kuitenkin hauskaa on ollut. Osuuskunta on järjestänyt leirille patjoja, pyöriä ja sadevaatteita leirin ajaksi. Varsinkin pehmeistä yösijoista on tullut kiitosta. Ohjelmassa on ollut osuuskunnan esittely, Dodo ry:n Pasilan kaupunkiviljelyksien esittely, Suomen linnan retki ja bussiretki Nuuksion luonnonsuojelualueelle. Myös Helsingin yöelämää käytiin katsomassa lauantaina ja koettiin myös puistofestivaalit. Leiriläiset ovat myös nauttineet kalastamisesta suomalaisella järvellä. He ovat verranneet Suomea J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta maailmaan. Kitkentätyö on tuntunut mukavalta, kun mieli voi samalla levätä ja kasveja hoitaa. Haastavin työ oli kasvihuoneessa kuumuuden takia.

Viljelijän näkökulmasta leiri on ollut erittäin hyvä. Se on tuonut uusia tuulia maailmalta ja samalla kääntänyt työn suunnan isoihin rikkoihin pienistä taimista. Näin pitkiä kuumia kesäpäiviä pellolla jaksaa, kun tietää, että apukäsiä on. Luomupellossamme on niin suuri siemenpankki ja kestorikkakasvitilanne, että ilman osuuskuntalaisia, harjoittelijoita ja työleiriä rikkatilanne tuntuisi mahdottomalta. Onneksi ollaan helpotukseksi hankittu myös hanhenjalkaharat traktoriin ja rikkamestari. Yhteistyöllä saadaan aikaan ja selvitään. Syksyllä sitten korjataan yhteistyön satoa yhteisölle!

Syksyksi työharjoittelemaan Kaupunkilaisten omalle pellolle!

Etsimme hyviä tyyppejä työharjoitteluun Ruokaosuuskunnan pellolle Vantaan Korsoon. etsimme_harjoittelijoita_syys2013

Infrapunakuivuri

Kuivuri on nyt kunnossa. Kaikki vastukset toimii!!!Olemme saaneet viime vuonna Itu Biodynilta lahjoituksena vanhan kuivurin, jonka haluaisimme nyt saada käyttöön. Jos haluat testata kuivuria niin otappa yhteyttä? Alla kuvia kuivurista ja jos tunnet tai osaisit itse käyttää kuivuria niin ota yhteyttä olirepo@gmail.com tai 050-5715032/Olli

IP=Infrapuna kuivuri. Harvinainen venäläinen malli, joka on energia tehokas vaihtoehto. Lisätietoja alla olevasta linkistä: http://www.myllyposti.fi/teollisuus_kuivuri.html

Kasvua & kitkentää

Nyt on hoitotyöt aloitettu omalla pellolla oikein kunnolla, kun kaikki viimeisetkin kasvit vihdoin pääsivät maahan. Osuuskunnan talkoissa on kitketty käsin, kansainvälinen työleiri on poistanut rikkakasveja nyt neljän päivän ajan ja on rikkamestarikin otettu käyttöön. Käsintyönnettävä rikkamestari ostettiin omalle pellolle keväällä Lasten ja nuorten puutarhalta. Myös traktoriin ostettiin hanhenjalkaharat viime kesänä Elomestarilta.  Harat ovat kätevät, mutta vaativat hieman säätöä ennen ajoa.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on ollut kaksi viikkoa harjoittelussa Ari-Matti Oulun AMK:sta maasetuelinkeinojen linjalta. Hän on ollut töissä Petri Leinosella eli Elomestarilla, joka Suomessa näitä laitteita myy. Ari on osuuskunnan pellolla kahden viikon ajan kiitettävästi haraillut rikkamestarilla. Olemme huomanneet hyväksi taktiikaksi ensin mennä käsin työnnettävällä rikkamestarilla, sitten perässä ajaa traktorilla rivivälit. Vielä kun kolmas nopeasti käsin ottaa kasvin viereen jääneet rikat, niin kyllä tulee tarpeeksi puhdasta ja luomuksi tämä taktiikka on myös tehokas. Rikkamestarin hanhenjalat käyvät kaalien ja pavun viereen hyvin ja kiekko taas toimi purjolla.  Sormiharatkin meillä laitteeseen olisi, joten täytyy niille keksiä vielä tehokasta käyttöä. Porkkanat, palsternakat, sipulit ja mustajuuret on käsin kovalla työllä kitketty isojen ukontatarten varjosta. Tietysti rivivälit on harattu traktorilla. Punajuuri odottaa vielä vuoroaan.

Täytyy tietysti pellon pientareitakin niittää, jottei rikat sieltä siemennä peltoon. Hankimme pellon onneksi myös trimmerin pientareita varten. Sillä hoituu myös Mustosen puutarhan leikkuut. Osuuskuntalaisten viime kesänä istutetut viinimarjapensaat ovat lähteneet hyvään kasvuun Mustosessa. Niiden riviväleihin on kylvetty nurmea ja apilaa, joka näin kasvun aikaan vaatii myös hoitoa.

Heinäkuu on pellolla omalla tavallaan helpottavaa aikaa, kun voi keskittyä vain hoitotöihin, mutta samalla se jännittää hieman, että ehtiikö kaikkien kasvien luo ajoissa. Varsinkin kun pellollamme on kiitettävä siemenpankki ja kestorikkakasvi ongelmakin. Onneksi apukäsiä löytyy niin harjoittelijoista, työleiristä  kuin osuuskuntalaisistakin. Mehän myös kiikutamme jokaisen rikkakasvin pois pellolta, jotta se ei siementäisi tai juurtuisi uudelleen paikoilleen. On meillä taas jo aika näyttävä rikkakompostikin siunaantunut. Yksi lempimottojani heinäkuuhun on " älä katso kitkiessä riviä eteenpäin, elä hetkessä, keskity juuri siihen, missä olet ". Näin kitkennästä voi jopa nauttia. Sehän on helppoa hommaa, ei saa antaa pelon vallata vaan mieluummin nauttii kauniista heinäkuisesta säästä ja iloitsee taimien pelastuksesta.

Kaikki kasvaa!

Valtava kasvu voima: juhannuksen jälkeen valoa, lämpöä ja onneksi myös kosteutta riittää. Rikkakasvit ovat päässeet valtaviksi eli kitkentäaika on käsillä. Lämpöä on lähemmäksi 30 ° C ja sadekuurot kastelevat peltoa. Vielä kesäkuun loppuun asti istutetaan mm. maisseja ja joitain kaalin sukuisia kasveja. Sitten onneksi pellon raja tulee vastaan ja on keskityttävä vain hoitamaan kymmeniä tuhansia taimiamme.

Uusi viherlannoslohkomme kylvettiin juhannuksena käsin. Viherlannoksen on tarkoitus mahdollistaa lohko tulevaisuudessa satokasvin viljelyyn. Kylvimme lohkolle Kauraa, ruisvirnaa ja italianraiheinää. Kauran on tarkoitus nostaa vaikealiukoisia ravinteita maasta ja puhdistaa maata. Ruisvirna taas kerää typpeä ilmastopalveluita hyödyntäen maahan ja italianraiheinä varmistaa vihreän kasvun eli pitää ravinteet maassa. Viherlannossekakasvusto kasvaa hyvin yhdessä, koska kasvien juuret ulottuvat eri kerroksiin maassa. Viherlannoksen on tarkoitus ehkäistä rikkoja ja parantaa maan ravinnetilaa. Myös biokalvopenkkien väleihin kylvettiin tänä vuonna maata parantava seos.

Laavin veljekset ovat käyneet hoitamassa myös vanhaa Massey Ferguson 35 eli vuokraisäntämme Jukan vanhaa helmeä, 60-luvun traktoria. Jospa siitä saisi kastelu- ja rivivälien haraustraktorin. Osuuskuntalaisemme Karlsson on käynyt peltotietä omalla helmellään parantelemassa. Myös uuden vajan pohjia on pellon naapuri Honkamäki käynyt kaivurilla kaivamassa. Kiitos tärkeän työn tekijöille!

Kolmas sadonjako on ensi viikolla ja osa omista varhaisperunoista on vihdoin valmiita. On niitä odotettukin. Savimaammehan ei lämpeä hiekkamaan tavoin ja sitä ei pääse muokkaamaankaan kovin aikaisin ettei rakennetta riko. Ensi viikolla ensimmäiset timot pääsevät toivottavasti kotien kesäruokapöytiin. Porkkanoiden pelastusta isojen rikkakasvien joukosta on tehty nyt muutaman talkoiden verran. Torstai-illat ovat olleet kauniit ja osuuskuntalaisissa on voimaa.

Keskellä kesää ensimmäinen sadonjako!

Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.

Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.

Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.

Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.

Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.

Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.

Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!

Pelto testasi Pelagon Linahammar tavarapyörän

Oma pelto testasi viikon verran Suomessa käsintehtyä rahtipyörää. Pellon tavoite oli vähentää autolla ajoa oman pellon ja viristyspuutarha Mustosen välillä. Mustosessa, muutaman kilometrin päässä pellolta, käydään viikoittain erilaisten työkalujen kanssa viherrakentamassa, hoitamassa puutarhaa tai satoa keräämässä. Kaikki työkalut kuljetetaan aina mukana pellolta puutarhalle. Voiko hyvin suunniteltu lähituotettu polkupyörä sopia lähitilalla lähiruoan tuotannon apuvälineeksi?

Polkupyörä tuli pellolle ilman laatikkoa eli perusmallina lavalla. Eteen on siis saatavana erilaisia lavaratkaisuja kuten matala laatikko, laatikko kannella ja syvä laatikko. Näitä olisi hauska kokeilla, että tietäisi mikä olisi sopivin sadon roudaamiseen osuuskunnan puutarhasta pellolle tai työkalujen kuljettamiseen.  Pyörään sopi toisaalta täydellisesti juuri osuuskunnan satolaatikot eli levyn mittaan sopi kaksi satolaatikkoa vierekkäin. Pyörällä voi hyvin kuljettaa satolaatikot mukanaan puutarhalle, kun lähtee sadonjakoa keräämään. Jousitettu Brooks Flyer -satula osoittautui mukavaksi ajossa. Kätevää on myös pieni etupyörä. Myös tukeva seisontajalka saa kiitosta epätasaisessa luonnonmukaisessa maastossa.

Kantavuudeksi fillarille luvattiin 75 kg kuljettajan lisäksi. Laitoimme pyörään n. 30 kg peltolaisen lisäksi. Kun kilot jakaantuivat pystysuuntaan pyörä muuttui epätasapainoisemmaksi ainakin peltotie-ajossa. Kun kilot jaettiin vaakasuuntaan tasapaino lisääntyi.

Peltotyöntekijämme Panu lähti kuljettamaan Linahammarilla pellolle rahdin mukana tulleita Novarbon Aino-luomulannoitteita osuuskunnan puutarhalle Mustoseen. Käännöksissä huomasi polkupyörän pysyvän tasapainossa pienellä jarrutuksella, jos lastin paino jakautui tasaisesti.

Myös pienemmät työkalut voivat kulkea kätevästi fillarissa, jos ne kiinnittää esim. nippusiteillä lavan aukkoihin. Voimme suositella polkupyörää lämpimästi kaupunkiviljelmille ja siirtolapuutarhoille sadon kuljetukseen palstalta kotiin, miksei myös pieniin sadonkuljetuksiin viljelmältä asiakkaalle. Perusmalli lavalla sopii moneen tarkoitukseen, mutta tällöin tulee olla mukana aina nippuside pussi, narua yms. lastin sidontaan. Lisäksi rahtipyörässä on tyyliä. Se voittaa autolla ajon kesäkuumalla sekä tekee maailmastamme hieman öljyvapaamman. Linkistä pääset suunnittelemaan mukavia työajoja http://pelagobicycles.com/bicycles/pelago-linahammar.html

Kesä kuumaa ja taimille vettä!

Yhtäkkiä se kesä tuli ja kuumana tällä kertaa. Maailma täyttyy vihreydestä ja lämmöstä. Pellolla yritetään kovin pysyä kasvun rytmissä, mutta vettä kaivataan. Aamu radiossa todettiin, että voiko mikään sää olla ankeampi kuin +13° C ja sadetta. Mietin, että pellolle tuo olisi muutamaksi päiväksi täydellinen sää. Mutta tietysti viikonlopuksi, että pystytään töihin keskittymään. Onneksi Harri löysi viime vuonna kastelujärjestelmän pellolle, joka hankittiin. Nyt sitä tarvitaan!

Punajuuri kylvettiin tänä vuonna 3 eri tavalla, koska ollaan mietitty, mikä on paras tapa. Nyt voimme verrata kolmen eri koneen kylvöjälkeä ja todeta mitä omalla pellolla kannattaisi tulevaisuudessa käyttää. Punajuuren siemeniä kylvettiin käsin työnnettävällä nipexillä, bassilla ja Harrin lainaamalla traktorivetoisella tume-kylvöyksiköillä. Parin viikon päästä, kun kaikki ovat hyvin itäneet voimme todeta tasaisimman jäljen.

Tuomas ja harjoittelijamme Timo sadettivat juuri itäneet punajuuret toissa yönä. Tällä viikolla ollaan istutettu kyssäkaalit, lantut ja keräkaalit. Jokainen taimi on kasteltu ennen maahan laittoa ja myös ennen kuin harso vedetään tuholaisten suojaksi ja haihduntaa vähentämään. Tämä kastelu tarkoittaa tuplatyötä. Nyt pienet porkkanan ja juuri itäneet palsternakan sirkkataimet kaipaavat vettä. Toisaalta ne juurillaan toivottavasti tunkeutuvat syvälle etsiessään vettä.

Viime torstain iltatalkoot olivat hyvät. Saatiin sipulirivit kitkettyä hienoiksi ja anttilasta nousi juolavehnän juuria pois. Perjantaina anttilaan istutettiin nicolaa ja tänään pitäisi peltoon saada vielä vähän opera-perunaa. Perunan istutuskoneessa on linnun pesä. Kaksi linnun munista oli kuoriutunut viikko sitten, kun perunaa lähdimme istuttamaan. Emolintu lensi pois, mutta heti palauttaessamme koneen paikoilleen palasi se pesälleen. Olen miettinyt, miten poikaset pärjäävät nyt lähes 30 asteen helteessä ja rautaisessa istutuskoneessa. Toivottavasti luonto hoitaa asian.

Nykulla-lohkomme on nyt täynnä elämää eli se on kylvetty täyteen. Siellä kasvaa nyt varhaisperuna timo, purjo ja muut perunat ovat juuri varmaan työntämässä lehtiään maasta kohti päivän valoa. Sipuli, retiisi, tilli ja juuri kylvetyt pavut kasvavat Nykullan rinteessä. Samoin porkkanan ja palsternakan sekä mustajuuren sirkkataimet. Punajuuret olivat eilen itäneet. Murron lohko odottaa vielä lehtikaalia, kurpitsoja, maisseja, mangoldia ja parsakaalia. Nyt pitäisi ensimmäinen peruna mullata ja sipuli jo riviväliharata, mutta kannattaako pellon pintaa rikkoa nyt, jos sadetta ei ole näkyvissä. Sillä haratusta pinnasta pääsee kosteus haihtumaan, toisaalta taas jos rankkasade tuleekin ei pellolle sittenkään voi mennä...

Maan hoitoa ja ensimmäisiä sirkkalehtiä

Ensimmäiset omien kylvösten näkyviin tulleet sirkkalehdet ovat juhlaa. Ensimmäiset juhannussadon retiisit ovat itäneet. Tietysti heti kirpat innostuivat niistä ja nyt on pienten päälle levitetty tuhkaa tuholaisia karkottamaan sekä laitettu harso päälle.

Uudella lohkollamme anttilassa on talkoiltu ja kerätty juolavehnän juuriryppäitä pois. Nyt lohko pitäisi äestää vielä kerran ja torstain talkoissa haravoida vielä yksi juolavehnäsatsi pois. Sitten lohko on valmis perunalle, jota pystytään koneellisesti haraamaan. Seuraavana vuonna lohkolle voikin sitten jo miettiä vihannesta. Torstaitalkoot alkoivat 23.5. sateisen päivän päätteeksi, mutta ilma oli raikas ja ilta mukava.

Porkkanapenkit liekitettiin rikkakasveista viime viikolla ja eilen 28.5. liekitettiin palsternakka sekä mustajuuri. Kylvöpenkit liekitetään juuri ennen kuin viljelykasvi itää, jotta se saisi etumatkaa jo itäneihin rikkakasveihin nähden. Kiitos Majvikin tilalle liekittimen lainasta!

Murroa eli viime vuoden porkkana-palsternakka-sipuli-maata on lannoitettu sekä äestetty pitkään ja hartaasti, jotta savipaakut rikkoutuisivat.  Lohkolle tulevat tänä vuonna taimista istutettavat kasvit ja ensimmäisenä istutettiin selleri eilen 28.5. Myös maa-analyysitulokset saapuivat ja mm. murron tila on parantunut huomattavasti vuoden 2011 analyyseistä. pH oli noussut 5,3 vuoden 2012 orgaanisten lannoitusten ja kalkitusten ansiosta 6,2. Edelleen tänä vuonna sitä kalkittiin ja lannoitettiin orgaanisen aineksen lisäämiseksi ja kasvukunnon parantamiseksi.

Vanha perunanistutuskone on ollut suosittu ja lintu on tehnyt hienon pesän vanhojen perunasäkkien suojaan. Istutimme vähän nicolaa, mutta onneksi lintu oli tehnyt pehmeän pesän munilleen. Istutuksen jälkeen kone palautettiin samaan paikkaan ja emo löysi jälleen munansa. Ensi perjantaita jännitetään, sillä silloin pitäisi anttila kylvää täyteen nicolaa. Onko pesässä silloin vielä munia vai pääsevätkö linnun poikaset ajelulle?

Kyntöä ja kylvöä

Toukokuu on onneksi ollut lämmin pitkän talven jälkeen ja maat ovat vihdoin kuivuneet. Omalla pellolla edelleen äestetään ja uutta lohkoa Anttilaakin on jo muokattu. Nykulla-rinne-lohkollemme on nyt kylvetty porkkanat. Meillä on neljää eri biodynaamisesti tuotettua porkkanalajiketta: kahta varhaisempaa ja kahta myöhäisempää. Oxhella-lajike on se hauska viime vuodesta tuttu kartionmuotoinen "jänisvemmelsääriporkkana", milan taas on tuttu ja turvallinen kesäporkkana, rodelika tuttu aromaattinen syysporkkana ja  fynn mukava aikaisempi lajike. Lajikkeemme eivät ole F1 hybridejä eli samaperintäisten vanhempien varmoja tiettyjen ominaisuuksien linjoja vaan luonnonvalintaa saa edelleen tapahtua. Porkkanamme ovat luonteikkaita ja makeita luomuyksilöitä.

Nyt odotetaan sateita, jotka kastelisivat maan sieltä muutaman sentin syvyydestä, jossa siemen itämistään odottaa. Myös sipulin istukkaat ovat kaikki maassa ja pienillä on jo isot juuret. Omia palsternakkoja kylvetään parhaillaan porkkanapenkkien viereen ja omat mustajuuripenkit odottavat myös tasoitusta. Maammehan on niin savista ja konepuolemme vanhanaikainen, että käymme jokaisen traktorilla ajetun penkin vielä käsin läpi ja otamme juolavehnän juuret ja savipaakut pois, että pienillä olisi hyvä koti kasvaa. Varhaisiperunaakin on nyt istutettu neljää eri lajiketta: timoa, siikliä, annabellaa ja solistia. Timohan on se tutuin ja aikaisin peruna, siikli se toreilta tuttu makoisa puikula, annabella uudempi siiklin tyyppinen, mutta ehkä siikliä kestävämpi lajike ja solistia saimme siemenperunan tuottajaltamme kokeiluun. 

Oman pellon talkookausi avattiin myös viime lauantaina 18.5. Mustosen puutarhassa. Talkoissa saatiin paljon aikaiseksi: sillat omalle virkistysmaalle tehtiin, kasvihuoneen pääty muovitettiin, sähkökaapelille kaivettiin iso ura maahan, oma yrttiympyrä kitkettiin, parsoja istutettiin ja kukkia kylvettiin. Sadetta oli luvattu, mutta meininki oli niin hyvä, että sade pysytteli poissa. Oma virkistyspuutarha osuuskuntalaisten käyttöön ja monivuotisille kasveillemme on taas hieman valmiimpi. Miettikää vielä kaksi vuotta sitten tuo oli pusikko, vuosi sitten savimaa oli aumalla montussa ja nyt meillä on hieno puutarhan alku hienolla paikalla luonnonsuojelualueen reunalla. Kiitos osuuskuntalaisille!

Maan muokkausta

Auringon valoa ja lämpöä on onneksi riittänyt, savimaa on pikkuhiljaa kuivunut. Pellolla ollaan siivottu talvea pois ja tehty tilaa uudelle kasvulle. Savimaan kanssa alkuun lähtö on viipyilevää ja liian aikansin ei kannata mennä, muuten on odotettavissa saviveistosta kuohkean maan sijaan. Onneksi syksyllä savimaa kynnettiin, jolloin roudan olisi mahdollista myös savimaan rakennetta murustaa. Osa kiitos kynnöstä kuuluu osuuskuntalaisellemme Karlssonille. Traktori on vihdoin päässyt pellolle äes perässään muokkaamaan maahan ilmaa ja lämpöä. Sillä nyt on aika tehdä siemenelle hyvä maa, jossa on oikeassa suhteessa ilmaa, lämpöä, vettä ja maata. Sitten tarvitaan vielä eläinkunnan tuottamaa kompostoitua lantaa ja hieman kalkkia perään niin kylvöpenkin resepti alkaa olla valmis. Omalla pellollahan kasvun voimaa riittää ja kestorikkakasvitilanne on huomattava, joten ennen istutusta meidän pitää vielä haravoida juolavehnän juuret ja isoimmat savipaakut penkeistä. Kyllä omien taimien kotipenkkien teko vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja huolenpitoa.

Keskiviikkona 8.5. omat varhaisperunat eli timot istutettiin Nykullan lohkolle, joka oli kaalimaa viime kesänä. Siiklit ovat Toivon tilan idättämössä vielä vuoroaan odottamassa. Helatorstaina pääsivät ensimmäiset salaatit maahan biokalvoon, joka torjuu penkin rikkakilpailijoita. Ensimmäiset 320 kappaletta omia salaatteja pääsivät kasvamaan juhannussatoa varten, jolloin ne ovat valmiita lähtemään pellolta kohti osuuskuntalaisten koteja. Se on juhlavaa, kun ensimmäiset taimet pääsevät maahan kaiken alkujärjestelyn ja maan muokkauksen jälkeen.

Myös kasvihuoneen muovitus on edennyt. Nyt on enää ovet tekemättä. Sipulimme ovat matkanneet matkahuollossa viikon, mutta toivottavasti perjantaiksi pääsevät omalle pellolle istutettavaksi. Maan muokkaus etenee omalla painollaan ilmojen niin suodessa, siemen kuori pääsee rikkoutumaan lämmön yhtyessä sopivaan kosteuteen ja uusi elämä versomaan kohti valoa. Onnea kasvukauden 2013 kasvulle!

Ruokaosuuskunta ehdolla Pohjoismaiden ympäristöpalkinnon saajaksi vuonna 2013

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai yksityishenkilölle, jonka kehittämä tuote tai keksintö tai muu luova panos lisää luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja pienentää siten ihmisen ympäristöjalanjälkeä.Lue lisää palkinnosta tästä.

JA Ruokaosuuskunta ehdolla palkinnon saajaksi Suomesta. Katso tästä ehdokkaat.

Tue Ruokaosuuskuntaa pioneerityössä esim. yrityskannatusjäsenyydellä.

Toukokuu & Toukotyöt

Pellon savimaa kuivuu ja viljelijät odottavat oikeaa hetkeä päästä muokkaustoimiin. Viime syksyn kynnökseltä kurkistaa kevätaurinkoon avautuneena leskenlehti. Peltotien vieressä kasvaa valkovuokkoja ja paju kukkii jo keltaisena. Osuuskunnan Mustosen puutarhan metsästä pilkahtaa vielä valkoisia lumikinoksia, jotka peilaavat taivaan valkoisiin pilviin. Ensimmäiset rikkakasvit nostavat sirkkalehtiään ilmaan ja ilahduttavat kasvullaan, eivät kyllä kovin kauaa!

Syksy oli kostea, joten Jukan perunaa jäi maahan niinkuin monessa muussakin paikassa, jossa pelto ei konetta kantanut. Tänään ollaan siis nostettu retroperunaa ihan oikeaa uuttavanhaa. Katsotaan, jos retroja jakoon saisi!

Mustosessa oman kasvihuoneen muovituksen ennakkotöitä on tehty ja toivottavasti huomenna päästään muovin nostajaisiin. Kalkkikuorma saapuu tänään myös pellon reunalle lannoitusta odottelemaan. Maa-analyysi on otettu ja tuloksia siitä, miten oma peltomme on suhtautunut viime kauden eloperäiseen parannukseen odotetaan. Lantakomposti oli tänään päivällä vielä puolen metrin syvyydeltä jäässä, mutta onneksi aurinko paistaa ja valo on tullut lämmittämään kevättä!

Vuoden Lähiruokateko -kilpailun kunniamaininta

Huhhuh, kiitos! Tässä on samalla hyvä kiittää kaikkia ruokaosuuskuntalaisia, jotka ovat mahdollistaneet ruokaosuuskunnan toiminnan. Hyvä me! Yhdessä ollaan uskottu ja sijoitettu Kaupunkilaisten omaan peltoon. Kiitos meidän ihanille Personal farmereille: Heidi, Tuomas, Susanna (2011) ja Harri! Arvostetaan sitä duunia mitä teette! Iso käsi pellon harjoittelijoille ja osuuskunnan ensimmäiselle työharjoittelija Kiralle, joka teki loistavan kilpailuhakemuksen, jolla napattiin kunniamaininta. Kiitos yhteistyökumppaneille! Kiitos Hertsikan Pumpulle jakelupisteen vuokraamisesta yms. tuesta. Kiitos kaikille ihanille mahtaville ruokapiirin TUOTTAJILLE! Kiitos ruokapiiriläisille! Kiitos Jukka ja Piisi Jormola! Kiitos Eeva Mustonen! Kiitos osuuskunnan hallitukselle! Ja EXTRA ISO kiitos kaikillle talkoolaisille ja porukalle joka on jeesannut meitä! Ilman teitä tää ei olisi ollut mahdollista.

Pari poimintaa perusteluista:

• Osuuskunnan toimenpiteet ovat toimineet esimerkkinä lukuisille eri puolille Suomen perustetuille, tuottajan ja kuluttajan väliseen suoraan yhteyteen pohjautuville tuotanto- ja markkinointimalleille.

• Osuuskunta on merkittävällä tavalla edistänyt maamme ruokapiiritoimintaa jakamalla pyyteettömästi omaa asiantuntemustaan muiden ruokapiirien käyttöön ja uusien perustamiseksi. Se on toiminut aktiivisesti yhteistyön käynnistämisessä suomalaisten ruokapiirien välille.

• Kaupunkilaisten Oma pelto -konsepti mahdollistaa kaupunkilaisille osallistumisen oman ruoan tuotantoon ja täten auttaa palauttamaan linkin ihmisen ja luonnon välille.

Kiitos raadille isoista sanoista. Saa kannattaa!

Kimppamökki kesäksi

KIMPPAMÖKKI HIRVENSALMEN SUONTEELLAELI OSAKKUUS KESÄMÖKKIIN

Oletko halunnut kesämökkiä, mutta hinnat tuntuvat kalliilta? Nyt on mahdollisuus päästä osakkaaksi kesämökkiin, joka sijaitsee upealla paikalla Hirvensalmella, kirkasvetisen Suontee-järven saaressa.

Tontti ja pieni mökki sijaitsevat Kohosaaressa, jonne on noin 5-10 minuutin venematka mökkiläisten yhteisestä venerannasta. Tontti on 1,8 hehtaaria eli varsin iso. Ranta on osittain hiekkarantaa ja paikoin kallioista. Se sopii hyvin lapsille. Rantaviivaa on noin 250 metriä, ja näkymä on ilta-auringon suuntaan eli länteen ja luoteeseen. Olemme tänä keväänä rakentaneet saareen 25 neliön saunamökkiä, joka sijaitsee 10 metrin päässä rannasta. Mökki on Honkarakenteen Laivapoika-mallia. Rakennuksessa on sauna, josta on oma uloskäynti terassille. Lisäksi on saunatupa ja makuualkovi. Mökissä pystyy majoittumaan 2 + 2 ihmistä. Mökkiä ympäröi iso terassi, erityisesti rannan puolella. Suuret ikkunat avautuvat järvelle, ja saunan lauteilta on suoraan näkymä ilta-auringon suuntaan. Rakennustöiden yhteydessä tontilta harvennettiin puustoa niin, että se on nyt avara ja puistomainen. Tontilla on silti edelleen runsaasti tukkipuun kokoista mäntymetsää. Mökillä on oma rauha, naapureihin ei ole suoraa näköyhteyttä. Lähin mökkinaapuri on noin 100 metrin päässä harjanteen toisella puolella, saaren itärannalla. Tontin eteläpäässä on naapuri 200-300 metrin päästä. Tontilla on puucee ja varasto. Puuceehen tulee Biolanin kompostoiva käymälä. Tontilla oli myös vanha 1970-luvulta peräisin oleva lautarakennus. Se oli kuitenkin niin huonokuntoinen, että se poltettiin talven aikana. Sen paikalle on mahdollista rakentaa kesäterassi ja kesäkeittiö. Puutavara sitä varten tuotiin talven aikana valmiiksi. Suonteen järvi on yksi Suomen puhtaimpia. Erityisesti järven eteläisessä osassa vesi on niin kirkasta, että syvälle veteen näkee paljaalla silmällä. Järvi on kalaisa ja kallioinen. Jääkauden isot siirtokivilohkareet antavat maisemille oman hienon leiman. Järven puhtautta selittää se, että rannoilla ei ole peltoja lähinnä kallioita ja metsää, ei lainkaan taajama-asutusta. Järven toinen haara ulottuu pitkälle Joutsaan eli Keski-Suomen puolelle. Saarella ja lähirannalla mantereella on hyvät mustikkamaat ja sienimaastot. Isot tiet ovat kaukana, joten ilma on puhdasta. Kulku mökille sujuu näppärästi uudehkolla Buster XsR –veneellä (n. 4,10 m pitkä), jossa on 20 hv:n Yamaha-moottori. Veneessä on sähkökäynnistys ja sähkökippi, joka helpottaa suuresti rantautumista. Lisäksi mökillä on iso Saiman-soutuvene. Yhteisrannassa on venepaikka: vene hinataan vinssillä telojen päälle. Lisäksi tarkoituksena on hankkia mökkiin aurinkopaneeli-järjestelmä, joka riittäisi mm. jääkaapin käyttöön. Toistaiseksi jääkaappia on käytetty kaasulla. Myös laituri kuuluu ensi kesän suunnitelmiin.

Joillakin on kimppamökkejä Lapissa. Toisilla on purjevene hankittu kimpassa, jolloin kesän käyttöaika jaetaan. Ajattelimme, miksi ei kesämökkiä voisi myös käyttää kimpassa, osakkuusperiaatteella. Toinen meistä on eläkeläinen ja toinen on toimittaja-kirjailija, joka pystyy säätelemään omaa ajankäyttöään. Me viihdymme mökillä, mutta emme silti käytä sitä koko kesää. Olemme siellä kerrallaan ehkä 2-3 viikkoa keskikesällä ja lyhyempiä aikoja silloin tällöin.

Suuren osan aikaa mökki seisoo tyhjänä, mikä tuntuu ikävältä tuhlaukselta näinä aikoina. Kesämökissä riittäisi hyvin käyttöaikaa 2-3 muulle perheelle. Maksimissaan osakkaita voisi olla neljä. Kaikille riittäisi kaksi viikkoa kesän parasta aikaa juhannuksesta elokuun puoliväliin. Keväällä ja syksyllä jokaisella olisi lisäksi viikko omaa aikaa. Jos osakkaita olisi vähemmän, jokaiselle riittäisi tietysti enemmän käyttöaikaa. Uskomme, että homma sujuisi, jos pelisäännöt sovitaan etukäteen tarkkaan. Osakeyhtiö voisi ehkä olla sopiva tapa järjestää omistus. Käyttökustannuksia mökissä ei juuri ole. Sähköt hoituisivat aurinkopaneelilla. Ainoastaan vene vaatii hieman huolehtimista. Veneen talvihuolto maksaa noin 200 euroa ja talvisäilytys jossakin hallissa 400-600 euroa talvikaudelta. Tiehoitokunnan ja yhteisrannan osakkuudet ovat muutaman kympin vuodessa.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Arvioimme, että tällaisen rantatontin ja mökin hinta liikkuu noin 200 000 eurossa. Osakkuus maksaisi siis 50 000 euroa tai hiukan enemmän, osakkuuksien määrästä riippuen. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 250 neliötä. Siitä on nyt siis käytetty vasta 25 neliötä ja kymmenkunta neliötä varastorakennukseen. Tontille on aivan hyvin mahdollista rakentaa isompi päämökki. Kimpassa sen kustannukset osakasta kohti muodostuisivat kohtuullisiksi.

Lisätietoja: Heikki ja Ritva-Hanna Saari heikki.saari at pp5.inet.fi Heikki 0400 182010 Ritva-Hanna 040 657 8770

Pelto ja kevät 2013

Tälläiseltä pelto näyttää 21.4.2013. Kuvat: Katja Lahtinen

Hintavertailu 2013

Herttoniemen ruokapiiriin voit liittyä tästä. Tutustu toimintaamme tästä.

Tontteja Kaupunkilaisten oman pellon

ja Vantaan steinerkoulun vierestä Satakielentien varresta  Vantaan seudun steinerkoulun lähellä on tulossa myyntiin 6 kpl omakotitontteja ensi viikolla (8.4.2013 alkaen).

Mahdollisesti kiinnostuneilla osuuskunnan jäsenillä on mahdollisuus tiedustella tontteja jo ennen virallisen myynnin alkamista eli nyt viikonlopun aikana.

Tiedustelut: Jukka Jormola 040 5128801 Tiedustelut ja myynti: Heli Remes, Kiinteistömaailma 050 3881211

Pöytäkirja: Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous

Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (Herttoniemen jakelupiste).

Esityslista: 1. Kokouksen avaus Olli Repo avasi kokouksen klo 14.50

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon kutsutuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Kira Varesvuo. Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Risto Törrö ja Kati Laszka. Allekirjoituksiksi hyväksyttiin kokouspöytäkirjan hyväksyminen sähköpostivahvistuksella.

3. Syy kokoontumiselle Kokous 25.1. 9 kohta Päätökset (kokous pöytäkirja luettavissa netissä: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/ruokaosuuskunnan-kokous-27-1-2013/) Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013. Helmikuun lopussa 101 sato-osuutta oli maksettu. 8.3.2013 saldo on 121.

4. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA1: Ehdotamme toimintatapoihin muutosta (toimintatavat kokonaisuudessaan alla): - Poistetaan kohdat 4 ja 6 koska osuuskunnan jakeluissa ei olla siirrytty pistejärjestelmään, jota mietittiin vuonna 2011. Päätös: Päätettiin, että poistetaan kohdat 4 ja 6.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalainen voi pitää välivuoden, jos maksaa kannatusjäsen maksun 40 €. Tällöin osuuskuntalainen saa jäsenpostia, mutta ei ole oikeutettu sato-osuuteen. Päätös: Osuuskuntalainen voi siirtyä kannatusjäseneksi maksamalla 40 € suuruisen kannatusmaksun. Halutessaan palata takaisin kaupunkilaisten omaan peltoon osuuskuntalaiset ilmoittautuvat ja heidät numeroidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Päätettiin, että hallitus muotoilee kohdan lopullisen muodon.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalaiset voivat muodostaa kimppoja eli jakaa sato-osuuden puolikkaaksi toisen osuuskuntalaisen kanssa. Kimpassa oleva ruokaosuuskuntalainen maksaa puolet sato-osuudesta (vuonna 2013 se on 200 €) ruokaosuuskunnan tilille. Kimpassa olevat ruokaosuuskuntalaiset jakavat sadon keskenään sovitulla tavalla. Vaihtoehtoja on monia: parilliset viikot toiselle ja parittomat toiselle tai jakelupisteestä hakee vain puolikkaan osuuden eli puolet merkitystä sato-osuudesta. Kimpat pitää osuuskuntalaisten itse muodostaa keskenään. FB-ryhmä kaupunkilaisten oma pelto on hyvä paikka muodostaa kimppoja jos tarvetta tulee etsiä sadon jako kavereita. Päätös: Hylättiin osuuskuntalaisten kimppaosuudet. Osuuskuntalaiset voivat sopia keskenään, jos haluavat jakaa oman osuutensa jonkun kanssa, mutta sato-osuus tulee maksaa yhdessä erässä.

5. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA2: Ehdotamme jos emme saa budjetissa olevaa 160 sato-osuutta myytyä toukokuun 15.5. mennessä, joudumme perimään  lisäosuusmaksua ruokaosuuskuntalaisilta syksyllä. Jos esim. 150 sato-osuutta on myyty niin 10 jäi myymättä. 10 x 400 € = 4000 € tämä summa jaetaan 150 tekee noin 26,6 euroa per ruokaosuuskuntalainen. Päätös: Hallitus tarkentaa ja päättää lopullisesta budjetin kattamisesta, jos tarvittavaa rahasummaa ei saada kasaan.

6. Talkoo-osuus Avataan: Mitä tarkoittaa ja miten voi suorittaa? Päätös: Hallitus muotoilee miten talkoo-osuus kirjataan. Päätös seuraavassa kokouksessa.

7. Muut asiat Vajan rakentaminen Kaupunkilaisten omalle pellolle

Ja käsitellään asiat mitkä ilmoitettu blogin kommenttipalstalla: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/kutsu-ylimaaraiseen-osuuskunnan-kokoukseen/ Eli jos haluat että osuuskunnan kokouksessa keskustellaan asiasta niin kirjoita aihe, kommentti, kehitysidea, markkinointiajatus tai palaute yllä olevan linkin kommenttiosioon. Kiitos.

8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 16.30

Kokouksen vakuudeksi Olli Repo                                     Kira Varesvuo Puheenjohtaja                             Sihteeri

Risto Törrö                                   Kati Laszka Pöytäkirjan tarkastaja                Pöytäkirjan tarkastaja

LIITTEET

TOIMINTATAVAT (18 § Osuuskunnalla on toimintatavat, jotka hyväksytään osuuskuntalasisten kesken.)

1. Jos satomaksut eivät kata toimintaa, ensisijaisesti karsitaan menoista. Jos sekään ei riitä, lisärahoitus on hyväksyttävä osuuskunnan kokouksessa.

2. Osuuskunnan liittymismaksu velvoittaa maksamaan satomaksun eräpäivään mennessä.

3. Jos satomaksua ei maksa eräpäivään mennessä, osuuskunta ei ole velvollinen antamaan sato-osuutta jäsenelle. Satomaksun maksamatta jättäminen katsotaan eroamiseksi osuuskunnasta.

POISTETTU: 4. Satomaksua vastaan saa pisteitä, joita käytetään sadon jakamiseen. Pisteet pitää käyttää viikoittain. 5. Jos itse ei pääse hakemaan viikoittaista satoa, sen voi hakea naapuri, sukulainen, ystävä yms.

POISTETTU: 6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.

Kolme AAA:ta? Ei kiitos.

Kun vuonna 2011 aloitimme kaupunkilaisten oma pelto -projektin ja perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan lähtökohtamme oli kestävän kehityksen yritys. Siihen kuuluu kolmen osa-alueen huomioon ottaminen päätöksen teossa eli liiketalouden, ympäristön ja ihmisen. Yrityksen pitää hoitaa nuo kolme aluetta kunnolla. Olosuhteisiin nähden ensimmäinen vuosi näytti olevan taloudellisesti kunnossa. Se yllätti, että Suomen Asiakastieto Oy niminen yritys otti yhteyttä lokakuussa 2012 ja kertoi, että Herttoniemen ruokaosuuskunnalle kuuluu Suomen Vahvimmat -sertifikaatti. Kun kysyin mitä tämä tarkoittaa? Sain vastaukseksi puhelinmyyjältä, että vain 2% kaikista yrityksistä pääsee tähän parhaaseen kolmen A:n ryhmään. Ruokaosuuskuntamme on Rating Alfa –luottoluokitusasteikon mukaan hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Siistiä. Tuo AAA-sertifikaatti olisi todiste, että ruokaosuuskunta on hoitanut asiat hyvin liiketaloudellisesti. Sertifikkaatti maksaisi vuodessa noin 300 euroa.

Hehkutin AAA-sertifikaattia Kaupunkilaisten oma pelto facebook-ryhmässä. Onneksi. Sain aika nopeasti kommentteja Suomen Asiakastieto Oy:n verokikkailuista, joissa huippu hyvästä tuloksesta ei verojen muodossa jää yhtään Suomeen. Linkki aiheeseen tässä.

Kun mietimme uudestaan otammeko AAA-sertifikaatin vastaan. Vastaus on EI. Emme halua tukea rahallisesti yrityksiä, jotka vähät välittävät verojen maksamisesta. Okei, mitään laitontahan tuossa ei ole, mutta minusta tuollainen yritysten verosuunnittelu saisi loppua.

Pitäkää merkkinne! Jokainenhan saa yrityksien taloustiedot parilla eurolla Kaupparekisteristä, jos kiinnostaa millainen yritys Herttoniemen ruokaosuuskunta liiketaloudellisesti. Mitenköhän ne muut arvot saataisiin myös todistettua? Voi kumpa Suomessa yhteiskunnallinen yritys -merkki olisi jossain arvossa.