Kun Päivi Halonen saa sadonjaossa Kaupunkilaisten oman pellon porkkanoita, ei hän kaiva laatikosta kuorimaveistä.
Oman pellon parsakaaleista Halonen syö hennot varretkin. Luomuparsakaalin varsi on parhaimmillaan herkullista syötävää eikä mitään biojätettä.
Halonen oli mukana perustamassa Kaupunkilaisten omaa peltoa vuonna 2011. Perustamiskokouksessa hän ei vielä ostanut omaa sato-osuutta, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Halonen on ottanut joka vuosi kokonaisen sato-osuuden biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.
Halonen asuu yksin kissansa kanssa. Alkuun arvelutti, tuleeko kokonainen sato-osuus todella käytettyä, pitäisikö tyytyä puolikkaaseen vai jättää kokonaan ottamatta. Pienet kotitaloudet suosivat puolikkaita sato-osuuksia, mutta jos kokkaa paljon, kuluu kokonainen sato-osuus helposti.
Lähellä tuotettu luomuruoka maistuu paljon paremmalta kuin kolmen rahtiterminaalin kautta kiertänyt tehoporkkana. Pellolla on panostettu lajikkeisiin ja siihen, että ketju pellolta pöytään on lyhyt.
Täyteen sato-osuuteen kuuluu 14 tuntia talkootöitä kesäkuulta marraskuulle ulottuvan satokauden aikana. Ne voi tehdä esimerkiksi peltotöissä, sadonjaossa kaupungissa tai muissa osuuskuntaa auttavissa töissä. Jos ei huvita yhtään, pääsee talkoista eroon rahalla.
Päivin lempiherkku omalta pellolta: salaatit ”Oman pellon maassa kasvaneet salaatit maistuvat ihan erilaisilta kuin kaupan vesiviljellyt lajikkeet. Ne ovat ruokaisia ja paksulehtisiä, maku on tuttu lapsuudestani. Ihanan rapeita salaatinlehtiä voi pilkkoa vaikka lettutaikinaan.”
Tervetuloa mukaan!