”Yhteinen maa on taidokas ja hienostunut sosiaalinen instituutio, joiden keskellä ihmiset aikoinaan elivät poliittisesti vapaata elämäänsä samalla, kun punoutuivat osaksi luonnon järjestelmiä. Yhteinen maa on ihmisyhteisöjen taso, joka ottaa huomioon myös ei-inhimilliset oliot. Paikallisen yhteismaan ylittävä alua on bioalue. Yhteisen maan merkityksen ja roolin ymmärtäminen osana laajempaa alueellista kulttuuria on yksi askel kohti ekologian ja talouselämän ymmärtämistä.” –Gary Snyder, Erämaan opetus
Kitkentätalkoot.
Yhdessä lusikallisessa tervettä maata elää mikrobiturvaa yli 6,9 miljardia pieneliötä, jotka yhdessä muuttavat maaperän ravinteita liukoiseen muotoon, joista tuotamme ruokaa pysyäksemme hengissä. Tuhoamalla pieneliöitä, vaikutamme samalla maaperän kykyyn uudistaa itsensä ja ilman maaperän elinvoimaisuutta, ei ole elämän elinvoimaisuutta. On tärkeää ymmärtää maaperän elinvoimaisuuden, ruoan elinvoimaisuuden sekä oman elinvoimaisuutemme välinen suhde. On siis suunnattava toiminta maaperäekologian elvyttämiseen, tehtävä ”maaperäsopimus”.
Vallitsevat ympäristöolosuhteet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa mikään maatalouskäytäntö, joka ei ole kiinnostunut maaperän elinvoimaisuuden elvyttämisestä on enemmän haitaksi. Sitä mukaa, kun jatkamme identtisten markettiketjujen valikoiman nauttimista, vähenevät mahdollisuutemme vaikuttaa maailmanlaajuisesti kestämättömäksi tunnustettuun kasvintuotantoon, siis ruoantuotantoon! Kuluttamalla ruokaa, jonka saatavuus on taattu ympäri vuoden kaikkialla, toimimme juuri sen rakennelman puolesta, joka estää meitä näkemästä muita vaihtoehtoja oman ravintomme, terveytemme sekä ympäristömme kehittämiseksi paikallisempaan, ekologisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan...maatalouskulttuuriin. Haluan sanoa maakulttuuriin.
On siis aika ottaa vastuuta omasta ylöspidostamme. Huomata mahdollisuus ottaa vastuu omasta elämästämme, läheisistä ja ympäristöstä. Mitä enemmän ruokaa voimme kasvattaa itse, sitä enemmän tarjoamme ravinteita itsellemme ja maaperälle. Tärkeä osa tätä prosessia on kehittää yhteistyötä ja luottamusta paikallisten toimijoiden välillä. Sellaisten toimintamallien perustamisen mahdollistamiseksi kuten kumppanuusmaatalous ja yhteisviljelmät, jotka mahdollistavat kuluttajalle vaihtoehtoja kauppaketjujen tuolta puolen. Ne tuottavat myös uusia ratkaisuja maaseudun elinkelpoisuuden jatkumiselle. Maalle muuttaminen ja oman ruoan kasvattaminen eivät ole kaikille mahdollinen tai mieluisa vaihtoehto, mutta yksilöt, perheet ja porukat voivat muodostaa uusia yhteisöllisen tekemisen muotoja kaupunkien ulkopuolelle ja lähimaaseudulle. Verkostoitumalla voimme vaikuttaa maankäyttöön kaupungeissa, sen laitamilla ja ylläpitää elävää maaseutua kaupungeista käsin ja elvyttää paikallistalouksia sekä lisätä alueellista toimeentuloa.
Voimme saada aikaan maaperäolojen parantumista sellaisia tuottavia paikallisia järjestelmiä kehittämällä, joilla pyritään luomaan lisää ylläpitävää elämäntapaa itsellemme ja tuleville sukupolville.
-Teija
Järjestämme syksyllä:
5.9. Kumppanuusmaataloustapahtuma
Työpaja: Kumppanuusmaatalouden reilut maksumallit
Aika: la 5.9.2020, alkaen klo 10
Paikka: Kaupunkilaisten oma pelto & Vantaan alueen Steinerkoulu
Järjestäjät: Kaupunkilaisten oma pelto, Kumakka-hanke & Reilu ruokamurros -hanke (STN)
Kumppanuusmaatalous on ruuan tuotannon, jakelun ja kuluttamisen malli, joka perustuu toiminnan avoimuuteen, tuottajien ja kuluttajien läheisiin kontakteihin sekä riskien reiluun jakoon osallisten välillä. Kumppanuusmaatalous voi kuitenkin näyttäytyä ulospäin hyvin toimeentulevien mahdollisuudelta hankkia puhdasta ja reilusti tuotettua ruokaa. Toisaalta kulujen kattaminen ja tuottajien toimeentulo herättävät kysymyksiä. Tilaisuudessa keskustellaan erilaisista mahdollisuuksista huomioida kumppanuusmaatalouden osallistujien taloustilanne kerättävissä satomaksuissa. Samalla on tärkeää varmistaa myös tuottajien riittävä toimeentulo. Käytännön kokemuksia erilaisista maksumalleista kertovat pitkäaikaiset kumppanuusmaatalouksien toimijat Norjasta ja Saksasta: Rita Amundsen Øverland Andelslandbruk (Norja) ja Sebastian Klein Solawi Oberbergistä (Saksa). Lisäksi Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatalous Kaupunkilaisten oma pelto esittelee toimintaansa ja tapahtuman yhteydessä sinulla on myös mahdollisuus osallistua talkoisiin Kaupunkilaisten omalla pellolla.
Tervetuloa!