Aidosti ekologisen suhtautumisen elämään tulisi olla yhteiskuntakriittistä, sielukasta ja luontolähtöistä toimintaa, samaan aikaan käytännönläheistä sekä henkevää.
Suhteemme luontoon sekä siihen miten käytämme maata, määrittelee maapallon tulevaisuuden. Samalla, kun tuotamme korkealaatuisia elintarvikkeita, pyrimme pitämään huolta luonnosta järjestämällä monimuotoisuutta eli eliölajien runsautta sekä keskitymme maanparannuksen erilaisiin tapoihin, orgaanisen aineksen kuten kompostin lisäämiseen maahan.
Tänä vuonna kokeilemme pelloilla yksivuotisen sijaan kaksivuotista viherlannoitusta, jota ei vielä aiemmin ole ollut. Monivuotiset viherlannoitusnurmet parantavat niin pinta- kuin pohjamaan rakennetta. Viherlannoituksen avulla pyrimme lisäämään viljelykiertoon ravinteita, mm. typpeä palkokasvien biologisen typensidonnan avulla. Samalla parannamme pellon kasvukuntoa. Syväjuuriset lajit lisäävät maahan vedenläpäisykykyä parantavia kanavia, matalajuuriset lajit kuohkeuttavat pintamaata. Vedenläpäisykyky on erityisen aiheellinen, sillä keväällä osassa lohkoista seisoi vesi pitkään. Nyt muokattuani peltolohkoja olen saanut ensi tuntuman peltoihin. Vaihtelevuutta maalajeissa on paljon ja mietimme porukalla sopivia tapoja parantaa kasvukuntoa tulevaisuudessa. Tänä vuonna kynnettiin keväällä. Maahan muokatulla kasvimassalla lisätään hyödyllisten pieneliöiden toimintaa ja vähitellen myös maan multavuutta. Viherlannoitus taas lisää eloperäisen aineksen määrää ja tukee pieneliöstön toimintaa maassa. Maan mikrobit saavat viherlannoituskasvuston juurista ja maahan muokatusta massasta ravintoa, ja sitä kautta pieneliöstö muuttaa viherlannoitusmassan ravinteita viljelykasveille käyttökelpoiseen muotoon. Mikrobien aktiivinen toiminta parantaa myös monin tavoin maan ominaisuuksia.
Talvella mietin usein biodynaamisen viljelyn näkemyksiä. Luin aiheesta Pentiltä lainaamani kirjan, josta mieleeni jäi erityisesti tämä järkeen, tunteisiin ja sieluun käyvä lause: ” Kasvi on meille tapahtuma, jossa maa ja taivas yhtyvät vihreäksi lehdeksi, ja sen monella tavoin muuntuneeksi ravinnoksi.”
Niinpä !
Vaikka maanviljely ei kuulu minkään hengellisen perinnön alaisuuteen, on ihmisen suhde maahan loppujenlopuksi syvästi hengellinen ja poliittinen. Siksi on tarpeellista luoda keinoja, joilla tällainen suhde voidaan manifestoida käytännön toiminnaksi.
Vaihtoehtoiset näkemykset edellyttävät ekologista tietoa ja etiikkaa, uudenlaista rationaalisuutta, joka kohoaa siltä henkiseltä pohjalta, joka ekologisen elämäntavan käytäntöihin sisältyy. Ympäristötietoisuuden vahvistaminen voi olla yksi niistä keinoista, joilla auttaa ihmisiä näkemään kestävämpien, vaihtoehtoisten elämäntapojen tasa-arvon ja olemassaolon. Jatkuvan kasvun yhteiskunta ei tarjoa minkäänlaista avarakatseisuutta niitä olemisen muotoja kohtaan, jotka eivät pyri hyötymään ympäristöstä ja ihmisestä. Esimerkiksi yhdessä viljelemällä ruokaa voimme poistaa sitä halkeamaa hengen ja luonnon väliltä, joka ei salli meidän nähdä muita vaihtoehtoja.
Kuten me kumppanuusjäsenet näytämme esimerkillämme lähipiirillemme ja ruokakunnallemme uuden ratkaisun toimintatavat. Kytkemme jälkipolvet ruoan ja tiedon lähteille, maahan ja ympäristöön. Samoin kuten meihin on kytketty maanviljelyn, säilönnän ja varautumisen tavat esivanhempiemme perintönä tai sitten 90-luvun laman kasvattamana. Tiedon ja arvojen uuden muodon juuret elävät vanhoissa käsityksissä ja näkemyksissä.
Elonkehä -lehden numerossa 4/19 kirjoitettiin psykoanalyytikko Pirkko Siltalan ajatuksia sukupolvien taakkasiirtymistä ja niiden vaikutuksesta ympäristökäyttäytymiseemme. ”Jos ajattelemme esimerkiksi luontoa tuhoavaa tai sille välinpitämätöntä elämäntapaa, joko lähipiirissä tai koko yhteiskunnan tasolla, välitämme sen seuraaville sukupolville, ellemme käsittele ja kohtaa sitä yhteisöllisesti. Tässä tapauksessa taakka on myös hyvin konkreettinen, sillä ekologiset ongelmat todella jäävät perinnöksi, jos emme asiaa kohtaa ja käsittele maailmanlaajuisesti.”
Yksilöt voivat ratkaista tällaisia ongelmia luomalla yhteisöjä, joissa yhdessä voimme vaikuttaa asioihin laajemmin. Ja kun maailma muuttuu, kannattaa pitää kiinni sen perustuksista, kuten juurista; porkkanoista, palsternakoista ja punajuurista ;)
- Teija
P.S. Talkoiden suhteen on tällä hetkellä avoimet ovet joka päivä. Ilmoita vain tulostasi etukäteen peltopuhelimeen p. 044 977 4923. Tämän kauden ensimmäiset yhteiset talkoot järjestetään la 16.5. Klo 11-16. Yhteistä ruokailua emme voi tässä tilanteessa järjestää, joten otathan omat eväät mukaan. Talkoista ilmoitetaan jäsenille vielä erikseen sähköpostilla.