TERVEYTTÄ JA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA TEOLLISUUDESTA VAI LÄHIPELLOLTA

Teollistumisen aikakausi on jatkunut nyt n. 200 vuotta. Helppo energia, joka erityisesti alkuaikoina perustui pääasiassa fossiilisten energianlähteiden hyödyntämiseen, on mahdollistanut lukuisat elämäämme helpottavat koneet ja keksinnöt sekä loputtoman määrän tavaroita, tarpeellisia ja tarpeettomia.

Helpompi elämä ja yltäkylläisyys ei ole kuitenkaan tullut ilman uusia ongelmia. Helsingin Sanomat kertoi vastikää, kuinka tiedeyhteisö varoitti jo yli sata vuotta sitten hiilenpoltosta tulevien päästöjen aiheuttavan maapallon lämpenemistä. “Vaikutus voi muutaman vuosisadan päästä olla huomattava”, kirjoitettiin tiedettä yleistajuistavassa Popular Mechanics-lehdessä v. 1912.

Ei mennyt muutama vuosisata vaan muutama vuosikymmen, ja maapallon ihmiset, eläimet, kasvit ja eliöt kamppailevat ennen kokemattoman kuumuuden ja kuivuuden kanssa. Me kuumuudelta säästyneetkin puolestaan kärsimme enenevässä määrin lisääntyneen ymmärryksen tuomasta huolesta ilmastoahdistuksen muodossa.

Maailman terveyssäätiö WHO (World Health Organization) on määrittänyt, että terveys on kokonaisvaltainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei pelkästään sairauden puute. Tätä on minun kumppanuusmaatalouteni, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mahdollistaja.

Saan helpotusta ympäristöahdistukseeni kun tiedän, että Kaupunkilaisten Omalla Pellolla kasvanut ruokani ei aiheuta ylimääräisiä ilmastopäästöjä eikä ravinnehuuhtoumia ympäristöön. Pellolla ei juurikaan käytetä raskaita ja runsaasti fossiilisia polttoaineita kuluttavia työkoneita, vaan käsikäyttöinen sarvitraktori riittää mm. penkkiviljelyn maanmuokkaukseen. Lisäksi lannoituksessa ei käytetä fossiilipohjaista keinolannoitetta vaan luonnonmukaista lehmän lantaa. Monimuotoiseen vuoroviljelyyn perustuva luomumaatalous myös ennallistaa ja rikastuttaa luonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta eikä köyhdytä sitä, kuten tekee tällä hetkellä vallitseva ns. tavanomainen viljely. Näinä epävakaina aikoina mielenrauhaa tuo myös tieto, että osallistun itse ruokani kasvattamiseen.

Voin siis nauttia hyvällä omallatunnolla monipuolisesti erilaisista parasta laatua olevista kasviksista. Luonnonmukaisessa ympäristössä kasvaneet kasvikset sisältävät tavanomaisia enemmän ravinto-, maku- ja aromiaineita, joten kaikki aistini saavat iloa ja tuovat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Teollistuminen avasi uusia työpaikkoja ja mahdollisti myös naisille itsenäisemmän elämän ja lisäsi näin mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tarvittiin kuitenkin eineksiä, jotta myös naiset pääsivät hellan äärestä palkkatöihin hyvinvointia hankkimaan. Elintarviketeollisuus mahdollisti tämän, sekä myös loputtoman määrän uusia ruokatuotteita, joita tänäkin päivänä ihmettelemme supermarketeissa. Helpotuksen ja herkuttelun lisäksi elintarviketeollisuus on tuonut mukanaan myös joukon uusia sairauksia, joita kutsutaan länsimaisen ruokavalion aiheuttamiksi elintasosairauksiksi. Sydän- ja verisuonisairaudet sekä II-tyypin diabetes ovat uusia kansantauteja ja usein ihmisen itsensä aiheuttamia, jotka johtuvat pääasiassa liiallisesta prosessoidun ruoan, lihan, sokerin ja vaalean vehnän syönnistä. Lisäksi iso määrä ihmisiä kärsii ylipainosta ja aliravitsemuksesta, samanaikaisesti. He siis syövät liian energiapitoista mutta ravintoaineköyhää ruokaa, ja kärsivät sen vuoksi ravintoaineiden puutostiloista ja niiden aiheuttamista vaivoista.

Voin luottaa, että syömällä päivittäin monipuolisesti erilaisia ja erivärisiä kasviksia ja kohtuullisesti muita ruoka-aineita ravintoainecocktailini on vähintäänkin riittävä. Erilaiset ravintoaineet esiintyvät usein eri väreissä, joten värikäs ruoka on paitsi kaunis ja herkullisen näköinen, myös ravintoainesisällöltään monipuolinen.

Apua sairauksiin tuo tietenkin myös lääketeollisuuden tarjoamat pillericocktailit. Lääketeollisuus mullisti alkuaikoinaan ihmisten terveyden kehittäen mm. rokotteita moniin kuolemaan johtaviin ja pandemioita aiheuttaviin sairauksiin. Penisilliini ja antibiootit puolestaan tekivät arjen loukkaantumisista ja sairauksista helpommin hoidettavia. Tarkoitus on ollut hyvä ja lääkkeet ovatkin antaneet lukuisille ihmisille lisää hyvinvointia, laadukasta elämää sekä onnellisia elinvuosia. Somaattisten sairauksien eli fyysisen terveyden ohella lääketeollisuus hoitaa nykyisin myös psyykkistä terveyttä eli mieltä. Suomessakin yli miljoona ihmistä saa terveyttä ja hyvinvointia mielialalääkkeistä.

Kuinkahan paljon selvitetään ahdistuneen, masentuneen tai unettomuudesta kärsivän potilaan ruokavaliota tai ravitsemustilaa? Jos vääränlainen ruokavalio ja ravitsemus aiheuttaa vakavia elimellisiä sairauksia jopa kansantautien muodossa, miksi mieli olisi siinä poikkeus?

Se kuitenkin tiedetään, että mielen terveyttä vahvistaa luonto, ystävät, yhteisöllisyys, luovuus, innostuneisuus ja uteliaisuus sekä mahdollisuudet uuden oppimiseen. Myös näitä hyvinvoinnin lähteitä kumppanuusmaatalous tarjoaa. Pellolla puuhastelu vahvistaa minun, kaupunkilaisen, valmiiksi heikkoa luontosuhdetta. Viikon satokassi on aina alkuun mysteeri, jonka sisältöä täytyy ensin hetken ihmetellä, maistella ja tutkia ennen kuin löytyy reseptit viikon ruoan valmistamiseen. Sosiaalista yhteisöllisyyttä lisää ruokavinkkien jakaminen ja ruoanlaitto yhdessä muiden kanssa. Pellolla järjestetään myös kauden aikana monenlaisia tapahtumia, kuten talkoita, satomyyntiä, kahvilatoimintaa ja juhlia, missä on helppo tutustua muihin osuuskuntalaisiin sekä lähialueen ihmisiin. Ruokavalinnat voivat joillekin ihmisille tuoda jopa uskonnon kaltaista sisältöä elämään, tuoden mukanaan sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, eksistentiaalista merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä transsendentaalista kokemuksellisuutta jostain itseä ja arkea suuremmasta.

HS uutisoi viikolla myös kuinka Espanjassa kaivetaan esille keskiaikaisia kastelukanavia, akvedukteja, helpottamaan kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Järjestelmä kerää sadevedet ja helpottaa näin viljelysten kastelua, täydentää pohjavesivaroja sekä parantaa maaperän laatua. Teollistumisen tuomiin ongelmiin etsitään siis ratkaisukeinoja menneisyydestä kaukaa ennen teollisuuden aikaa.

Voisimme ottaa oppia myös paljon kauempaa historiasta. Teollistumisen myötä on ajauduttu varsin kauas länsimaisen lääketieteen isän, vuonna 460-377 e.a.a. Antiikin Kreikassa eläneen lääkärin, Hippokratesin opeista.

Minä sen sijaan uskon ja elän päivä päivältä vahvemmin hänen oppinsa mukaisesti, mikä kuuluu: “Ruoka olkoon lääkkeeni ja lääkkeesi”.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto