Kaupunkilaisten Omalla Pellolla on viljelty aina eli koko 12 vuoden olemassaolonsa aikana luonnonmukaisesti eli luomuna. Korson pellolla viljellään lisäksi biodynaamisesti eli Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on hallussaan molemmat valvotut luonnonmukaisen viljelyn sertifikaatit, luomu ja demeter -merkit.
Perinteinen avomaaviljely
Ensimmäiset kymmenen vuotta, v. 2011-2021, Korson pellolla viljeltiin perinteisen avomaaviljelyn tekniikalla. Tässä menetelmässä koko pelto käännetään ja muokataan joka kevät eli uusi kasvukausi aloitetaan aina ns. puhtaalta pöydältä. Keväisin viljelijälle tulevat tutuiksi sellaiset työvaiheet kuten kyntö, äestys ja jyrsintä. Nämä tapahtuvat traktorin avustuksella kun koneen perään laitetaan maanmuokkauksen mahdollistava työväline. Kynnössä traktorin perässä olevat isot terät leikkaavat ja kääntävät maan. Äestyksessä terät vaihdetaan piikkimäisiin koukkuihin, jotka tasoittavat ja rikkovat kynnettyä maata. Jyrsinnässä pienet terät murentavat ja tasoittavat pintamaan. Maanmuokkauksen yhteydessä maahan lisätään myös maanparannusaineita, kuten kalkkia ja lantaa. Tämän jälkeen pelto on valmis viljelyrivien muodostamiseen, kylvöön ja istutukseen.
Avomaaviljelyssä pelto tasoitetaan traktorilla joka kevät ennen penkkirivien muodostusta. Ilman viherpeitettä pelto vapauttaa runsaasti maaperän hiiltä ilmaan. Kuva: Olli Repo
Perinteinen avomaaviljely on yleisin käytettävissä oleva kasvisten viljelymenetelmä sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä. Menetelmän suosio perustuu luultavasti siihen, että se on viljelijöille tuttua ja tarvittavia työvälineitä on helposti saatavilla. Menetelmässä on kuitenkin myös epäkohtansa. Koska kaikki toimenpiteet (myös kasvukauden aikainen rivivälien haraus) suoritetaan traktorilla, vaatii menetelmä paljon peltoalaa ja kuluttaa runsaasti fossiilisia polttoaineita. Raskas traktori myös tiivistää kulkiessaan peltomaata, jonka yhtenä elinvoimaisuuden ehtona on ilmavuus. Lisäksi joka keväinen raskas maanmuokkaus vapauttaa ilmakehään runsaasti maaperään luonnollisesti varastoitunutta hiiltä.
Korso pelto-olosuhteet ovat aiheuttaneet vuosien varrella runsaasti haasteita. Koneellisesti toteutettuna maanmuokkaus ja rikkaharaus vaativat kuivan maan ja koska Korson saviset peltolohkot kuivuivat hitaasti, on sää haastanut usein toimenpiteiden oikea-aikaisen toteutuksen. Vuosien mittaan haastetta on tuonut myös vanha konekanta, joka on saattanut hajota juuri tärkeän työvaiheen hetkellä.
Kosteassa maassa raskas traktori painautuu syvälle maahan. Huonolla säällä kevään kyntötyöt ovat haasteelliset. Kuva: Olli Repo
Juuri näistä syistä Omalla Pellolla päätettiin v. 2022 siirtyä entistäkin ekologisempaan luomukasvisten tuotantomenetelmään eli pysyvään penkkiviljelyyn.
Pysyvä penkkiviljely
Kaudella 2021 Korson pellolla testattiin muutaman penkkirivin verran pysyvän penkkiviljelyn menetelmää. Tulokset vakuuttivat, sillä satoa tuli alaa kohti enemmän kuin perinteisen avomaaviljelyn menetelmällä. Kävimme tutustumassa Rekolan biodynaamisella tilalla, Lillklobin permakulttuurisella puutarhalla sekä Kumpulan koulukasvitarhalla pysyvään penkkiviljelyyn. Omat ja muiden tilojen onnistuneet kokemukset penkkiviljelystä motivoivat ja Korson avomaapellolle päätettiin rakentaa pysyvät penkkirivit.
Vuoden 2022 kevättyöt olivat siis hyvin erilaiset viljelijöille Kirsille ja Teijalle. Sen sijaan että traktori olisi valjastettu kyntöhommiin, alettiin pellolle hankkia joukko uusia ja keveämpiä työkaluja ja -koneita. Viljelylohkoille rakennettiin pysyviä viljelypenkkejä kokoon 50m x 75cm. Tämä koko valittiin, jotta penkit olisivat mahdollisimman helposti työstettäviä. Kevään maanmuokkaus toteutettiin uudella käsikäyttöisellä sarvitraktorilla, joka möyhii pintamaata kevyesti alle 5 cm syvyydeltä säilyttäen samalla maaperän kuohkeuden. Samalla pintamaahan lisättiin lantapitoista kompostia. Maaperä- ja ilmastoystävällisyyden lisäksi pysyvän penkkiviljelyn suuri etu on sen taloudellisuus. Koska rivivälit harataan käsin eikä traktorilla, voidaan kasviksia myös istuttaa huomattavasti tiheämpään kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Pysyviä viljelypenkkejä rakennettiin myös talkoovoimin. Tässä on tulossa sipulipenkkejä. Kuvassa näkyvät myös käsikäyttöiset sarvitraktori ja harauspyörä. Kuva: Terhi Suvilehto
Pysyvät penkit osoittautuivat toimiviksi ja ne ovat tulleet jäädäkseen Korson Omalle Pellolle. Penkit sijaitsevat tulevina kausina samalla paikalla kuin mihin ne alunperin rakennettiin eikä maata käännetä muuten kuin pinnalta. Maaperä pysyy elinvoimaisena, kun pinnalle lisätään vuosittain laadukasta kompostia. Kasvikset puolestaan istutetaan vuosittain eri paikkoihin vuoroviljelyn mukaisesti.
Kaudella 2022 tapahtui myös muita isoja muutoksia osuuskunnan toiminnassa. Osuuskunta sai sopimuksen jatkaa Herttoniemen kartanopuistossa sijaitsevan puutarhan luomuviljelyä ja syntyi Herttoniemen Oma Pelto. Pelto oli muutettu pari vuotta aikaisemmin kääntämättömiksi viljelypenkeiksi. Sitä olikin uuden viljelijämme Anniinan helppo jatkaa.
Kääntämätön penkkiviljely
Kääntämätön penkkiviljely, toiselta nimeltään no dig-menetelmä, eroaa pysyvän penkkiviljelyn menetelmästä siten, että nimensä mukaisesti maata ei käännetä lainkaan vuoden aikana, ei edes pinnalta. Kun maata ei muokata, pieneliöstö aktivoituu ja mikrobit esim. sienirihmastot ym. saavat kehittyä rauhassa. Monipuolinen pieneliöstö parantaa maan rakennetta, veden sidontaa ja ravinteiden kiertoa. Muokkaamaton maa ei myöskään vapauta maaperästä hiiltä ilmakehään eikä lisää tällä tavoin ilman hiilidioksidikuormaa.
Penkkiviljely mahdollistaa viljelyrivien muodostuksen lähekkäin toisiaan ja tuottaa alaa kohti runsaan sadon. Kun maata ei käännetä, maaperän pieneliöt ja sen myötä myös kasvit voivat hyvin. Kuva: Terhi Suvilehto
Kääntämättömän penkkiviljelyn puutarhassa viljelijän kevättöistä puuttuu kyntö, äestys ja jyrsintä kokonaan. Maata parannetaan lisäten sen päälle vuosittain laadukasta lantapitoista kompostia, mikä korvaa myös viherlannoituksen tarpeen. Perinteisessä avomaaviljelyssä sekä pysyvässä penkkiviljelyssä käytetyt energiaintensiiviset rikanpoistomenetelmät kuten muovitus, liekitys ja traktorilla (isolla tai käsikäyttöisellä) haraus puuttuvat myös no-dig -menetelmässä. Rikkojen torjunnassa sen sijaan luotetaan säännölliseen jokaviikkoiseen käsiharaukseen. Näin rikat eivät pääse koskaan kasvamaan liian suureksi vieden kasvutilaa itse viljelykasveilta.
No dig -menetelmässä on paljon hyviä puolia ja listasimmekin jo niitä aikaisempaan kirjoitukseen. Täysin ongelmaton ei tämäkään menetelmä kuitenkaan ole. Jos ei esimerkiksi ehdi pysyä haraustahdissa luonnon määräämään kasvuvauhtiin, on pulassa ja satoa on jälkikäteen vaikeaa pelastaa rikkojen alta.
Anniina on kirjoittanut kääntämättömästä penkkiviljelystä Luomuliiton lehteen kattavan artikkelin “Vihanneksia maata kääntämättä”, jossa hän käy tarkemmin läpi menetelmän perusperiaatteet sekä hyviä ja huonoja puolia.
Uudenlaista omaa viljelyä Korson Omalla Pellolla
Kaudella 2024 puhaltavat muutosten tuulet jälleen Kaupunkilaisten Omalle Pellolle. Korson pellolle luodaan myös uudenlainen viljely-yhteisö, jossa sato-osuuden itsepoimijat, aktiiviset puutarhaharrastajat sekä ammattilaiset saavat seuraa ja tukea toisiltaan. Vihannesten kasvatuksesta kiinnostuneet itseviljelijät voivat vuokrata oman penkkiviljelmän, jossa alkukauden maanmuokkaus-, kylvö- ja istutustyöt ovat valmiiksi tehty. Tämä sopii erityisesti omasta palstasta haaveileville aloitteleville puutarhureille, sillä sadon onnistumista auttaa ammattilaisen tekemät pohjatyöt. Puutarha-alan ammattilaiset puolestaan voivat vuokrata oman viljelylohkon, jossa on helppo harjoittaa omaa puutarhayritystoimintaa matalalla kynnyksellä ja yhteisöllisessä ympäristössä. Suuria alkuinvestointeja ei tarvitse tehdä, sillä Farm-to-Farm -sopimukseen sisältyy joukko viljelyssä välttämättömiä työvälineitä sekä resursseja kuten kasteluvesi ja komposti.
Tutustu lisää sivuiltamme mahdollisuuksiin, joita tarjoamme kuluttajalle, aktiiviselle harrastajalle ja ammattilaiselle.
Korson Omalle Pellolle luodaan uudenlainen viljely-yhteisö, joka helpottaa itseviljelyyn oppimista sekä yrittäjyyttä. Samalla saa seuraa ja tukea muilta viljelijöiltä. Kuva: Olli Repo
Teksti: Terhi Suvilehto