Satoa & Kasvua

Keskikesä on pohjolassa. Valoa ja vettä riittää, mikä takaa valtavan kasvun. Omalla pellolla, Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa kesä-heinäkuun vaihde on hurjaa kasvun juhlaa. Samaan aikaan kitketään, sadonkorjataan ja vielä istutetaan. Myös konetöitä kuten riviväliharauksia ja biokalvopenkkejä sekä rikkaäestyksiä pitäisi tehdä, mutta pelto on sateiden jäljiltä liian märkää. Kasvien kasvu karkaa puutarhureiden käsistä. Luonnonkasvit ovat kasvaneet sateiden jälkeen hurjaa vauhtia ja peltolaisten on jälleen kerran nöyrästi hyväksyttävä, ettei luonnon kasvuvauhdissa pysy mukana. Koiranputket ja lupiinit kukkivat valkosinisinä niityillä ja rikkakasvit kasvavat korkeutta silmissä. Kesän vihreys ja vehreys on täällä. Mietin joka vuosi, miten viljelijä voisi nauttia keskikesän rytmistä ja kasvun kauneudesta, eikä vain nähdä peltotöiden suurta määrää.

Kuvat: Heidi Hovi; Kansainvälinen työleiri kitkemässä punajuuria, lantun käsiharausta ja kyssäkaalin kitkentää.

Viljelijöiden onneksi kansainvälinen työleiri aloitti juhannuksen jälkeen kaksi viikkoisen kitkentärupeamansa jälleen pellollamme. Kvt-leirin ajankohta suunnitellaan kasvun mukaan. Monet pellon harjoittelijat jäävät juhannuksen jälkeen lomalle, samoin osuuskuntalaiset viettävät kesälomiaan. Kuitenkin kasvien päähoitotyöt sekä luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeääkin tärkeämpi kitkentä on suoritettava heinäkuussa. Satovihanneksemme tavitsevat valoa ja luonnonkasvit eivät saa niitä liikaa varjostaa. Kitkentä on kuitenkin helpottavaa ja jopa mukavaa työtä kunhan siihen tottuu ja keskittyy: voi vain antaa käsien tehdä töitä ja pysähtyä paikoilleen, riviä ei kannata katsoa eteenpäin. Jos kääntää katseen liikaa ympärilleen, voi epätoivo vallata kitkijän. 

Nyt sadonkorjataan ensimmäisiin sadonjakoihin ennen kuin heinäkuussa hiljennytään kolmeksi viikoksi vain hoitamaan kasveja: kitkemään, käsiharaamaan, riviväliharaamaan, niittämään ja siimaleikkaamaan. Sadonjaot alkoivat juhannusviikolla ja jatkuvat kesäkuun viimeisellä viikolla. Ensimmäisissä kauden sadonjaoissa oli tarjolla isoiksi kasvaneita omia salaatteja, villiä rukolaa, mietoja, makeita kesäsipuleita, yrttimaan ruohosipuleita, lipstikkaa ja tillin varsia, kevään isoja palsternakkoja sekä maa-artisokkia, ensimmäisiä kyssäkaaleja sekä retiisejä, tuoreita vihreitä valkosipuleita sekä kausihuoneen omia basilikan taimia ja Mustosen  puutarhan raparperia. Sen sijaan omat uudet perunat eivät viileän alkukesän ja kevään takia ehtineet nyt jakoihin. Ne jaetaan sitten tauon jälkeen 26.7. jatkuvissa sadonjaoissa.

Kuvat: Mari-Johanna Rintamäki; Oman pellon kevätsipuleita, ruohosipulinippuja, tillinvarsia ja rukolaa.

Hoitokuu

Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

JALLA JALLA: nopeasti, vauhtia, kiireesti, ripeästi, joutuin, menoksi

 

Pellolla kaikuu Jalla Jalla(kirjoitusmuotoa en tiedä), kun Kansainvälisen työleirin leiriläinen Muhammed kitkee. Hän ei osaa suomenkieltä eikä englantia, mutta se ei menoa haittaa. Hän kunnioittaa oman maansa tapoja ja paastoaa päivät Ramadanin tapaan. Irakilainen Muhammed on kitkenyt tämän viikon punajuuria ja raitajuuria sekä laulanut pellolla. Nigerialainen Godwin on paikkausistuttanut papuja ja kitkenyt niitä. Hän sanoi kitkennän lomassa, ettei kaipaa kotimaataan, Suomi on hyvä maa, mutta eläimiä hän kaipaa. Kotimaassaan hän näkee tiikereitä, kobria ja leijonia. Vastasin hänelle, että täällä maassa on paljon elämää, joka pitää tämän maan elävänä, kaikki pienet mikrobit. Tsekkiläispariskunta Betty ja Patrick olivat otettuja Helsingin vihreydestä ja siitä kuinka hyvin puistoista pidetään huolta. Kansainvälinen työleiri kävi tutustumassa viikko sitten Dodon kaupunkiviljelyksiin Pasilassa. Patrick haluaa perustaa kotikaupunkiinsa jotain samanlaista. Hän on sitä mieltä, että kaupunkien luonto on erittäin tärkeää ihmisten hyvinvoinnille.

Kaupunkilaisten omalla pellolla on ollut nyt 4. kerran Kansainvälisen vapaaehtoistyöjärjestön järjestämä leiri. Heidän ajatuksensa on rauhaa maailmaan vapaaehtoistyöllä. Luomutilan on mietittävä tarkkaan kuinka aikoo hoitaa heinäkuun kitkennät. Meillä monet osuuskuntalaiset ja harjoittelijat ovat lomilla heinäkuussa ja juuri silloin suurimman kasvun aikaan tarvitaan paljon käsiä. Osuuskunta järjestää sekä maksaa leiriläisille yöpymiset, ruoat ja vapaa-ajan ohjelmaa. Tänä vuonna pellolle saapui 9 ihmistä ympärimaailmaa. Sen lisäksi leirillä on kaksi suomalaista ohjaajaa: Katri ja Elina. Tänä vuonna leiriä täydennettiin kolmella turvapaikan hakijalla. Leiriläiset työskentelevät kuusi tuntia päivässä pellolla. Iltaohjelmassa on ollut mm. Nuuksion retki Janne Kilpisen biokaasubussilla, retki kaupunkiviljelyn maailmaan, Suomenlinnan reissu ja saunontaa Kuusijärvellä.

Tällä viikolla leiriläiset ovat kitkeneet punajuuret, raitajuuret ja pavut sekä paikkausistuttaneet niitä kylmän kesäkuun takia. Myös palsternakkamaa saatiin hyvään vaiheeseen. Suuri kasvu on vallannut pellon. Valvattien, jauhosavikoiden ja ukontatarten alta on kuitenkin juurikkaat löytyneet. Traktorivetoisia riviväliharauksia ovat hidastaneet tämän viikon sateet. Heinäkuussa kitkentävuoroaan vielä odottavat mm. lantut, kyssäkaalit sekä muut kaalikasvit purjoa unohtamatta. Kesäkurpitsat kukkivat ja valmistautuvat monen muun kasvin tavoin 28.7. jälleen alkavaan sadonjakoon.

Kansainvälinen heinäkuu

Heinäkuun alku on ollut täynnä valoa ja lämpöä. Kesän kasvu on vihdoin pohjolassa. Kasvit tarvitsevat jokainen tietyn lämpösumman, jotta kasvua ja kehitystä tapahtuu. Satokausi jää kolmen viikon tauolle ensi viikosta. Se on pellolle hyvä. Sadonkorjuuseen menee peltolaisilta vähintään kolme peltotyöpäivää. Nyt heinäkuussa pellolla keskitytään vain hoitotöihin. Oman pellon kasvulohkot kitketään ja harataan joko käsiharalla tai traktoriharoilla. Tämä vaatii valtavasti työtä suurimman kasvun keskellä. Toisaalta on ihanaa vaihta vaihde luomisesta eli istutuksesta ja kylvöistä hoitotöihin. Kuitenkin ennen tätä pellolla pitää vielä paikkausistuttaa mm. papuja viileän kesäkuun takia.

Kansainvälinen työleiri aloitti viime maanantaina kuusituntiset kitkentäpäivät. Tänä vuonna leiriläisiä on saapunut Tsekin tasavallasta, Nigeriasta, Belgiasta, Espanjasta, Irakista, Turkista ja Kamerunista. Tällä viikolla on kitketty porkkanamaa ja Mustosen virkistyspuutarhan yrttimaa. Porkkanamaan kitkentää vaikeutti alkukesän kylmyys eli se että osa porkkanoista oli vasta sirkkalehtiasteella, jolloin näitä oli vaikeaa löytää isompien rikkojen väleistä.

Peltopäivän on kruunannut hyvä luomulounas kansainvälisen leirin kanssa. Leiriläisistä on joka päivä kaksi keittiövuorossa. Tällöin he ovat valmistaneet n. 14 henkiselle porukalle + muutamalle pellon työntekijälle kasvisruoan käyttäen mm. biodynaamisia raaka-aineita. Osa valmistusaineista on peräisin Idusta, demetertukusta http://www.itubiodyn.fi. Itu Oy haluaa edistää biodynaamista viljelyä, luonnon ja ihmisen hyvinvointia sekä korostaa jokaisen valinnan tärkeyttä. Samaa ajatusta kannattaa myös kaupunkilaisten Oma pelto.

Myös kasvihuoneeseen muuttivat kurkun taimet ja nelisensataa basilikan tainta. Kasvihuone lepäsi viikon verrran sen jälkeen, kun maasta poistettiin rucola- ja pinaattikasvusto. Maa käännettiin, peruslannoitettiin ja penkit tasattiin. Myös kasvihuoneemme kasvu lähtee maasta eli pyrimme pitämään itse maan terveenä ja elinvoimaisena. Emme siis käytä ylimääräisiä kasvualustoja vaan viljelemme maapohjalla hoitaen maata. Vain terveestä maasta ponnistaa terveet sekä terveelliset kasvit meidän ideologiamme mukaan. Porrastimme tänävuonna salaattien istutuksen lisäksi myös kyssäkaalien istutuksen etteivät kyssät pääsisi puutumaan. Torstaina istutimme viimeiset kyssäkaalit maahan ja nyt on viimeinenkin lohko täynnä elämää.

Keskikesän valon kasvua

Keskikesä! Se todella on, sataa tai paistaa. Porkkanoita kitketään, varhaisperunoita nostetaan ja viimeisiä taimia viedään. Lupiinit kukkivat pientareilla, siankärsämöitä näkyy siellä täällä. Rikkakasvit ovat alkaneet kasvaa ja papuja on käynyt fasaaniakka syömässä. Pentti kuitenkin löysi kaksi uutta työntekijää pellolle papumaata vartioimaan. Kasvihuoneen rucola- ja pinaattikasvusto on poistettu. Ensi viikolla sinne istutetaan kurkut ja basilikat. Yrttejä on kerätty sadonjakoihin. Tällä viikolla jaossa oli teeyrttejä: sitruunamelissaa, minttuja, salviaa, saksankirveliä ja salviaa. Mustosen puutarhan yrttimaata myös uudistetaan.

Säätiedotus lupaa poutaa heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Se on hyvä. Kansainvälinen työleiri saapuu Omalle pellolle ensi viikonloppuna. Yli kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään mm. porkkanaa, palsternakkaa, punajuuria ja raitajuuria. Tällä viikolla on valmistauduttu leiriin. Itu Biodyn tukku on sponsoroinut luomuruokia pellolle leiriä varten. Kiitos paljon ja mahtavaa, että on tukku, joka on biodynaamisiin tuotteisiin erikoistunut!

Tämän kauden kolmas sadonjakoviikko on ensi viikko. Jaossa on varhaisperunaa, yrttejä, sipulia, raparperia, salaattia sekä toivottavasti retiisejä ja valkkaria. Retiisejä jännitetään tuleeko kolmatta satoa. Kasvu ja itäminen on tänä vuonna ollut edellisvuosia huonompaa viileiden ilmojen ja tuulten takia. Maa-artisokat loppuivat kahden satoviikon jälkeen. Samoin rucolat olivat viimeisiä, koska kasvihuone vaihtaa juhannuksen jälkeen uuteen satokasviin. Seuraavia maa-artisokkia ja pinaatteja saadaan vasta syksyllä, kun uusi sato ehtii kehittyä.

Sen sijaan ajattelimme jakaa valkosipuleita, koska tähän aikaan vuodesta niistä voi varhaissipulinippujen tapaan käyttää koko kasvin vihreitä lehtiä myöten. Lisäksi näin osuuskuntalaiset voivat syödessään myös tutustua valkosipulin kehitykseen. Kasvin vihreitä osia voi käyttää mm. salaateissa tai tehdä valkosipulivoita. Normaalisti valkosipulin kynnet olisivat valmiita vasta tuleentumisen jälkeen syksyllä, kun naatit kaatuvat. Kuitenkin nyt koko kasvi on mehukas ja vahva.

Heinäkuun lämpö

Lämpö on palannut. Kesäkurpitsat ovat muuttaneet väriään takaisin vihreämmäksi ja muutkin kasvit näyttävän nauttivan. Samoin myös kansainväliset työleiriläisemme. Leirin ensimmäinen viikko oli kylmä ja sateinen, millaisena nyt alkukesän muistaa, mutta toista leirin viikkoa on aurinko hellinyt ihan helteellä.

Leiriläiset ovat kitkeneet tällä viikolla palsternakkaa, punajuurta ja perunariveistä suurimmat kestorikkakasvit eli peltovalvattia, ohdaketta ja juolavehnää. Itse olen harannut lähes kaikkien kasvien rivivälit hanhenjalkaharoilla. Tänään haraustyö loppui, kun ampiaspesä löytyi hararungosta juuri ennen maissin vuoroa. Ampiaisetkin ovat jälleen liikkeellä lämmön palattua eli ekosysteemipalvelu pölytys toimii. Myös käsiharat on kaivettu esiin ja pellon harjoittelijat Eveliina, Timo ja Kaisa ovat haranneet myös purjot jälleen näkyviin ja sellerit ottamaan aurinkoa rikkojen keskeltä. Myös peltokompostimme alkaa jälleen näyttämään isolta aumalta. Sitä on nyt joka aamu aina päivän kitkentäkasan päälle kuivitettu järviruoko-oljella niin eiköhän terve lahoamisprosessi ala.

Tällä viikolla osuuskuntalaiset ovat järjestäneet leiriläisille myös ohjelmaa mm. uintiretken Nuuksioon Jannen biokaasubussilla, Claire oli veneretkellä Suomenlinnassa leirin kanssa ja leiri oli myös Rauhan asemalla viettämässä iltaa, missä Galina esitteli osuuskunnan toimintaa. Harjoittelijamme Kaisa Vehmasheinä piti hortoiluretken oman peltokierrokseni jälkeen leiriläisille Mustosen puutarhan takana olevalla luonnonsuojelualueella torstai-iltana. Huomenna on sitten tarkoitus syödä leirillä retken antimia. Luonnonkasvien keräilystä ja hyödyntämisestä voi tulla oppimaan myös ensi viikon keskiviikkona, kun Kaisa pitää retken osuuskuntalaisille.

Kvt: kasvua & kitkentää

Heinäkuu on Herttoniemen ruokaosuuskunnalla pellon hoitokuukausi. Heinäkuussa pitää olla aikaa pysähtyä istutettujen ja kylvettyjen taimien äärelle, niitä hoitamaan. Muuten satomme ei kehity laadukkaaksi ja isoksi. Jos kasvusto jää liikaa ukontatarten röyhyjen alle, valvatin lehtien varjoon ja hatikan ympäröimäksi, sato jää pieneksi ja lisäksi tautien vaara on suurempi, kun valoa ei tule tarpeeksi. Eli tässäkin asiassa niinkuin monessa muussakin luonnonhoitoon liittyvässä täytyy valoa, lämpöä, vettä, ilmaa ja maata olla oikeassa suhteessa muuten tasapaino järkkyy.

Monipuolisen luomutilan tulee suunnitella kitkentäkaudeksi työvoimaa, koska ainakin osa meidän vuokraamista biodynaamisista pelloista oli kauniina luonnonniittyinä ennen viljelyämme ja se tarkoittaa positiivisen biodiversiteetin lisäksi valtavaa siemenrikkapankkia. Omalla pellolla on ratkaistu työvoiman tarve heinäkuussa kansainvälisellä työleirillä, koska heinäkuussa myös moni osuuskuntalainen lomailee ja on poissa pääkaupunkiseudulta. Kansainvälinen työleiri majoittuu pellon viereisellä steiner-koululla ja työskentelee n. 6 h päivässä pellolla. He ovat töissä heinäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Tänä vuonna leirillä on yksi ohjaaja ja 7 leiriläistä. Leiriläisiä on tullut Singaporesta, Japanista, Taiwanista, Syyriasta, Hollannista, Serbiasta ja Italiasta. Ensimmäisellä viikolla on kitketty porkkanaa, osa palsternakoista ja Mustosen yrttiympyrä.

"Personal farmerilla" on välillä vaikeaa pysähtyä ja keskittyä kitkemään juuri sitä kohtaa missä on, koska tässä suurimman kasvun aikaan näkee myös kaiken työn ja joutuu priorisoimaan paljon. Täytyy miettiä, mikä kasvi vielä jaksaa kilpailla rikkojen kanssa ja mikä tarvitsee kehittyäkseen valoa ja tilaa nyt. Toisaalta kitkentä on hyvin meditatiivista ja rentouttavaa puuhaa, jossa ei tarvitse paljon miettiä, jos vain saa vaihteen päälle. Viime vuoden leiriläisemmekin kuvasivat kitkentää noin leirin jälkeen.

Lämpö tulee toivottavasti myös nyt takaisin. Heinäkuun lämpöä todella kaipaisivat maissimme, jotka ovat oman optimilämpöalueensa ulkopuolella ja tämän takia eivät ole istutuksen jälkeen kasvaneet. Myös avomaankurkkumme taitavat olla menetettyjä muutaman lähes hallayön jälkeen. Papumme riviväliharattiin tänään ja sekin näyttää kärsineen kylmästä. Kitkennän lisäksi olemme viimepäivinä myös liekittäneet kaalien välit, riviväliharanneet pavut, palsternakat ja perunat. Vielä punajuuri, lantut, kyssäkaalit, purjot, osa palsternakasta, sellerit, tillit ja mustajuuret odottavat vuoroaan niin kitkennän kuin harauksenkin suhteen. Eli myös osuuskuntalaiset ovat enemmän kuin tervetulleita omalle pellolle kitkentä apuun, jos vain viettää kesää kaupungissa.

Kansainvälisyyttä omalla pellolla

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on järjestetty toisen kerran kansainvälinen työleiri parhaimpaan/pahimpaan kitkentäaikaan. Viime vuodesta jäi hyvät muistot ja rikoista puhdas pelto. Kvt-leiri aloitti työt omalla pellolla 1.7.2013. Heitä on tänä vuonna 10 aikuista 6 eri maasta ja 1 lapsi sekä kaksi kvt-ohjaajaa Laura Heikkilä ja Niina Korpua. He yöpyvät Vantaan Steiner-koululla ja työskentelevät pellolla 10 päivän ajan 6 tuntia päivässä. Työleirillä on ollut mukava yhteishenki ja osuuskuntalaisten porkkanat, palsternakat, punajuuret, sipulit, mustajuuret ja Mustosen virkistyspuutarhan yrtit on pelastettu valtavien valvattien ja kiertyvien tatarten alta. Myös peltolaisten on ollut näin helppo vaihtaa vaihde luomisesta ja istutuksista, hoitotöihin. Uutta energiaa on pellolle tullut Tsekistä, Belgiasta, Slovakiasta, Tunisiasta, Ukrainasta ja Taiwanista.

Slovakialais-saksalaisen Martinin yllätti auringon vahvuus Suomessa. Tunisialais-suomalaisen Ranjan taas pitkät lämpimät päivät. Hän oli kuullut, että viime vuonna Suomessa oli ollut vain 10 kesäpäivää. Leiriohjaajien mielestä haastavinta on ollut eri kansallisuuksien mentaliteetit työhön. Kuitenkin hauskaa on ollut. Osuuskunta on järjestänyt leirille patjoja, pyöriä ja sadevaatteita leirin ajaksi. Varsinkin pehmeistä yösijoista on tullut kiitosta. Ohjelmassa on ollut osuuskunnan esittely, Dodo ry:n Pasilan kaupunkiviljelyksien esittely, Suomen linnan retki ja bussiretki Nuuksion luonnonsuojelualueelle. Myös Helsingin yöelämää käytiin katsomassa lauantaina ja koettiin myös puistofestivaalit. Leiriläiset ovat myös nauttineet kalastamisesta suomalaisella järvellä. He ovat verranneet Suomea J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta maailmaan. Kitkentätyö on tuntunut mukavalta, kun mieli voi samalla levätä ja kasveja hoitaa. Haastavin työ oli kasvihuoneessa kuumuuden takia.

Viljelijän näkökulmasta leiri on ollut erittäin hyvä. Se on tuonut uusia tuulia maailmalta ja samalla kääntänyt työn suunnan isoihin rikkoihin pienistä taimista. Näin pitkiä kuumia kesäpäiviä pellolla jaksaa, kun tietää, että apukäsiä on. Luomupellossamme on niin suuri siemenpankki ja kestorikkakasvitilanne, että ilman osuuskuntalaisia, harjoittelijoita ja työleiriä rikkatilanne tuntuisi mahdottomalta. Onneksi ollaan helpotukseksi hankittu myös hanhenjalkaharat traktoriin ja rikkamestari. Yhteistyöllä saadaan aikaan ja selvitään. Syksyllä sitten korjataan yhteistyön satoa yhteisölle!

Heinäkuun kasvua

Kansainvälinen työleiri lähti ja siinä vaiheessa oltiin ehditty kitkeä omat kaalit, porkkanat, sipulit ja punajuuret. Heinäkuussa on kitketty, mutta kastella ei tarvinnut. Luontoäiti antoi sadetta kylliksi, niin että kasvu on valtavaa. Luonnonkasvit mm. rikat kasvaa nopeasti, mutta niin myös satomme kypsyy. Peruna on kuitenkin ehkä kärsinyt viileästä ja kosteasta, sillä se on pientä ja ehkä myöhässäkin. Kaikki saatiin kitkettyä kertaalleen ja osa kahteen, mutta luonnonkasvuriemua voi edelleen ihmetellä. Kesä ja heinäkuun vaihteen helteet tekivät varmasti hyvää myös lämmöstä pitäville maissille, pavulle ja perunalle.

Tuntuu, että kaikkea on tänä vuonna ollut paljon niin koivun siitepölyä kuin hyönteisiäkin. Kaaliperhoset ja koit ovat myös löytäneet kaalimme ja niitä on pitänyt ruiskuttaa biologisella ruiskutteella. Onneksi maamme ravinnetila on kevään kalkitusten ja lannoitusten jälkeen hyvä niin kasvit ovat vain tykänneet sadevedestä, joka on ollut niille ravitsevaa. Nyt täytyy vain toivoa, että kostean kesän lisäksi on tullut tarpeeksi valoa ja lämpöä, etteivät muut taudit iske. No onneksi peltoamme hyväilee usein aurinko!

Heinäkuuta, kaikki kasvaa ja nyt kitketään!

Kansainvälinen työleiri tuli omalle pellolle maanantaina 2.7. ja viimeinen työpäivä heillä on perjantaina 13.7. He auttavat peltotyöläisiä kahden viikon ajan työpäivinä n. 6 h päivässä. Leiriläiset majoittuvat Steiner-koulun tiloissa ja vapaa-aikanaan tutustuvat lähialueisiin ja Helsinkiin. Nyt heidän kanssaan on kitketty sipulia, kyssäkaalia ja porkkanaa. Kysyin heiltä tiistai-iltapäivänä, että jaksavatko vielä porkkanaa kitkeä, vastaus kuumana päivänä ohdakkeiden seasta kuului: Hay, we can do this!

Pellolla kasvaa heinän kokoisena rikkoja kuten ohdakkeita, mutta onneksi on nyt myös apua. Eiköhän sitä silti meille kaikille jää vielä loppukuuksi, vielä siis pitäisi kitkeä lisää porkkanaa, sipulia, palsternakkaa, lanttua, parsakaalia, keräkaalia, punajuurta, papuja, purjoa ja maissia.

Kasvuvoima on tänä vuonna mahtava tällä viikollahan on myös ylimääräinen sadonjako: sipulia, perunaa, salaattia ja retiisiä. Uusi perunamme Timo vaan on hieman pieneksi jäänyt, johtuukohan alkukesän viileästä säästä.