Viewing entries tagged
kekri
Vietimme perinteiset Kekrijuhlamme Kaupunkilaisten omalla pellolla 19.9.2015. Alla kuvia juhlista.
Kiitos kaikille kekrijuhlissa olleille ja iso kiitos Hilkalle ja Teijalle, jotka vastasivat Kekrijuhlien järjestämisestä. Kiitos yhteistyökumppaneille: Maaseudun Tulevaisuus, Raikastamo, Suomenlinnan Panimo ja Ekowine.
Syksy on saapunut Omalle pellolle. Sateet, hämärät aamut, pimeät illat, kuralätäköt, kukkivat maa-artisokat, kylmät nenänpäät, palsternakka ja kekri. Kaikki merkkejä siitä että vuodenaika on vaihtunut ruskan ja uusien makujen aikaan.
Vielä on paljon vihanneksia pellossa, joista saamme seuraavaan jakoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa palsternakan. Palsternakka on porkkanan sukulainen, harteikkaampi ja vaaleampi versio oranssista serkustaan. Palsternakka tarvitsee koko kasvukauden kasvaakseen täyteen mittaansa, se jatkaa kasvuaan jopa +4 asteessa eikä se ole pakkasestakaan moksiskaan. Palsternakka on lehtikaalin kanssa niitä, jotka nauttivat pienestä pakkasenpuraisusta. Palsternakka maistuu makean mausteiselta ja on itseasiassa parhaimmillaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen koska sen mukulassa olevat varastohiilihydraatit pilkkoutuvat kylmässä sokereiksi. Ensimmäisissä jakoon tulevissa palsternakoissa on naatti mukana, sillä lehtiä voi käyttää mausteyrttinä persiljan tai lipstikan tapaan esimerkiksi keitoissa, joihin palsternakan lehti tuo jännittävän pähkinäisen maun.
Kulunut viikko on ollut mukavan vilkas ja samalla haikea.Tiistaina pellolle saatiin ääntä kun joukko neljännen luokan oppilaita saapui auttamaan puna- ja raitajuuren nostossa. Oli mukava nähdä samat lapset pellolla sadonkorjuussa, jotka myös keväällä istuttivat sipulin Omalle pellolle. Vilinää ja vilskettä, mutta hujaus vain ja koko lohko oli käyty läpi ja 20 laatikollista punaisia juureksia oli kannettu kompostin viereen lajittelua varten. Kiitos!
Kekrijuhlan aamu alkoi työhevoskurssilla jossa Uuras- hevonen äesti ja kynti peltoa vanhan ajan tyyliin. Maa oli kuitenkin niin märkää että muokkaus tehtiin vain pienelle alalle. Savimaan muokkaus liian märkänä rikkoo maan rakennetta niin, että pahimmassa tapauksessa viljely seuraavana vuonna on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Työn jälkeen Uuras sai pienen tauon, ja sitten aloitettiin talkoot. Aikuisten nostaessa satoa, lapset pääsivät hevoskärryajelulle.
Yhdessä saimme nostettua ja lajiteltua seuraavaan jakoon kyssäkaalia, porkkanaa, puna- sekä raitajuurta. Upeaa nähdä pellolla näin paljon ihmisiä ja elämää! Kun työt oli tehty, siirryimme yhdessä juhlimaan kulunutta vuotta ja sadonkorjuuta viereisen Steinerkoulun tiloihin, jossa osa talkooporukasta oli loihtinut pöydät koreaksi. Yhdessä tekemistä, ruokaa, tanssia ja tunnelmointia ja kiitollisuutta- siinäpä kekrijuhlan olemus. Kun juhlat oli juhlittu, yhdessä siivoillen saimme nopeasti paikat kuntoon ja kaikki pääsivät hyvillä mielin omiin koteihinsa nukkumaan. Taas päivän ajan maaseutu ja kaupunki yhdistyi hienolla tavalla, on upeaa nähdä näin ison porukan upea yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki!
Tällä viikolla Kirsi ja Johanna, kaksi puutarhaharjoittelijaamme saivat harjoittelurupeamansa päätökseen meidän pellolla ja jatkavat kohti uusia haasteita. Kiitos heille hienosta työstä!
Haikeutta tähän viikkoon tuo myös Heidin siirtyminen omien opintojensa pariin, eikä häntä enää tänä vuonna pellolla näy. Heidi on pellon viljelyn ja kokonaisuuden jo monena vuonna luonut ja suunnitellut, hoitanut ja tehnyt siinä parempaa työtä kuin kukaan muu olisi voinut. Tänä syksynä me muut pidämme pellosta huolta, ja yhdessä tekemällä uskon että voimme kaikki oppia jotain uutta ja saamme tämänkin kauden kunnialla päätökseen. Tehdään tästä syksystä yhdessä upea! Kuten Sandro juhlassa sanoi, vielä on töitä ja puolet vihanneksista pellossa, josta ne pikkuhiljaa viikko kerrallaan lähtevät osuuskuntalaisten koteihin tuomaan iloa ja haasteita ruoanlaittoon. Seuraavat isot talkoot ovat jo viikon kuluttua ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Työt ovat vaihtuneet lähes kokonaan hoitotöistä sadonkorjuuseen, nähdään talkoissa!
Hyvää Kekrijuhlaa kaikille
Nimeni on Heidi ja olen hoitanut 4 kasvukautta Kaupunkilaisten Omaa peltoa. Viisi kasvukautta kumppanuusmaataloutta Suomessa on vierähtänyt. Peltoalue on kasvanut, osuuskuntalaisten määrä on kasvanut, pellon työntekijöiden ja harjoittelijoiden määrä on kasvanut. Yhteistyö on kasvanut ja sato on kasvanut. Tämän lisäksi myös orgaaninen aines pellossa on lisääntynyt. Pellon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat kasvaneet. Niin hallitus kuin peltokin on jakanut vastuuta ja etenemme kohti kestävämpää osuuskuntaa, jossa jokainen kylvää oman siemenensä yhteiseen maahan.
Haluan kiittää peltoa, meidän näkymättömiä työntekijöitä maaperämikrobeja, maaimmuniteettia, tuhansia pieneliöitä, jotka pitävät ekologiset lokerot täynnä ja pellon terveenä. Haluan kiittää meidän hallitusta, joka jaksaa tehdä ilmaista työtä tämän yhteisön ja luonnonmukaisen pellon sekä ruoan eteen. Kiitos puheenjohtajamme Joonas, nykyinen varapuheenjohtajamme Olli, joka on tehnyt viisi vuotta työtä osuuskunnan eteen, Meeri (talous), Hilkka (ruokatiimi), Veera & Mariaana (tiedotus), Silva (talous), Virpi (jäsenrekisteri), Teija (mm. kekrijuhlavastaava ja sadonjakokuvavastaava) sekä pellon oma Marja-Liisa. Kiitän jokaista osuuskuntalaista, ilman teitä ruokaosuuskuntaa, kumppanuusmaataloutta ei olisi. Ilman teitä emme kokeilisi uutta vaihtoehtoista muotoa säilyttää pienimuotoinen, monipuolinen, biodiversiteettiä tukeva luomuviljely. Kiitän pellon työntekijöitä: Pellon yleismies Sandro Wuthrich, kesätyöntekijä konevastaava Pentti Okkonen, nyt loppusyksyn peltoemäntä Anniina Heinonen, joka on ollut myös puutarhaharjoittelijana meillä kahtena kautena. Olen tosi kiitollinen, että hoidatte peltoa ja on ollut ilo työskennellä kanssanne. Pelto kiittää raikkailla mauillaan, elämällään ja tunnelmallaan.
Meillä on Oma pelto, joka toimii virkistysalueena kaupunkilaisille, terapeuttisena työpaikkana mm. mielenterveyskuntoutujille ja ekologisena saarekkeena. Hoidamme kulttuurimaisemaa, pidämme luonnon elävänä ja hoidamme peltoa maan ehdoin tukien ja arvostaen luonnon omaa toimintaa.
Kaupunkilaisten oman pellon viidettä kasvukautta ja satosyksyä on syytä juhlia! Tämä on ekologinen kulttuuriteko, maistuvien, luomujuuresten lisäksi. Tämä on elävä maa ja sinä osuuskuntalaisena mahdollistat Oman pellon toiminnan. Biodynaamisen tilan tarkoitus on pitää maa, mutta myös ihminen, kasvit ja eläimet elävinä.
Tässä kauden kiitokseni! Nyt jatkan agroekologian opintojeni ja Luonnonvarakeskuksen hommien parissa loppusyksyn. Peltoa hoitaa Sandro & Anniina loka- ja marraskuun. Auttakaahan heitä, että koko sato saadaan talteen. Kiitos myös kaikille kauden harjoittelijoille, olette super ja ilman teitä emme pärjäisi. Lopetan peltokauteni 2015 William Blaken sanoihin, jotka kuvaavat tuntia Omalla pellolla:
"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, kannattaa kädessään loputtomuutta ja viettää ikuisuutta tunnissa."
KEKRIJUHLAT
Aika: La 19.9.2015 klo 11-18
Paikka: Kaupunkilaisten oma pelto, Vantaa, Korso
Ohjelma: 9:00 Työhevoskurssi alkaa (katso erillinen ohjelma alhaalta) 10:20 BiokaasuBussikuljetus kaupungista 11:00 Saapuminen Kaupunkilaisten omalle pellolle 11:15 Talkoot: perunan-, puna- ja raitajuuren nostoa 13:00 Lapsille hevoskärryajelua 14:00 Kekrijuhlan avajaiset 14:05 Ruokailu* 15:00 Tanssia. Traditional Folk Dance. Tanssittajana Win van der Kooij. Eri maiden kansantansseja, jotka sopivat kaikenikäisille ja -taitoisille. 15:00 Laulu- ja leikkituokio. Vetäjänä Noora Syrjäläinen. 16:00 Impronautit: PELTOTYÖLAULUJA. Improvisoimassa Miska Kajanus, Kalle Ryökäs ja Johanna Viksten. Impronauttien energiseen esityscocktailiin sekoitetaan improteatteria, stand up –meininkiä, laulua - yleisön antamista sanoista, tunnelmista ja teemoista. 17:00 Kahvi, kakku&kokko 18:00 Paluukuljetus kaupunkiin
Liput jäsenille 12 € (sis. alv%), ei-jäsenille 17 € (sis. alv%) (alle 16-v ilmaiseksi). Lipun hintaan sisältyy koko ohjelma plus ruuat ja juomat.
BiokaasuBussikuljetukset, reitti Kiasma-Kalasatama-Herttoniemen kirjasto-Korson pelto 2 € / suunta
Osta liput tämän linkin kautta: Osta liput tästä: https://holvi.com/shop/Kekriliput/
Talkoojuomat tarjoaa Raikastamo. Luomulimut ja lapsille pillimehut. Ekowine tuo juhliin luomupunaviiniä ruokailun yhteyteen. Muuten OPM-juhlat eli oma pullo mukaan.
*Ruokailu järjestetään osittain nyyttäri pohjalta. Ilmoittaudu mukaan! Lisätiedot ja -ohjeet lähetetään lähempänä ajankohtaa juhliin tulijoille.
Työhevoskurssi klo 9-13 klo 9 Lyhyt luento suomenhevosista ja työhevosen historiasta, valjastusnäytös klo 10 Opetellaan äestämään ja kyntämään. Kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan! klo 12:30 Työvaljastusnäytös. Hevonen valjastetaan kärryjen eteen. klo 13 Lapsille kärryajelutusta.
Lippu jäsenille 10 € (sis. alv%) ja ei-jäsenille 15 euroa (sis. alv%). (max 30 osallistujaa, vain aikuisille, ikäraja 15-v)
Kurssinvetäjä: Tanja Lundsten ja Uuras
Osta lippu kurssille tästä:https://holvi.com/shop/Kekriliput/
Ja jaa kavereille FB-tapahtumaamme https://www.facebook.com/events/1008479455869835/
Puhe pidettiin 9.11.2013 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan kekrijuhlissa Kellohallissa. Leppoisan illan aikana esiintyivät Impronautit peltoviisuineen ja bluegrassbändi Henna Dolk & Speed Limit. Illan ruoka oli tehty - totta kai - oman pellon kasviksista.
Hyvät ruokaosuuskuntalaiset,
Me elämme kahden maailman välissä. Olemme kiireisiä kaupunkilaisia. Meillä on tiukat minuttiaikataulut, joita suoritamme päivä toisensa jälkeen. Kännykkä piippaa ja muistuttaa missä milloinkin pitäisi olla. Syödään jotakin nopeasti työn ja harrastusten välillä. Nukkumaankin on mentävä nopeasti, että ehtii.
Jostakin syystä olemme liittyneet Herttoniemen ruokaosuuskuntaan ja haluamme lähipellolla kasvavaa ruokaa. Pelto edustaa hitautta. Pellolla kasvatetaan ruokaa, niin kuin se on perinteisesti satoja vuosia tehty. Pellolla tehdään paljon käsityötä ja kasvikset kasvatetaan hellällä huolen pidolla ja rakkaudella. Kasvikset ovat herkullisia. Kuitenkin kun kolmen kilon kaali pamahtaa kiireisen kaupunkilaisen jääkaappiin, on se ihmettelemisen aihe. Kaalilaatikon valmistaminen on peräisin ajalta, jolloin joka talossa oli leivinuuni ja laatikkoruoat hautuivat uunissa hitaasti. Se oli aikaa, jolloin ei minuutilla ollut niin väliä. Kellossa saattoi olla pelkkä tuntiviisari.
Näiden kahden maailman sovittaminen yhteen on vaatinut harjoittelua. Itse ainakin pellon ensimmäisenä vuonna lähinnä ihmettelin, mitä sille kaikelle pellon sadolle pitäisi tehdä. Osalla en lopulta osannut tehdä yhtään mitään. Seuraavana vuonna aloin jo yrittämään. Vähitellen huomasin, että monista juureksista, kuten porkkanoista, palsternakasta tai punajuurista voi tehdä myös kakkuja, tai että kesäkurpitsasta voi tehdä hilloa – vaihtoehtoja on monia. Aina ei tarvitse tehdä uunissa haudutettuja perinneruokia.
Pellon kautta olen tutustunut myös moneen uuteen kasvikseen. Tämän vuoden ihmettelyn aihe on ollut mustajuuri ja lehtikaali. Lehtikaalisipsit ovat maistuneet ja mustajuurikin on kuin köyhän miehen parsa – hyvää keitettynä voin kanssa. Kumpaakaan näistä en olisi kaupasta osannut ostaa ja mustajuurta ei kaupasta taida saadakkaan. Meidän perheessä on syksyisin syöty huomattavasti enemmän kasviksia, kuin mitä syötäisiin ilman tätä pelto-osakkuutta. Se on pelkästään hyvää kehitystä.
Vaikka alussa mainitsin, että pelto edustaa hitautta ja että siellä lähes kaikki työvaiheet tehdään käsin, en silti tarkoittanut, että pellolla työskennellessä ei olisi kiire. Kyllä, pellolla työskentelevät tietävät, että alkuviikko on erittäin kiireinen. Silloin pitää nostaa, käsitellä ja lajitella kaikkia pellon eri kasviksia, joita voi olla jaossa esimerkiksi 10 eri lajia, 160:lle pellon osakkaalle. Tämä on kiireisimpinä sadonjakokuukausina tarkoittanut noin 6-7 työntekijän päivittäistä työpanosta. Heidin ja Tuomaksen lisäksi pellolla on ollut joukko alan harjoittelijoita ja joitakin vapaaehtoisia työntekijöitä. Onneksi aina on joku vapaaehtoinen tai harjoittelija pellolle tupsahtanut, kun työvoimapula on ollut suurin. Jatkossa emme kuitenkaan voi mielestäni luottaa onneen, vaan pellolle olisi reilusti palkattava lisää työvoimaa. Muutoin meidän nykyiset viljelivät väsyvät tämän hurjan 7 kuukauden työpuristuksen alle. Kesäkuun työpäivät ovat voineet venyä aamukahdeksasta yöhön kello kahteen. Kun te olette viettäneet viikonlopun vapaapäivää, Tuomas ja Heidi ovat työviikkonsa päätteeksi vetäneet pellolla viikonlopputakoita.
Meidän peltoa on viljelty luontoa kunnioittaen. Kuten Heidi asian tiivisti, se mitä pellosta on otettu, on myös annettu sinne takaisin. Pellon maata on myös kokoajan parannettu. Paljon olisi myös vielä parannettavaa, lähinnä työolosuhteissa. Pellolle tarvittaisiin esimerkiksi juoksevaa vettä eli vesipiste ja kunnollinen vajarakennus, jotta työolosuhteet saataisiin inhimillisemmiksi. Myös taimenistutuskone olisi välttämätön.
Nyt haluan kutsua lavalle tämän illan ja kauden työnsankarit, Heidin Hovin ja Tuomas Heinämäen. Tässä ovat he, jotka tietävät mitä te syötte! Tuomas ja Heidi ovat istuttaneet, nostaneet, lajitelleet organisoineet, korjanneet, rakentaneet, siivonneet, talkoilleet, lannoittaneet, aikatauluttaneet, kuljettaneet teidän satoanne. --- Pyydän myös paikalle olevat harjoittelijat lavalle. Suuri kiitos teille kaikille!
