Maa & Valo

Päivien pituus on kesän puolella ja maaliskuu vaihtui huhtikuuksi. Maaliskuussa maa ja valo tulivat näkyviin ja suunnitelmia tehtiin. Huhtikuussa huhtityöt alkavat. Meidän uudet työntekijät Tau ja Orest sekä ensimmäinen tämän kauden harjoittelija Mari-Johanna aloittivat työt huhtikuun alusta. Ensimmäiseksi otettiin maa-analyysit Omalta pellolta sekä uudelta Longinojan lohkolta, jota osuuskunta hoitaa tämän kauden. Sen jälkeen aloitettiin viime kauden sadonnosto. Pellolta nostetaan nyt keväällä palsternakat sekä maa-artisokat ylös maasta ja varastoon pariksi kuukaudeksi odottamaan ensimmäistä sadonjakoa. Maa on ollut niille paras varasto talvehtia. Lisäksi pellot siivotaan, osa vielä kynnetään ja pääsiäisen jälkeen, huhtikuun lopulla on jo ensimmäisten istutusten vuoro.

Kuva: Tau Lehto; Oman palsternakan nostoa Anttilasta tällä viikolla

Nyt ollaan valmiina uuteen kauteen, vaikka maa on vielä viileä ja märkä. Maa on levännyt lumipeitteen alla, mutta paljon on tapahtunut. Uusi traktori ”pikku peura” on hankittu osuuskuntalaisten mikrolainoilla. Lisäksi osuuskuntamme jäsen Perho on yhdistynyt Helmi liiketalousopiston kanssa Perho liiketalousopistoksi. Heidän kanssaan on suunniteltu Malmille uutta peltolohkoa, joka palvelee mm. koulun kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa tarjoten kokkiopiskelijoille kestävän gastronomian oppimisympäristön. Liiketalousopiskelijoille se tarjoaa autenttisen yrityksen (osuuskunta), jonka liiketoimintaa seurata sekä markkinoida pellon tuotteita. Lisäksi matkailuala voi hyödyntää maatila- ja virkistysmatkailu ideaa sekä terveystieto yhdistää Green Care-virkistysliikunnan kehon ja mielen huolloksi. Malmin Longinojalle on nyt suunniteltu yhden hehtaarin viljelyalue Oman pellon lisäksi. Tulevaisuudessa tästä on tarkoitus tulla itsenäinen sisarosuuskunta Herttoniemen ruokaosuuskunnalle. Longinojan viljely on nyt ensimmäisenä kautena pääasiassa maanparannusviljelyä.

Kuva: Orest Lazepka; Maa-analyysien ottoa Longinojan uudella peltolohkolla

Myös Omalle pellolle on alettu suunnittelemaan tulevaisuutta varten tilakeskusta eli sisätilaa mm. vihannesten pakkaamiseen ja varastointiin. Lisäksi rakennukseen tulee mm. pukuhuoneet, työkaluvarastot sekä henkilökunnan kahvihuone. Lisäksi talven aikana on muun muassa etsitty uusia työntekijöitä peltotoimintaa vahvistamaan sekä uusvanhoja laitteita kuten lannanlevityskärryä. Lahden ruokaosuuskunta järjesti kevättalvella kumppanuusmaataloustapaamisen, johon osallistui Lahden lisäksi Herttoniemen ruokaosuuskunta, Tuusulan Oma maa, Ompputonttu sekä uusi aloittava kumppanuusmaataloustila. Se on virkistävää kuulla muiden tilojen kuulumisia ja suunnitelmia. Lisäksi kuultiin hienot luennot aiheista:kumppanuusmaatalous ja immuniteetti, kumppanuusmaatalous yhteiskunnallisena toimijana, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys sekä kumppanuusmaatalous käsitteenä. Nämä luennot löytää Suomen Kumppanuusmaatalouksien facebook-sivulta. Se on myös hyvä paikka verkostoitua CSA-piireihin sekä pysyä ajantasalla.

Oman pellon viljelysuunnitelma on jälleen tänä vuonna iso viime vuoteen verrattuna. Niin Malmille kuin Omalle pellollekin on tilattu biodynaamisesti tuotetut siemenet, luomutaimet, viherlannoksen siemeniä, tehty lannoituslaskuja ja tilattu orgaanisia lannoitteita sekä mietitty viljelykiertoa. Myös siemenperunat ja istukassipulit on tilattu. Omalle pellolle on tulossa uusina lajeina tälle kaudelle kaskinaurista, lehtiselleriä sekä romanesco-kaalta. Takaisin viljelyvalikoimaan tulevat juurisellerit sekä raitajuuri. Lisäksi kaaleja ja porkkanoita viljellään viime kautta enemmän. Myös harjoittelijoita on jälleen tulossa kiva joukko eri kouluista. Tuleva kasvukausi näyttää valoisalta ja siihen lähdetään intoa täynnä. Oman pellon seitsemäs viljelykausi on alkanut. Tervetuloa seuraamaan toimintaa, virkistymään pellolle sekä jakamaan oman maan tuoreet & terveet antimet.

Maa

Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä  ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.

Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.

Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!

Viljelijän ajatuksia: Aurinkoa & Maata sekä vähän Vettä

Ajan klo 7.40 kohti peltoa Lahden moottoritietä ja aamuaurinko valaisee keväistä maisemaa. Oloni on kupliva, innokas, lähes malttamaton, mutta samalla tyyni. Olen matkalla Vantaan, Vallinojalle ja kevätvauhti on päällä. Pääsen Omalle pellolle, jota aamuaurinko kultaa ja missä valkosipulit nousevat vielä punaisina kylmästä maasta. Murron lohkolla on vielä lunta ja syksyllä kasvunsa kesken jättäneet vuonankaalit näyttävät talvehtineen hyvin. Ne ovat jo vihreitä. Leskenlehdet hymyilevät siellä täällä ja hedenorkkoja riippuu puista. Antti on jo käynyt hakemassa päivän mahlan, jota kerätään juhannussatoa varten pakastimeen. Valmistelemme siis jo keskikesää.

Yöllä oli pakkasasteita, mutta päivän alkaessa takki saa jäädä peltopenkille ja savimaan kyntöurat kuivuvat silmissä. Kävelen lohkoja edestakaisin ja otan maata kämmeneeni. Mikä lohko on kuivin eli minne istutetaan varhaisperunat tänä keväänä. Lohkosuunnitelma on suunnitelma, mutta maan olemus, johon ilmat vaikuttavat tekevät lopullisen päätöksen. Rinnelohko Nykulla-talo näyttää kuivimmalta ja sopivimmalta. Se pitää luomulannoittaa tänään, sillä  ennen sunnuntain mahdollisia sateita se on muokattava perunoille valmiiksi.

Savimaata ei parane muokata liian aikaisin. Luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeintä on maan hoito. Maan pitää pysyä elävänä ja hedelmällisenä. Luomulannoitus pyrkii palauttamaan maahan orgaanista ainesta yhtä paljon kuin sieltä lähtee ravinteita kasvien kasvuun. Orgaaninen aines kuohkeuttaa maaperää, tuo sinne ilma- ja vesitilaa sekä toimii mikrobien ravinteena. Pienet maaperän asukkaat syövät eli hajottavat orgaanista ainesta ja samalla vapauttavat ravinteita kasvien kasvuun. Minä haluan pitää pieneliöt tyytyväisinä sekä lisääntymiskykyisinä, sillä he hoitavat maata ja tekevät tärkeää työtä. Maan rakennetta tulee suojella eikä tiivistää, siksi on tärkeää, ettemme muokkaa myrkää savimaata. Luomuviljely perustuu maan hoitoon ja maaperän ekosysteemipalveluihin.

Seuraavaksi lähdenkin hankinnoille mm. K-rautaan ostamaan työkäsineitä aloittaville harjoittelijoille ja muuta tarpeellista. Osuuskuntalaisellamme, peltolaisella Marja-Liisalla on tänään 70-vuotissyntymäpäiväaatto ja hän on nostamassa Mustosen puutarhalla maa-artisokkaa Sandron ja uuden harjoittelijamme Janin kanssa. Olen ottamassa vesipisteeltä vettä iltapäiväsyntymäpäiväkahvia varten, kun tajuan, että pumppu on talven jäljiltä rikki... Samoin päivän päätteeksi ajattelen viedä 70 kg nostettua maa-artisokkaa kylmiöömme Kalasatamaan, mutta en löydäkään kylmiön avainta…Ensimmäiset peltopäiväni juoksen sinne tänne, soitan tuolle ja tälle, suunnittelen sitä sekä tätä, teen tätä jo vähän tuota. Silti... ihanaa, pidän tästä elämän rytmistä. Keväällä kaikki alkaa alusta pellolla. Kaikki pitää siivota talven jäljiltä, asioita tuoda takaisin pellolle, toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ja luoda kaikki uudestaan. Monet asiat ovat myös talvehtineet hyvin kuten kasvihuone ja vuonankaalit. Kasvihuoneenkin penkit tehdään pian valmiiksi juhannaksen rucolalle...

...pääsen kuitenkin viemään maa-artisokat palsternakkojen viereen kylmiöön seuraavana aamuna ja kyllä vettäkin varmasti pian hanasta saadaan! Toivottavasti huhtikuu pysyy kauniina ja kuivana, että savimaa kuivuu.