Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellot sijaitsevat Vantaan Steiner-koulun ympäristössä ja ne on vuokrattu Jukka Jormolan biodynaamiselta tilalta. Steiner-kouluille on tyypillistä, että oppilaat pääsevät opettelemaan myös puutarhan hoitoa, ja lisäksi koulujen ruokalat tilaavat vihannekset biodynaamisilta tiloilta. Peltojen kuuluminen Demeter-valvonnan piiriin tarkoittaa, että ne ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja lisäksi niiden täytyy täyttää biodynaamisen viljelyn kriteerit.
Pellot ovat aikaisemmin toimineet yhteisöllisessä opetuskäytössä. Tämä soveltuu hyvin myös ruokaosuuskunnan ideaan. Koululaiset saattavat käydä auttamassa pellollamme ja samalla he pääsevät kylvämään elämää sekä ihmettelemään kasvun ihmettä. Muun muassa kolmasluokkalaiset ovat istuttaneet sipulia omalle pellollemme. Biodynaamisiin tiloihin kuuluu yhteisöllisyyden ajatus, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että tilojen, kuluttajien, koulujen ja päiväkotien suhde on tiiviimpi kuin tavanomaisilla tiloilla. Koulut ja päiväkodit tilaavat ruokansa suoraan biodynaamisilta tiloilta ja näin varmistuvat, että lapset saavat puhdasta ruokaa. Lisäksi lapset pääsevät tiloille maatalousleireille. Biodynaamisilta tiloilta ruokaa ei kaupata tukkujen kautta, vaan viljelijä toimittaa itse viljelemänsä ruoan kuluttajille. Viljelijän ja kuluttajan välillä yhteistyö on tiiviimpää. Samanlaistahan se on ruokaosuuskunnalla: osuuskuntalaiset, oma pelto ja viljelijät.
Luonnonmukaiset tilat eivät saa käyttää kemiallisia lannoitteita, jolloin hyväksi vaihtoehdoksi jää karjanlanta. Luonnonmukaisilla tiloilla lannoitteeksi käytetään usein lehmän- tai hevosenlantaa. Biodynaamisilla tiloilla pyritään lisäksi siihen, että lanta olisi oman tilan lantaa tai vähintäänkin kompostoitua. Kun lanta on kompostoitua, ravinteita ei huuhtoudu ympäristöön vesistöjä rehevöittämään. Lisäksi biodynaamisella tilalla pyritään mahdollisimman suljettuun tilakokonaisuuteen, mikä tarkoittaa mahdollisimman suljettua aineiden ja ravinteiden kiertoa. Tämä soveltuu hyvin meille, sillä haluammehan mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen!
Jotta suljettu tilakokonaisuuden idea toteutuisi, tulisi meillä olla peltoalaa kohden sen verran eläimiä, että oma lanta riittäisi peltojen ravinteeksi. Lisäksi viljelykierron olisi oltava niin toimiva, että maa pysyisi elävänä. Nyt alkuun joudumme kuitenkin parantamaan maata. Tilasimme lähitilalta hevosenlantakompostia, ja viljelykiertoa on suunniteltava tulevaisuudessa omalle pellolle tarkasti.
Itse asiassa emme viljele kasveja vaan viljelemme maata. Maamme on oltava ravinteikas ja elävä. Siellä on oltava matoja ja symbioosisuhteita eliöiden ja kasvien kesken. Terveet kasvit kasvavat terveessä maassa. Tässä toiminnassa kaikki lähtee maasta. Lisäksi maahan vaikuttavat suoraan kosmiset rytmit eli maan kierto auringon ympäri (vuosi), kuun kierto maan ympäri (kuukausi), maan pyörimisliike akselinsa ympäri (vuorokausi), minkä lisäksi mahdollisesti planeetat vaikuttavat säähän. Sitä nykyään harvemmin miettii, että maanviljelijän työ on täysin riippuvaista vuoden ajasta, siitä kuinka auringon lämpö on vaikuttanut veteen ja maahan sekä ilmaan. Kuinka pehmeää, kosteaa ja lämmintä maa on, koska on oikea aika muokata maa ja kylvää mikäkin kasvi. Joka päivä maapallo on matkallaan hieman eilistä edempänä, mikä tarkoittaa maanviljelijälle kaikkien kasvien kylvämistä juuri oikeaan aikaan kasvukaudesta. Tämä on biodynaamisen viljelijän arkea.
Omalla pellolla kylvämme myös biodynaamisesti tuotettuja siemenlajikkeita. Biodynaamisesti tuotetut lajikkeet eivät saa olla geenimuunneltuja. Biodynaaminen siemenfirma Bingenheimer pitää kulttuuritehtävänään lisätä avopölytteisiä siemeniä. Tämä tarkoittaa, että halutessaan viljelijä pystyy keräämään omaa siementä omalta pellolta. Eli lajikkeissa tapahtuu luonnollista valintaa ja niiden geenivara on rikkaampi kuin samaperintäisten hybridisiementen, joita nykyään käytetään. Lisäksi viime vuosikymmenten aikana on lajikkeita jalostettu hyvin paljon ajatellen satoisuutta ja tautiresistenttiyttä. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta on myös mahdollista, että joitain vanhoja hyviä ominaisuuksia on hävinnyt ja rikas geenivaranto pienentynyt. Biodynaaminen siemenfirma tutkii lajikkeiden sisäistä laatua ja pyrkii tuottamaan lajikkeita, jotka ravitsevat ihmistä kokonaisvaltaisesti.
Biodynaaminen viljely on vanha luonnonmukaisen viljelyn suuntaus. Jo ennen kuin luomusta yleisesti puhuttiin oli Suomessa biodynaamisia tiloja. Keski-Euroopassa 1920-luvulla viljelijät alkoivat olla hyvin huolissaan maanviljelyn kemiallistumisesta, teknistymisestä sekä viljelyn sitomisesta talouteen. Niinpä he etsivät vaihtoehtoa tavanomaiselle viljelylle. He kysyivät neuvoa Rudolf Steinerilta, joka piti heille maatalouskurssi-nimisen esitelmäsarjan vaihtoehtoisesta tavasta viljellä. Kurssilla perehdyttiin nimenomaan maan hoitoon, ja viljelijät lähtivät kokeilemaan luonnonmukaisempaa tapaa viljellä maata. Näin syntyi biodynaaminen viljely!
