Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.
Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.
Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.
Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.
Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.
Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.
Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!