Miltä elokuu näyttää? No meillä omalla pellolla se näyttää tältä:
Lämpö ja sateet ovat tehneet tehtävänsä: kaikki kasvaa. Nyt on satokasvit parhaassa kasvussa, mutta niin myös rikat. Nyt on aika kitkeä ja osuuskuntalaisia tarvitaan. Biodynaamisesti viljelty oma pelto on ollut aikaisemmin luonnonmukaisessa niittymäisessä tilassa ja tästä johtuen rikkojen siemenpankki on maassa iso. Elokuu on täysin vielä hoitokuukausi, vaikka satokin odottaa jo nostajaansa.
Miten osuuskunta on sitten vastannut rikkoihin. No ostimme tällä viikolla uuden hienon raivaussahan, kylläkin luomutarkastuksen jälkeen valitettavasti. Nyt pystymme raivaamaan pellon pientereet niin ei joka valvatti pääse siemeniään levittelemään, samoin biopenkkien välit, joissa on nurmeä pääsimme hoitamaan. Tiistaina juuri ennen yön sateita harasimme hanhenjaloilla punajuuret, palsternakat ja osan porkkanaa. Sitten kolme päivää on hurahtunut parsakaalien ja kukkakaalien joukossa. Sieltä on noussut monia kymmeniä kiloja valvattia, ukontatarta ja jauhosavikkaa, mutta onneksi saatiin pois. Edelleen toista kitkentää odottaa puoli porkkanamaata, mustajuuret ja lehtikaalit. Samalla pitäisi mm. jo sipulitkin nostaa karrelle ja toivottavasti päästään papuakin poimimaan. Maanantain luomutarkastajalle totesin: "Niin tämä luomuviljely on ilon ja kauhun tasapainoa". Siinä luonnon kasvuvauhdissa yrittää pysyä mukana ja jos tippuu kelkasta, on noustava kyytiin takaisin ja nopeasti!
Tällä viikolla on kuitenkin yritetty parhaamme mukaan korjata satoa ja kitkeä. Sadonjaot siis myös starttasivat muutaman viikon tauon jälkeen. Ensimmäiset kesäkurpitsat komeilevat valmiina keltaisina, ensimmäiset avomaan kurkut pullistelevat vihreyttään ja pienet pavutkin roikkuvat pensaissa ja nyt sateiden jälkeen varmasti kasvavat nopeasti. Violetit kyssät maistuvat mahtavalle ja perunat kukkivat.
Elo on suurta ja työ ei lopu, sellainen on Oman pellon elokuu.