Ensimmäiset pakkaset kävivät ja veivät kesäkurpitsat mennessään. Onneksi ilma kuitenkin lauhtui ja tänään aloitettiin palsternakan nosto. Niitä halla jopa saattoi makeuttaa. Yritin nostaa kokeeksi pellosta myös yhden mustajuuren, mutta savinen peltomme oli niin märkä tämän viikon sateiden jäljiltä, että pitkä mustajuuri jäi vain törröttämään n. 30 cm näkyviin maahan.
Palsternakka menee nyt jakoon naatteineen. Viikko sitten maisteltiin perholaisten kanssa palsternakan naattia, sillä on mielenkiintoinen jälkimaku. Kekrijuhla kokkimme Janne Länsipuro mainitsi, että naateista saa kookoksen makuisen liemen. Ei muuta, kun testaamaan!
Hallanvaarassa alkuviikosta keräsimme tosiaan ensimmäisiä maisseja, vaikka kaikki ne eivät vielä olleet kypsiä. Toisaalta pienimmät sopivat mainiosti wokkityyppisesti kokonaan syötäviksi ja riitti Kalasataman sekä Töölön jakopisteille kypsätkin maissit. Etelä-Amerikasta kotoisin oleva maissi vaatii pitkän lämpimän kasvuajan. Tänä vuonna maissit eivät kunnolla meidän pellolla ehtineet kypsiksi ennen ensimmäistä hallaa. Kesäkuun sää oli niin maissin optimilämpötila-alueen alapuolella. Maissit ovat ihanan maukkaita juuri poimittuina raakoina, kun sokerit eivät ole vielä muuttuneet tärkkelykseksi. Ovat ne hyviä keitettynä tai grillissäkin.
Ilmassa on lokakuun tuntua, savipelto on mutavelliä, värit syksyn sameiset ja vain muutama punainen pihlajanmarja ja punainenkärpässieni hehkuu väriä. Sameinen värimaailma, kostea ilma ja pohjoistuuli puhaltelee Omalla pellolla. Mielessäni soi Juicen kappale "nyt on lokakuu ja minusta näkee sen". Onneksi kekrit vietettiin vielä syyskuun kuulaassa auringossa.
Osuuskunnan syyskuun sadonkorjuutalkoot menivät hienosti ja kekrijuhlat mainiosti. Monenmoista oli tekijää, tekemistä ja kokemusta. Viime viikonloppuna nostettiin juuri ennen pakkasyötä perunoista 1000 kg perunakellariin maan uumenen lämpöön. Punajuurtenkin nostoa aloitettiin. Sitä jatketaan ensi viikon lauantaina 4.10. Omalla pellolla iltapäivällä. Tervetuloa punajuuritalkoisiin!