Osallistuin kuun vaihteessa Kaupunkilaisten oman pellon edustajana Urgenci-verkoston järjestämään Euroopan kumppanuusmaataloustapaamiseen Villarceaux’ssa Ranskassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa oli mukana noin 90 ihmistä 19 eri maasta, edustaen erilaisia Community Supported Agriculture (CSA) – malleja ja muita vaihtoehtoisia ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiä verkostoja.
Ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista, esityksiä, keskusteluja ja projektien suunnittelua. Ensimmäisena päivänä tutustuimme toisiimme ja eri eurooppalaisiin CSA-hankkeisiin posterisessiossa, jossa osallistujat esittelivät omia hankkeitaan ja paikallisia verkostojaan. Kaupunkilaisten oman pellon edustama yhteisöviljelymalli on yksi ilmentymä CSA:sta, kun taas joissain maissa yleisempi malli on paikallisen yhdistyksen koordinoima yhden tai useamman tuottajan ’tuotekori’, johon kuluttajat sitoutuvat etukäteismaksuin.
Toisen päivän ohjelmassa oli osallistujien itse järjestämiä keskustelutyöpajoja. Pidin itse työpajan yhteisöllisyyden ja yhteisen omistajuuden tunteen rakentamisesta CSA-hankkeissa. Viimeisenä päivänä aloitettiin keskusteluista inspiroituneina konkreettisia projekteja liittyen muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuluttajakasvatukseen sekä CSA-hankkeiden väliseen tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja koulutukseen. Lisäksi kokouksessa aloitettiin yhteisen eurooppalaisen kumppanuusmaatalousjulistuksen kirjoittaminen, tavoitteena tunnistaa keskeiset yhteiset arvot ja periaatteet.
Kokous osoitti, että ympäri Eurooppaa on huikeita ihmisiä jotka aikaa ja vaivaa säästämättä työskentelevät reilun, yhteisöllisen ja ekologisen ruoantuotannon puolesta. Euroopan kumppanuusmaataloushankkeissa on mukana arviolta 400 000 kuluttajaa ja 5000 tuottajaa. Kokouksessa tuli hyvin selväksi, että CSA ei ole mikä tahansa lähiruoan markkinointikanava. CSA:ssa keskiössä on nimenomaan yhteisöllisyys, osallistuminen ja keskinäinen tuki, olipa se sitten kuluttajien tuki tuottajille, tuottajien keskinäinen apu tai kuluttajien tuki toisille kuluttajille. Yksi paljon pohdittu aihe oli vähävaraisempien kuluttajien huomioiminen CSA-hankkeissa. Joissain verkostoissa on esimerkiksi käytössä solidaarisuusrahasto, jonka avulla tarjotaan tietty määrä edullisempia sato-osuuksia. Eri maiden osallistujat myös painottivat eri asioita. Joissakin maissa korostetaan tavoitteena nimenomaan pienviljelyn säilymistä, kun meillä Suomessa painotus on usein ollut kuluttajalähtöisemmissä teemoissa, kuten ruoan alkuperän tuntemisessa ja puhtaassa ruoassa. Koen näiden erojen olevan samalla osoitus siitä, miten monenlaisiin haasteisiin kumppanuusmaatalous voi tarjota ratkaisuja.
Matkan kustannuksissa meitä tukivat Maa- ja metsätalousministeriö sekä tapahtuman järjestäjä Urgenci – The International Network of Community Supported Agriculture. Kiitos!