Viime talkoissa istutetut maa-artisokat ovat nousseet maan pinnalle Rakennushommat edistyvät talkoissa

 

 

 

 

 

 

 

Keskikesä. Viime viikolla tuli vettä, rakeita, lunta, räntää, pilviä & aurinkoa. Yöllä oli 1 Celsius-aste lämmintä. Kesäkurpitsamme ja kurkkumme näyttävät hieman palelevan pellolla ja osa lämmöstä tykkäävistä kasviksistamme ei kasva viileällä. Kuitenkin pian taas valoisten tuntien määrä pohjolassamme kääntyy laskuun ja maan "uloshengitys" hidastuu. Onko tämä nyt ilmaston muutosta: sitä aikaista kevättä, tuulia, ennustamattomia ilmoja… Vai tasaantuuko kasvukauden keskilämpötila aikaisen kevään johdosta… Ainakin jokainen kasvukausi on hyvin erilainen niinkuin on jokainen päiväkin. Se juuri itseäni luonnonhoidossa kiehtoo, en voi itse aina täysin suunnitella töitä ja rytmiä vaan on mentävä luonnon kiertokulussa, elettävä hetkessä. Oltava tyytyväinen siihen, mitä taivas tiputtelee ja maa antaa.

Oma pinaatti kasvoi kasvihuoneessa ennen jakoa

Omat rukolat ennen jakoa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällaisten haastavien ilmojen lomassa on hyvä kuitenkin muistaa, että hoidamme maata, emme viljele kasveja. Eli kuitenkin päätehtävämme luomuviljelyssä on hoitaa maan kasvukuntoa, vaalia maan elämää niin, että terveestä maasta kasvaisi terveitä kasveja. Luonnonmukaisessa viljelyssä menemme luonnon ehdoilla, seuraamme kautta, kasveja ja pyrimme tukemaan kasvuprosessia parhaalla mahdollisella tavalla maan hedelmällisyyttä vaalien ja luonnon prosesseja tukien. Tottakai satoakin toivomme, mutta pääasia on luonnon prosesseihin luottaminen ja niiden tukeminen. Suojelemme ekosysteemipalveluiden säilymistä kuten pölyttäjiä ja petohyönteisiä sekä maamikrobeja. Lisäksi meillä on nuo yli 30 erilaista satokasvia, niin se ei haittaa niin kovin, jos jonkun lajin menetämme. Joka kasvukautenamme jotkut kasvit ovat pitäneet kasvukauden säitä optimaalisina ja toiset taas tehneet pienemmän sadon. 2012 oli kostea kesä ja palsternakat kasvoivat suuriksi ja meheviksi samoin maissit. Viime vuonna puolet maisseista paleltui syyskuun alun pakkasöinä ja palsternakat jäivät pieniksi kuivemman kesän johdosta. Nyt viikon viileän jakson aikana pellon kasvien kasvu ei ole ollut kovin suurta, mutta ei myöskään rikkojen. Vähentämällä ulkoisten panosten määrää kuten kemiallisten lannoitteiden, herbisidien ja pestisidien ostoa, joiden tekemiseen menee energiaa, emme lisää ilmastonmuutoksen riskiä. Samoin pitäessämme maan kasvupeitteen alla ja rivivälitkin mahdollisuuksien mukaan nurmella lisäämme hiilen määrää maassa, jolloin se on pois ilmakehästä. Hoitamalla maan kasvukuntoa, emme tarvitse lannoitteita, joiden valmistukseen on mennyt energiaa ja jos ostamme, ostamme mieluiten lannoitteita, jotka on valmistettu jätteestä, joka saadaan kiertoon.

Talkoissa sipulimaalla

Talkooruokailu 15.6.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sadonjako alkoi tällä viikolla juhannussadolla ja viime sunnuntaina oli osuuskunnan suurimmat viikonlopputalkoot tähän mennessä n. 60 ihmistä ainakin kävi paikan päällä. Omalla pellolla oli 4 eri työkohdetta: porkkanan kitkentä, sipulin kitkentä, raksa & Mustosen yrtit. Pellon viljelijänä katsoin tapahtumaa hieman kuin säiden muuttumista, iloisena ihmispaljoudesta, mutta myös ihmeissäni siitä kuinka perhe tai osuuskuntalainen yksi toisensa jälkeen saapui paikalle hieman eri aikoihin, aika odottamattomasti. Kivasti saatiin yhdessä aikaan ja hauskaa on myös nähdä pelto täynnä niitä ihmisiä, joille sato kuuluu.

Comment