Mitä muualla tapahtuu?Ranskassa aloitti ensimmäinen csa-tila vuonna 2001. (csa=community supported agriculture tunnetaan Ranskassa amap-mallina) Vuonna 2013 on noin 1600 tilaa. Ja ihmisiä mukana noin 200.000 eli 125 per tila. Lähde: http://www.luomuliitto.fi/kumppanuusmaatalouden-asiantuntijoita-suomessa-15-17-1/#more-2679
Mitä Suomessa tapahtunut? 2011 1 kpl (ensimmäinen: Herttoniemen ruokaosuuskunta & Kaupunkilaisten oma pelto) 2012 3 kpl 2013 10 kpl -> tämänhetkinen tilanne 2014 30 kpl 2015 100 kpl 2016 300 kpl 2017 1000 kpl -> Ohitettaisiin Ranska kesäkuussa 2017 2018 3000 kpl 2019 10000 kpl 2020 30000 kpl
no tuskin tulee olemaan noin jyrkkä nousu, mutta samaan kuin Ranskassa on mahdollisuus. Mitä se sitten tarkoittaa? Spekuloidaan hiukan. Mitä jos kumppanuusmaatalous syntyisi Suomessa Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin mukaan?
Pellot ? Onko viljelytilaa?
Mistä viljelypalstat? Pääkaupunkiseudulla on 7000 hehtaaria peltopinta-alaa. Vantaan, Espoon ja Helsingin alueella (lähde: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/paakaupunkiseudulla_viela_7_000_hehtaaria_peltoa/)
Jos 7000 hehtaarista esim. puolet otettaisiin kumppanuusmaatalouden käyttöön. Se tarkoittaisi 3500 hehtaaria luonnonmukaiseen viljelyyn. 3500 hehtaarista noin puolet viljelyksessä (viljelykierto yms.) = 1750 hehtaaria
Jäseniin suhteutettuna, mitä tälle pelto-alalle mahtuisi? 1 hehtaariin mahtuu 100 jäsentä (1 aari viljelypeltoa per osuus, 1 hehtaari on 100 aaria) 1750 hehtaaria x 100 osuutta = 175.000 sato-osuutta
Siitä seuraisi, että 175.000 kotitaloutta pääkaupunkiseudulla saisi osan ruuastaan omalta pellolta. Pääkaupunkiseutu alueen väkiluku oli 1 081 747 (31. toukokuuta 2013) Kotitalouksien koko noin 2,96 henkilöä eli 518.000 ihmistä olisi mukana. (lähde: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/palautekyselyn-tulokset-vuosi-2013/)
Eli 50% pääkaupunkiseudun ihmisistä olisi mukana ja saisi osan ruuastaan csa-pelloilta. Ja se tarkoittaisi 10% koko Suomen väestöstä olisi kumppanuusmataloudessa mukana.
Työllisyys näkökulma 1 hehtaari = 100 osuuskuntalaista mahdollistaa 1 viljelijän palkkauksen. Eli voisimme työllistää pääkaupunkiseudulla noin 1750 viljelijää. Pelkästään pelloille. Ja mitä sitten logistiikkaan ja jatkojalostukseen yms. alihankintoihin…
Rahassa 3500 hehtaarin vuokra on noin 1,75 miljoonaa euroa vuosittain, jos yksi hetaari maksaa 500 € per vuosi vuokraa
= 1,75 milj. euroa vuokratuloja per vuosi pääkaupunkiseudulle. Mitä pellot tuottavat tällähetkellä?
Ja jos yhden sato-osuuden hinta olisi esim. 400 €/vuosi (sis. alv 14%), eli jokainen maksaisi 33 €/kk satomaksua, jolla saisi luonnonmukaisesti kasvatettuja juureksia ja vihanneksia.
175.000 sato-osuutta x 400 € = 70 miljoonaa euroa Tämä toisi: verotuloja 14 alv% = 9,8 miljoonaa euroa Osa sato-osuuksista rahoitettaisiin (noin 10%) sosiaalisin perustein. 17.500 sato-osuutta maksaisi yhteiskunnalle 7 miljoonaa, jonka voisi rahoittaa projekteista syntyvillä verotuloilla. Näin terveelliset kasvikset eivät olisi vain hyvin toimeentulevien kotitalouksien yksinoikeus.
Luomu Koko Suomen peltoalasta kasvukaudella 2013 on noin yhdeksän prosenttia (206 000 hehtaaria) luomuviljeltyä. Eli melkein tuplaisimme Suomessa luomuviljely pinta-alan. (lähde: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3632)
Ja tämä kumppanuusmaatalous-malli toimisi ilman maaseututukia.
Mitä muita ilmiöitä suuntaus voisi tuoda? Ravintoloille, ruokakulttuuriin, vientiin, turismiin…
Entä ympäristön kannalta? Ruoka tuotettaisiin lähellä ja luonnonmukaisesti. Ruuantuotannon omavaraisuus kasvaisi. Pelloille ostettaisiin yhteiskäyttöön soveltuvat työkoneet, 100% uusiutuvilla energiamuodoilla toimivat traktorit, vesipumput yms.
No, eihän tää voi toteutua (lähde: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/478432/Katainen+Suomessa+negatiivinen+ilmapiiri)
ja onko csa-malli todella näin isoa Ranskassa?
Tule kuulemaan kansainvälisiä kumppanuusmaatalous malleja seminaarissa pe 17.1. klo 15-18. Järjestäjä: Luomuliitto. Lisätietoja tapahtumasta. Tervetuloa!