Mikä muu paikka olisikaan parempi ruokapiirien esiintulolle kuin kirjastot? Kirjastoilla on hyvä verkosto ja ne sijaitsevat keskellä asutusta. Kirjastot voisivat olla uuden ruokakulttuurin keskuksia. Gastronomian eli ruokakulttuurin edistävä toiminta voisi hyvin lähteä kirjastoista. Tiedon tuominen uudella tavalla kaikille. Laadukkaiden raaka-aineiden tuonti lähelle kaikkia ilman elitististä leimaa.
Ruokapiirit leviämään Ruokapiirien syntymisen suurin ongelma ei ole jäsenten tai pienten tuottajien löytäminen vaan jakelupisteen löytäminen. Nyt Herttoniemen kirjastossa käynnistyvä pilottikokeilu voi muuttaa kaiken. Suomessa on 863 kirjastoa (lähde: http://tilastot.kirjastot.fi/). Mitä jos ruokapiirit siirtyisivät tai syntyisivät kirjastojen yhteyteen?
Ruokapiiri tukee paikallisia pientuottajia ja maatiloja tekemällä suoraostoja suoraan tuottajilta. Herttoniemen ruokapiirin ostot olivat vuonna 2013 noin 100.000 €. Jos Herttoniemen ruokapiirin tapaista toimintaa saataisiin siirrettyä muihinkin kirjastoihin niin paikallistaloutta tukevat suoraostot lähitiloilta olisivat jo kiinnostavan suuria. Myös monesti ministeriössäkin ja eu:ssa keskusteltu lyhyemmät ruokakanavat ja suoramyynti lisääntyisi Suomessa.
Ruokapiirit tukevat paikallistaloutta Jos kaikissa Suomen kirjastoissa toimisi aktiivinen ruokapiiri Herttoniemen mallilla. Ruokapiirit tekisivät vuodessa noin 86,3 milj. euron ostot Suomessa. Suurin syy kuulua ruokapiiriin on kyselymme mukaan juuri paikallisten- ja pientuottajien tukeminen. Ruokapiirejä tietysti on muuallakin kuin kirjastoissa eli tähän lukuun voi lisätä satojen ruokapiirien ostot. Kukaan Suomessa ei tiedä ruokapiirien lukumäärää. Mikä on kummallista, koska juuri tälläiset suorat myyntikanavat ovat pienille maatiloille tärkeitä, koska kauppa on keskittynyttä eikä pysty ottamaan pientuottajien tuotteita myyntiin. Uudet pienet myyntikanavat mahdollistavat laadukkaan ja uuden ruokatuotannon Suomessa. Uudet maatilat saavat hyvän kasvualustan ja kuluttajaverkoston, joka on kiinnostunut laadukkaista elintarvikkeista.
Uusia työpaikkoja Työllisyys, josta myös on ollut Suomessa paljon puhetta. Jokainen ruokapiiri saadaan toimimaan niin että se työllistäisi ainakin yhden ihmisen. Näin saataisiin 863 uutta työpaikkaa. Ruokapiiri aktivoi ja luo yhteisön, joka pystyy luomaan uutta talouskasvua paikallisesti. Kun ihmiset saadaan yhteen tekemään yhdessä jotain mikä heitä kiinnostaa niin siitä syntyy varmasti jotain muutakin uutta. Ihmiset mahdollistavat toiminnallaan uusien työpaikkojen syntymiseen. Aluksi ruokapiirit voivat toimia vapaaehtoisen verkoston avulla, mutta jos ruokapiiristä halutaan kestävä niin jollekin pitää maksaa sen pyörittämisestä. Se palvelee kaikkia ja säästää talkoolaisten palamasta loppuun.
Mitä valtio tai kunta tai kaupunki saisi? Tuo ja aktivoi ihmisiä käymään kirjastossa. Yhteistyö mahdollistaa erilaisten ruokakirjojen tarjoamista ruokapiiriläisille. Heitä kiinnostaa reseptit, hyötypuutarhat, villiyrtit yms. Kirjailija vierailuja järjestettäisiin ruokapiiriläisille ja paikallisille asukkaille. Miksei kirjastosta voisi jalkautua myös lähimetsiin? Keräiltäisiin yhdessä esim. Sieniä tai villiyrttejä. Sienikorit täynnä tultaisiin taas kirjastoon tunnistamaan ja oppimaan lisää kerätyistä sienistä. Miten ne säilötään, miten valmistetaan?
Tulevaisuus on yhteistyössä Tämä yhteistyö Herttoniemen kirjaston ja ruokapiirin kanssa on inspiroiva ja aivan uudenlainen yhteistyö olemassa olevan aktiivisen yhteisön ja kaupungin kanssa. Odotan vuodelta paljon uusia ajatuksia ja avauksia. Onko muualla Suomessa tai maailmalla samanlaista toimintaa? Voiko tämä pieni pilotti projekti kiinnostaa myös muita maita. Itse ainakin jaamme tämän yhteistyö kuvion omille verkostoille Eurooppaan.
Pro ruokapiiri Ruokapiirit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. On kysytty ruokapiirin perustamiseen liittyviä asioita ja vaihdettu hyvien tuottajien yhteystietoja. Yhteinen asia on kuitenkin kasvanut sellaiseksi, että olisi järkevää tehdä asioita isommin yhdessä. Pro ruokapiiri yhdistys on syntymässä helpottamaan yhteistyötä ruokapiirien välillä. Sen tehtävä on ajaa yhteisesti ruokapiirien asiaa. Ja tulevaisuudessa voi olla että olisi yhteinen ruokapiirien käyttämä tilausjärjestelmä, joka helpottaisi ruokapiiri aktiivien työtaakkaa. Uusi helppokäyttöinen ja ilmainen tilausjärjestelmä ja kirjastoista muodostuva jakelupisteverkosto avaa ruokapiireille erittäin mielenkiintoisen ja toiveita herättävän tulevaisuuden.
Herätään rakentamaan uutta gastronomiaa Suomeen, joka luo työpaikkoja ja mahdollisuuden kannattavaan ja monipuoliseen viljelyyn Suomessa. Ollaan solidaarisia toisillemme. Kuluttajat tuottajille ja tuottajat kuluttajille.
Kirjoittanut: Herttoniemen ruokapiirin perustaja Olli Repo
Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan ylläpitämä yli 490 jäsenen muodostama ruokapiiri Itä-Helsingissä. Herttoniemen ruokapiiri on perustettu vuonna 2010. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011, jolloin perustettiin Kaupunkilaisten oma pelto, joka viljelee biodynaamisesti omaa peltoa Vantaalla. Ruokapiiri siirtyi ruokaosuuskunnan yhdeksi toiminnaksi 2011. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta. Ruokaosuuskunnassa on kotitalouksien lisäksi myös päiväkoti Arabianhelmi, ravintola Kuurna, Ravintolakoulu Perho, Korson työttömät ry.
Yhteydenotot:
olirepo@gmail.com tai 050-5715032
Lisätietoa:
www.ruokaosuuskunta.fi