Kun perustimme Ruokaosuuskunnan niin halusimme tehdä osuuskunnasta mahdollissimman kestävän yrityksen. Ruokaosuuskunnan pitää olla taloudellisesti-, ekologisesti- ja sosiaalisesti kestävä. Näiden kanssa teemme jatkuvasti töitä. Millä näitä sitten mitataan ja tarvittaessa todistetaan? Helsingin Yliopiston Elinkaariajattelun kurssi valitsi MIPS-laskenta (Material Input per service unit) kohteekseen Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon. Toimitimme kaikki viljelyyn liittyvät tilastot heille. Materiaali sisälsi viljeltävien vihannesten määrä kg/vuosi/lajike, sato-osuuksien määrät, pellon pinta-alan, siementen/taimien määrät ja mistä ne tulevat, lannoitteiden määrä/vuosi, veden ja energian kulutuksen arviot.
Kysyimme myös jäseniltä millä he hakevat satonsa jakelupisteistä. Saimme selville, että vain 28% hakee autolla satonsa. Heistä 57% hakumatka oli työmatkan varrella. 71% jäsenistä asuu alle 5 kilometrin etäisyydellä sadonjakelupisteistä. Tätä ei otettu tutkimukseen, koska kaupalla ei ollut vastaavia lukuja tarjolla, joten ei pystytty vertailemaan kaupan kanssa.
Tulokset
Näiden laskelmien perusteella saimme tulokseksi, että Kaupunkilaisten omalla pellolla tuotettu vihanneskilo kuluttaa luonnonvaroja (abioottinen+bioottinen+eroosio) noin 25% vähemmän kuin perinteisessä tuotannossa tuotettu. Toisaalta Ruokaosuuskunnassa tuotettu vihanneskilo kuluttaa ilmaa enemmän kuin perinteisellä tuotantotavalla tuotettu.
Näyttökuva 2015-05-26 kello 16.45.38
Olin yllättynyt, että pelkästään laskemalla saatiin näinkin hyvä tulos, kun ottaa huomioon kuinka pientä monipuolista biodynaaminen viljelymme on. Laskelmat kun perustuvat ja perustellaan isojen yksikköiden etuja. Isot tuotantomäärät ja kuljetukset perustellaan ympäristön kannalta järkeviksi. Nyt huomataan, että niin ei aina ole.
Linkistä luettavissa koko Helsingin Yliopiston MIPS-Laskenta raportti. Huom. Päivitetty 29.5.2015
Vihreä Lanka julkaisi jutun aiheesta 27.5.2015: http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/ruokaosuuskunta-osoittautui-kauppaa-ekologisemmaksi
Ympäristönkin kannalta on siis kannattavaa tuottaa ruokaa valitsemallamme tavalla. Tee siis ympäristöteko ja liity Ruokaosuuskuntaan tästä.