Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.
Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.
Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!