Juhannus on nyt takana ja se, mikä maahan on kylvetty saa nyt rauhassa kasvaa. Puutarhurin työnkuva on nyt kestävyysjuoksua rakkaiden rikkaruohojemme kanssa, jonka he vääjäämättä jälleen voittavat. Kitkentä ja muut hoitotyöt pellolla ovat kiireimmillään.

Hikeä pukkaa ja aurinko se vain paahtaa.

Sadetta toivoessamme juoksutamme kasteluletkuja lohkolta lohkolle, sekä uuteen kasvihuoneeseemme, jossa tomaatit ja basilikat kasvavat jo hyvää vauhtia. Siunatut sateet tulivat kuitenkin vääjämättömällä voimalla meitä auttamaan. Nyt jää puutarhuri miettimään, koska seuraavat saapuvat.

Ilmaston muuttuessa, ovat vuodet yhä vaikeampia ennustaa.

Luonnon havainnoinnissa käytetyt vanhat hyvät neuvot vuodenkiertokulusta ja siitä, mitä tulevasta voi odottaa haalenevat menneisyyteen. Neuvoja etsitään nyt Etelä-Euroopan ilmastosta saaduista tuloksista ja tiedoista.

Tuholaiset lisääntyvät pakkasten väistyessä, eikä routa vie mukanaan vuoden aikana kasvaneita rikkojen juuria kynnöksellä olevalta pelloltakaan. Ilma ja maa eivät peseydy ilman lunta ja pakkasta.

Toisaalta onko Suomen lyhyt satokausi venymässä ympärivuotiseksi? Olemmeko valmistautuneet tähän tulevaan onneen ja muutokseen? Pääsemmekö sitä hyödyntämään?

Pellot kuitenkin vihertävät vaikka puutarhuri miettisi miksi.

Satoa alkaa jo tulemaan ja lyhyt juhannusrauha loppuu.

Ensimmäinen osuuksien jako on suoritettu ja ravintoloille on riittänyt ruokaa. Kaalit kasvavat hyvää vauhtia. Pullottaen odottavasti tulevaa.

Papuja käyvät purjojemme vierestä jänikset nakertelemassa iltapalakseen. Kaikille on mieleistään syötävää..

Harsot auttavat jänisten buffettia pienentämään. Jokaista lohkoa ei voi kuitenkaan peittää koko kasvukaudeksi. Harso häiritsee suuresti havainnointia ja tuottaa paljon työtä. Niitä päivittäin poistellessa ja paikalleen siirellessä hiki pukkaa kyllä kylmämässäkin säässä.

Punajuuren kitkentä on alkanut ja tulee jatkumaan loppu kasvukauden.

Perunaa mullataan minkä kerkeämme. Hellettä pelkäämättä ja vesikielellä ensimmäisiä oman pellon pottuja himoitessa.

Porkkana ja palsternakka haluaisivat suuresti vettä, jota tälle viikolle on runsaasti onneksemme luvattu ja saatu.

Salaatti on nauttinut elämästään. Niiden sijainti pellon reunassa on taannut, että ne pääseevät lepäämään puiden varjossa puolet päivistään ja ovat täten pysyneet hyvässä kasvussa!

Raparperia on saanut kerätä niin paljon, kun sitä on viitsinyt hakea. Olemme siirtäneet raparperin myös omiin penkkeihinsä pellonreunalle, mutta niistä ei ole vielä suuhun laitettavaa tänä vuonna. Rapsu, jota keräämme kasvaa metsänrannassa vuohenputkien ja nokkosten seassa hyvinkin luonnonmukaisissa olosuhteissa. Satomäärät ovat pienempiä ja voi olla, että se on tältä vuodelta pikkuhiljaa syötykin, mutta oli se kyllä hyvääkin! Jotain meidän pitää aina jättää ensivuotta ajatellen kasvamaan, vaikka raparperimehuun ei kyllä yhdessä kesässä kyllästy!

Olemme myös saaneet uuden pakastekontin, jossa kasvikset pysyvät napakoina pidempään. Tämä on suuresti auttanut keräämistämme ja antanut hieman aikaa tehdä kauppakunnostusta ilman suurempia paineita kellosta tai tuotteiden nestejännityksestä.

Magnoldi on kasvanut hienosti ja siitä on jo saanut hyvin lehteä. On sitä toki kitketty myös muutamaankin kertaan.

Sipulit ovat olleet herkullisia ja niitä on tulossa hyvä sato, vaikka ne istutettiinkin yllätys lumisateessa! Hieman pelkäsin niiden lähtevän kukkimaan kuultuani niiden voineen virittyä kylmäkäsittelystä kukintaansa. Muutaman kukinnon alun olen nähnyt, mutta vain muutaman!

Alkuvuoden lumi ja räntäsateet tuntuvat olevan kuin toisesta elämästä. Ajasta ennen vuoden metkuja, kun kaikki oli vielä yksinkertaista ja selkeää.

Vuosi jatkaa kuitenkin kiertoaan ja maailma muuttuu jatkuvasti. Nämä ovat kaksi varmaa mihin voi aina luottaa.

Puutarhurin työ tekee helpoksi olla osana tätä muutoksenvirtaa ja vuosienkiertoa ruohonjuuritasolla.

Kasvien kautta saamme tietoa, jonka voimme havainnoida ja siirtää jokapäiväiseen elämäämme Tämän päivän hoitotöitä tehdessä esimerkiksi mietin kitkemistä. Siitä ajatuksiini juolahti, mitä voisin kitkeä myös mieleni puutarhasta. On selvästi sen aika.

Ruokaa on saatava huomennakin! Eikä se kasva itsestään muuta kuin metsissämme. Siellä on kamalasti hyttysiä, mutta niin on kuulemma marjojakin!

Saimme myös uuden vaatesponsorin Sastan! Suuri kiitos Sastalle!

Lahjoituksenne joutuu kovaan testiin, josta raportoimme kyllä myöhemmin!

www.sasta-outlet.com

Hyvää kesää kaikille!

T: Peltomme väki