Pääsiäisviikolla paisteli aurinko, mutta nyt on taas luvassa vettä ja jopa lunta eteläistä Suomea myöten. Pellon kasvukauden 2020 valmistelutyöt ovat alkaneet ja sujuvat…Näinä aikoina maan pH-tasojen mittaamista varten on otettu maanäytteet, joista saadaan kalkituksen ja lannoituksen tarve eri lohkoilla. Riippuen aina kussakin lohkossa kasvatettavista kasveista, päätetään miten paljon biodynaamisesti kompostoidun hevosenlannan lisäksi tarvitaan lisälannoitusta.
Mulle tuli talvella tuntu, kun olin päättänyt tulla taas pelloille töihin, että ikään kuin kasvit ja pelto olisivat kutsuneet sinne. Peltoja päästään muokkaamaan heti kun maat ovat riittävästi kuivuneet. Kun korona-tilanne on mullistanut monta asiaa, pitää viljelyäkin miettiä entistä tarkemmin.
Etsimme nyt ihmisiä, jotka voisivat sitoutua tulemaan kesä-heinäkuussa kitkemään, sillä vakituista kansainvälistä työleiriä ei tänä vuonna voidakaan järjestää. Vuosittain on säistä riippumatta ollut noin kymmenen henkeä kahden viikon ajan pelloilla kumartuneina porkkanoiden, punajuurien, palsternakkojen ynnä muiden juuresten ja vihannesten ylle pelastavina enkeleinä, etteivät ne jäisi vallan kokonaan rikkaruohojen alle pitkäksi aikaa.
Nyt huhtikuun loppupuolella on kohta kohopenkkien valmistus, jotta saadaan taimet ja siemenet maahan sopivaan aikaan. Jokaisella kasvilla on oma valmistumisaikansa, jonka pohjalta aikataulut laaditaan. Taimet tilataan tänäkin vuonna Rekolan puutarhalta. Ne tulevat kukin ajallaan.
Peltier 15.4.2020
Silloin tällöin ajattelen, että tämä kutsu tänne luontoon töihin, on jonkun mulle kertomaa. Ehkä se on se hiljaisempi minäni, joka on kokee työntöä peltotöihin, koska koki siellä ennenkin jotain oleellista. Tai se on joku vetävä voima. Ajattelen olematta korskea, että jos se on oikeasti kasvien tulevan olemuksen ja hyvän maan kutsu, voisiko se koskea muitakin, vai miten muut vielä tulemattoman kokevat? Toivottavasti tulet Korson pellolle ja tunnustelet, että kuuletko sinä jotain tai tunnetko jonkun kutsuvan maanparannus töihin ja hiilimäärän kasvattamiseen maassa. Itseäni odottaa ensin muutama valmistelutyö koneiden parissa. Sitten pääsemme peltojen kunnostukseen ja lannan ajoon traktoreiden ja peräkärryjen kanssa. John Deeren etukauhalla saamme lantakärryn täyteen ja otamme sen saman traktorin eli Jontikan perään. Peltolohkolla käynnistämme kärryn perässä olevan lannanlevittäjän. Sitten äestämme Deutzilla pellon saman tien, jotta lannan typpi ei pääse haihtumaan.
Tässä biodynaamisessä viljelyssä minua kiinnostaa pyrkimys kokonaisvaltaisempaan ajatteluun kuin missään muussa viljelytavassa. Sen lisäksi että olen luomuviljelijä, en jää vain siihen arvioon mikä löytyy mitattavista asioista, mutta en myöskään tunnelmiin, koska ne vaihtuvat, vaan etsin kaiken taustalla, näkymättömissä olevaa, jossa silti olen itse mukana. En myöskään jätä maata luonnon tilaan vaan parannan sitä. Mittaaminen on tärkeää, tunteet ovat työvälineenä, mutta pyrin laajentamaan tiedettä tieteellisin menetelmin ilman sensaatioita tai mystiikkaa. Ottaen ajatuksiini sen mullistavan katsannon että ravitsemuksessa on kyse myös voimista, ei vain fyysisistä aineista tai vitamiineista, löydän erilaisten elämänvoimalaatujen merkityksen. Sitä voi eritellä ja tutkia pitemmälle kuin vakiintunut nykytiede tekee. Onneksi tieteenlaajentamista tapahtuu joka puolella. Arvostan sitä että niin moni osuuskuntalainen on löytänyt Kaupunkilaisten Oman Pellon merkityksen ja jakaa vastuuta maasta sekä satoa.
Tässä haastavassa tilanteessa olisi hyvä tehdä vaikka pieniä esittelyvideoita ja tarinoita tarjonnastamme, ja onko vielä muita tapoja saada lisää väkeä mukaan? Kuinka moni ystäväsi tietää, että verkkokaupastamme voi ostaa itselleen, lapselleen ja vaikka ystävälle satokauden tai osan siitä ja liittyä ruokaosuuskuntaan: https://holvi.com/shop/omapelto/
Pentti Okkonen, Biodynaamisen yhdistyksen hallituksen vpj ja pitkän päivätyön tehnyt steinerkoulun luokanopettaja. Nykyisin vakituisesti Snellman-korkeakoulun kampusisäntä ja huoltomies sekä puutarhapajan opettaja.
