Ruokapiirissä kuluttajat ostavat tuotteet etukäteen tuottajien itse määräämillä hinnoilla.
JOUKKO ruoka-alan vaikuttajia kirjoitti (HS Mielipide 7.4.), että monimuotoista ruoantuotantoa pitäisi Suomessa kehittää koronavirusepidemian tyyppisiä kriisejä vastaan.
Kirjoittajat toivoivat muun muassa kasvilajien vaihtelua alkutuotannossa, ravinteiden kierrättämistä sekä maaperän hyvästä kunnosta huolehtimista. Lisäksi he näkivät tärkeänä erilaisten ja erikokoisten ruoantuottajien toiminnan mahdollistamisen.
Nykyisellään tuottajien liiketoiminta on liikaa yhden asiakkuuden varassa. Kestävämmällä mallilla Suomen maatalous olisi mahdollisimman omavarainen tulevaisuuden kriisien sattuessa.
Tällainen uusi kestävämpi malli on jo käytössä Suomessa. Sen nimi on kumppanuusmaatalous eli Community Supported Agriculture (CSA).
Herttoniemen ruokaosuuskunta on toteuttanut ja kehittänyt kumppanuusmaataloutta Suomessa lähes kymmenen vuoden ajan. Pellolla sekä Uudenmaan ruoka -ruokapiirissä kuluttajat ostavat tuotteet etukäteen tuottajien itse määräämillä hinnoilla.
Kumppanuusmaatalous on kehitetty juuri siksi, että kaiken kokoiset ruoantuottajat saisivat tuotteensa helposti myydyksi ilman suurta riskiä. Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto toimii niin, että sato-osuus ostetaan etukäteen, jolloin kaikki osuuskunnan jäsenet ottavat vastuun sadon onnistumisesta ja tukevat viljelijää.
Samanlaisella konseptilla suomalaiset maatilat voisivat toimia laajemminkin. Näin esimerkiksi sään aiheuttamat riskitekijät jaettaisiin yhdessä.
Kaupunkilaisten pellolla viljellään noin 30 eri lajiketta biodynaamisin menetelmin, jolloin maaperä pysyy hyväkuntoisena ja lähellä luonnollista tilaa.
Uudenmaan ruoka -ruokapiirissä asiakkaille välitetään lähituottajien ruokaa netissä tehtävillä etukäteisostoilla, jolloin vältytään perinteisen ruokakaupan ruokahävikiltä. Nettiselaimessa ostaessaan asiakas myös näkee, paljonko tuottaja saa myymästään tuotteesta katetta ja paljonko menee muihin ruoan välittämisestä aiheutuviin kuluihin. Hinnoittelu on siis läpinäkyvää ja reilua myös tuottajalle.
Kun kerran toimiva malli on jo olemassa, kysymys kuuluukin, kuinka kumppanuusmaatalousmalli saataisiin leviämään laajemmalle Suomeen.
Nina ja Olli Repo
Herttoniemen ruokaosuuskunta, Helsinki
Julkaistu: Helsingin Sanomat mielipideosasto 11.4.2020