Kerran eräällä kurssilla tehtäväksemme annettiin löytää valtavasta määrästä hyvin erilaisia kuvia sopivimmat kuvaamaan tiettyjä ajankohtia, henkilöitä ja tapahtumia elämämme varrelta. Ohjaaja huomautti kuvakokoelmastani, että olin valinnut enimmäkseen kuvia, joissa esiintyi maa. En ollut huomioinut asiaa kuvia valitessani, mieleni ja silmäni olivat nähtävästi kiinnittäneet huomioni eri seikkoihin kuvia katsellessani. Jälkeenpäin pohtiessani asiaa ymmärsin, että olen onnellisimmillani ollessani tekemisissä maan kanssa. Se on mieleni luonto. Tunnen kuuluvani osaksi kaikkeutta. Siksi ajattelen, että oman luonnon vahvistaminen on ympäristötoimintaa, joka sitoo meidät osaksi kaikkeuden yhteisöä.
Viljelijänä en keskity ainoastaan tuottavien peltoalojen hoitoon ja sadon maksimointiin, vaan myös muun ympäröivän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteuttamalla käytännössä sellaisia arvoja kuten monimuotoisuus sekä maanparannus- ja kumppanuuskasvit. Nämä samat toimintaperiaatteet ovat koettavissa yhteisöä eheyttäviksi arvoiksi myös ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Luonnon ja kasvien kanssa työskentely voi siten tasapainottaa ihmisen mieltä, nostaa esiin rauhan ja avuliaisuuden, palauttaa alkuperäisen luontosuhteen jatkuvuuden kokemuksen kautta. Näinollen juuri se voi toimia lähteenä kaikelle syvälliselle ja luovalle toiminnalle.
Kun syvempi merkityksellisyys ei löydykään ulkoisista asioista on aika kääntää katse sisimpään. Vastaukset löytyvät sieltä, kun uskallamme kuunnella. Jokainen resonoi sisimpäänsä omana aikanaan, omalla vahvuudellaan. Uskon, että henkinen kehitys voi tuoda osan meistä tilanteeseen, jossa oman elämän perusasiat halutaan muokata uudestaan sellaisiksi, että voimme alkaa herätellä sisäistä voimaamme näkyviin.
Kumppanuusmaatalouden lisäarvo on luoda kestäviä työpaikkoja, kestävää yhteisöllisyyttä ja toimintakulttuurin, joka kunnioittaa elämää sekä tarjota ratkaisuja ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja kulttuurillisiin vaatimuksiin. Luonnonmukaisen viljelyn ja kumppanuusmaatalouden arvot toteutuvat myös hyvin Green care yhteistyössä ennen kaikkea antamalla mahdollisuuden luoda yhteyden maahan sekä toimia monimuotoisessa luonnossa, sen hyväksi ja konkreettisesti kädet multaan upottaen hyötykasveja viljellen. Biodynaamiset tilakokonaisuudet antavat mallin ja alustan laajempien elämänyhteyksien viisaasta huolehtimisesta. Entistä tietoisemman työskentelyn biodiversiteetin rikastuttamiseksi luonnossa ja itsessämme.
Toimintaympäristössä kunnioittava käyttäytyminen ei ole sidoksissa ainoastaan ympäristön vaikutuksiin. Esimerkiksi työpaikalle, myös sellaiselle joka ei sijaitse välittömässä luontoyhteydessä, luotu toimintakulttuuri vaikuttaa suuresti viihtymisen, jaksamisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukseen. Kun meillä on hyvä olla, tuotamme hyvinvointia ympäristöömme. Ystävällisen toimintakulttuurin ylläpitäminen on jatkuva päätös joka hyvin helposti alkaa resonoimaan eteenpäin. Pyyteetön ystävällisyys, kehuminen ja avuliaisuus synnyttävät kiitollisuutta, itsearvostusta ja tasavertaisuuden tunteita. Tämän kaltaisen käyttäytymisen kulttuurin luominen vaatii kunnioitusta, luottamusta ja hierarkioiden hälventämistä.
Ei ole mahdollista toipua esimerkiksi työelämän kuormituksesta suostumalla jatkamaan samaa rituaalia kykenemättä ajatusten ja toiminnan uudistumiseen, jättäytymiseen vahingollisten ihanteiden ulkopuolelle. On vaikea saavuttaa eheytymistä, jos koko yhteisö ei sitoudu ylläpitämään toimintakulttuurin muutosta. Suuri askel onkin vastassa kysyessämme itseltämme, olemmeko valmiita keventämään tai muuttamaan laajemmin toimintatapojamme mielekkäämmän elämänlaadun ylläpitämiseksi.
Ohessa ote Euroopan komission biodiversiteetti -strategiasta, joka julkistettiin 20.5.2020 yhtä aikaa Pellolta pöytään (Farm to fork) -strategian kanssa.
Maailman suurista sademetsistä pieniin puistoihin ja puutarhoihin, sinivalaasta mikroskooppisen pieniin sieniin. Biologista monimuotoisuutta on maapallon elämän poikkeuksellinen lajikirjo. Me ihmiset olemme osa tätä elämänverkkoa ja täysin siitä riippuvaisia: se antaa meille syömämme ruuan, suodattaa veden jota juomme ja tuottaa ilmaa, jota hengitämme. Luonto on yhtä tärkeä henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, koska se on yhteiskuntamme kykyä selviytyä globaaleista muutoksista, terveysuhista ja katastrofeista. Tarvitsemme luontoa elämässämme. Terveet ja kestävät yhteiskunnat riippuvat siitä, sallivatko ne luonnolle sen tarvitseman tilan. Viimeaikaisen pandemian vuoksi tarve luonnon suojelemiselle ja palauttamiselle luonnollisempaan tilaan on entistäkin kiireellisempi. Pandemia on lisännyt tietoisuutta oman terveytemme ja ekosysteemien terveyden välisistä yhteyksistä. Se on osoittanut myös tarpeen kestäville toimitusketjuille ja sellaisille kulutusmalleille, jotka eivät ylitä planeettamme rajoja. Biologinen monimuotoisuus ja hyvin toimivat ekosysteemit ovat siksi avainasemassa joustavuuden lisäämisessä ja tulevien tautien esiintymisen ja leviämisen estämisessä. Talouden uudelleenaloittamisen yhteydessä on välttämätöntä välttää putoamista takaisin ja itsemme lukitsemista samoihin vanhoihin vahingollisiin tapoihin.
Kivalta kuulostaa, vai mitä.
-Teija
P.S. Tällä kertaa en kirjoittanut viljelystä mitään, koska teemme yhdessä viljelytiimin kanssa viljelykoosteen kunhan kevättyöt saadaan tehtyä. Pysykää kanavilla ;)