Ihastelimme kesän ja sysyn aikana Herttoniemen Oman Pellon kauniita, värikkäitä ja harmonisia viljelypenkkejä. Kaikesta näki, että käytetty viljelymenetelmä toimii ja tuottaa runsasta satoa. Viljelmien takana oli osuuskunnan palkkaama viljelijä Anniina Hillebrandt, joka oli töissä pellolla jo aikaisemmilla viljelijöillä aikana, jolloin se tunnettiin nimellä Stadin puutarhuri. Herttoniemen ruokaosuuskunnan sai Herttoniemen kartanopuistossa sijaitsevan luomupuutarhan hallintaansa elokuussa 2022.
Itsepoiminta on siistiä ja helppoa. Myös lapset viihtyvät pellolla. Kuva: Terhi Suvilehto
Herttoniemen Oman Pellon viljelymenetelmäksi on valittu kääntämätön penkkiviljely, joka tunnetaan myös nimellä no dig -menetelmä. Haastattelin Anniinaa ja kysyin, miksi hän oli päättänyt viljellä juuri kyseisellä menetelmällä.
Onnistunut pohjatyö palkitsee. Edelliset yrittäjät Tom ja Emily olivat perustaneet no-dig -penkit pari vuotta aikaisemmin, joten sitä oli tietenkin hyvä lähteä jatkamaan. Kääntämättömässä penkkiviljelyssä juuri perustamisvaihe on kaikista työläin ja riskialttein. Mm. käytetyn kompostin laadulla on suuri merkitys, jotta pieneliöt pääsevät hyvin kehittymään. Mutta kun penkit on kerran tehty hyvin ja perusteet luotu vahvaksi, on tulevien vuosien työt helpompaa ja viljely monella tavoin perinteistä avomaaviljelyä palkitsevampaa.
Maaperän pieneliöstö ja mikrobisto on runsas ja voi hyvin. Nimensä mukaisesti no dig -menetelmässä maata ei muokata. Näin pieneliöstöt kuten lierot ja ötökät aktivoituvat ja mikrobit kuten bakteerit ja sienirihmastot saavat kehittyä rauhassa. Maaperän hyvinvoiva ja monimuotoinen pieneliöstö ja mikrobikanta parantaa maan rakennetta ja ravinteiden kiertoa sekä puhdistaa maata epäpuhtauksilta.
Rikkaruohot helpommin hallittavissa. Kun maata ei muokata vuosittain, eivät maan sisällä olevat rikkaruohojen siemenet pääse pinnalle itämään. Rikkojen siemeniä leviää kyllä myös ilmasta, mutta viikoittainen säännöllinen haraus estää niiden kasvun ongelmaksi asti.
Parempi vedensidontakyky. Maaperän pysyvä kasvipeite yhdistettynä huokoiseen maan rakenteeseen auttaa sadevettä imeytymään paremmin maaperään. Tämä vähentää kastelun tarvetta. Maan runsas orgaaninen aines suojaa myös peltoa ja peltoympäristöä rankkasateiden aiheuttamilta ongelmilta estämällä maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumisen ympäristöön rankkasateiden aikana.
Maa pysyy ilmavana. Tässä viljelyssä ei tarvita raskasta traktoria, joka pellolla ajaessaan tiivistää maata. Näin maaperä pysyy ilmavana, mikä myös auttaa vedensidontaa ja ravinteidenkiertoa.
Ei maaperän hiiltä ilmaan. Muokkaamaton maa ei vapauta maaperän hiiltä ilmakehään hiilidioksidin muodossa, mitä tapahtuu aina perinteisen avomaaviljelyn kevätkynnössä. Maaperän hiilensidontakykyä tutkitaan nykyisin paljon ja siitä uskotaan löytyvän eräs ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Ei hiilidioksidipäästöjä eikä turhia kuluja. Koska traktoria ei käytetä, ei viljelystä juurikaan synny myöskään fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Näin päästöt ja tuotantokulut pienenevät. Työkoneet vaativat myös aina huoltoa, mikä aiheuttaa ylimääräistä työkuormaa ja kuluja.
Helpommin hallittava. Koska suuria työkoneita ei käytetä ja viljelylohkot ovat pienet, helpottaa se maanparannus- ja istutustyötä sekä pellon yleistä hallintaa.
Suurempi sato. Koska suurten työkoneiden tarvitsemaa liikkumatilaa ei tarvitse ottaa huomioon, mahdollistaa se viljelyalueen tehokkaan hyödyntämisen. Näin myös satomäärät ovat alaa kohti perinteistä avomaaviljelyä suuremmat.
Psykologinen vaikutus ja esteettinen arvo. Siistit, lyhyet ja selvästi merkityt penkkirivit ovat sekä puutarhureille että talkoolaisille miellyttävä työympäristö. Pellon työmäärä on helppo hahmottaa ja näin työt sujuvat sutjakasti. Kauniit viljelypenkit lisäävät myös pellon viihtyisyyttä. Satoa on mukava poimia ja peltoalueella helppo viihtyä ihan vain vaikka ihastelemassa puutarhan kaunista monimuotoisuutta.
Lokakuun alussa, satokauden viimeisten viikkojen aikana, herkimmät kasvikset suojattiin hallaharsolla. Lehtipuiden ruska loi kauniin värimaiseman yhdessä värikkäiden mangoldien ja vihreiden lehtivihannesten kanssa. Kuva: Terhi Suvilehto
Luonnonmukainen kääntämätön penkkiviljely jäljittelee monin paikoin luonnon omia systeemejä. Viljelijä ei pakota maata toimimaan omien toiveidensa mukaisesti vaan ottaa käyttöönsä luonnon jo luomat keinot maaperän optimaalisten kasvuolosuhteiden muodostamiseen. Ei metsämaatakaan käännetä keväisin tai haravoida syksyisin puiden lehdistä, vaan lehdet putoavat maahan ravitakseen maaperää seuraavaa kasvukautta varten. Talven aikana katekerros ehtii maatua maaperään raviten sitä sekä maaperän mikrobeja ja pieneliöstöä seuraavan vuoden kasvua varten. Kun ymmärtää syvemmin luonnon kiertokulun ja eri vuodenaikojen tehtävän peltoekosysteemissä, on kääntämättömän penkkiviljelyn hyödyt helppo ymmärtää
Maanviljelijää voidaankin kutsua maanhoitajaksi. Hyvinvoivassa maaperässä myös kasvit kasvavat parhaiten ja korjattu sato on laadukasta, ravintoainepitoista ja maukasta. Anniinan haastattelu tehtiin lokakuun lopussa, kun kausi oli jo kääntynyt taantuman eli syksyn puolelle. Viljelijä pääsee viimein ansaitulle lomalle. Myös pelto ja maaperä jätetään lepäämään ja voimaantumaan seuraavaa kasvukautta varten.
Luomuviljelijä tekee raskasta työtä yhteydessä luontoon. Anniina on tyytyväinen menneeseen kauteen ja aloittaa onnellisen väsyneenä ansaitun loman.
Kuva: Tiina Köngäs
Teksti: Terhi Suvilehto