Itsepoimintaa satokaudella 2023

Elokuinen kesä näytti parastaan, kun aurinko paistoi ja myös lämmitti innokkaita sadonkorjaajia. On Herttoniemen Oman Pellon kauden 2023 ensimmäinen kaikille satokauteen osallistuville yhteinen sadonjakopäivä, sekä Kaupunkilaisten oman pellon 12. satokauden virallinen aloitus. Satokasseja on jaettu kesän aikana itsepoimintana jo neljän viikon ajan, mutta suurin osa osuuskuntalaisista olivat valinneet 10 viikon sato-osuuden, jonka sadonjako alkoi nyt elokuun puolivälissä. 

Kaupunkilaisten oma pelto perustettiin v. 2011, kun joukko herttoniemeläisiä vanhempia ja isovanhempia halusivat alkaa kasvattamaan puhdasta luomuruokaa perheilleen sekä opettamaan jälkikasvunsa ymmärrykseen mistä ruoka tulee. Vuokrattiin peltoa, palkattiin viljelijä ja perustettiin Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Elokuussa 2022 pääviljely siirtyi Vantaan Korsosta Herttoniemeen, kun Herttoniemen ruokaosuuskunnalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa viljelyä Stadin Puutarhurin pelloilla Herttoniemen kartanopuistossa.

Nyt vuosi myöhemmin Herttoniemen Omalla Pellolla riittää ihmisiä, touhua ja tunnelmaa. Kauden 2023 sato-osuudet myytiin loppuun talven aikana ja nyt viljelijät ohjeistavat itsepoimintaan lähes 60 sato-osuuden ostanutta jäsentä perheineen.  Samaan aikaan järjestetään myös kaikille avoin sadonmyynti- ja kahvilatapahtuma.

Viidennen sadonkorjuuviikon satokassiin sai poimia pellolta lehtikaalta, mangoldia, härkäpapuja, pensaspapuja, sipulia, porkkanoita, kurkkua, persiljaa, sokeriherneitä ja salaattia. Yhteensä satoa tuli lähes neljä kiloa. Meidän kaksihenkiselle perheelle se riittää kattamaan puolet viikottaisten kasvisten saantisuosituksesta, sillä virallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä vähintään 500g/päivä. Yhden hengen taloudelle tämän viikon satokassissa oli siis suositusten verran värikästä luonnonvoimaa. Koska luomukasviksista voi syödä huoletta myös naatit (esim. porkkanasta ja punajuuresta), ei biojätteeseen mene juuri muuta kuin härkäpavun palot.

Moni osuuskuntalainen oli tullut korjaamaan satoa yhdessä lastensa kanssa. Kumppanuusmaatalous onkin hieno keino opettaa lapsille, mistä ruoka tulee, miten se kasvaa ja kuinka paljon työtä vaaditaan esimerkiksi yhden porkkanan tai salaatin kasvattamiseen. Ymmärrys ja arvostus ruokaa kohtaa lisääntyy. Kauden ensimmäiset kaikille osuuskuntalaisille yhteiset peltotalkoot järjestetään elokuun viimeisenä päivänä. Tuolloin ohjelmassa tulee olemaan ainakin niittoa, strimmeröintiä, sipulin naatitusta ja varastointia, kitkentää sekä mangoldin strimmausta.

Itsepoiminta on helppoa ja siistiä, sillä penkkirivit ja poimittavat kasvikset ovat selkeästi merkitty ja penkkivälit puhtaat ja monin paikoin myös siistillä nurmella. Kuivana päivänä kumppareita ei siis tarvita ja poimiaan voi tulla vaikka toimistotyövaatteissa. Jos itsepoiminta ei kiinnosta tai tuntuu haastavalta, on satokassi mahdollista noutaa myös valmiiksi poimittuna kuudesta eri noutopisteestä: Herttoniemen Hertsistä, Töölöstä, Tapanilasta, Ouunkylästä, Vantaan Korsossa sijaitsevalta Kaupunkilaisten omalta pellolta sekä Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksesta Uudenmaan ruoka -noutopisteeltä. Lähes 30 osuuskuntalaista on valinnut tämän arkea helpottavan ratkaisun. Yhteensä satokaudelle 2023 osallistuu lähes 90 taloutta. Kasviksia tilaavat käyttöönsä myös muutama ravintola, kuten esim. Herttoniemen kartanopuistossa sijaitseva Vanha Mylly. 

Anastasia ja Miska olivat jälleen vierailemassa peltokahvilassamme ja loihtineet upeita herkkujaan. Tarjolla oli satokauden salaattia ja foccasiaa sekä yllättäen myös hedelmäsalaattia. Salaatin hedelmät olivat hävikkihedelmiä, jotka oli saatu Hakaniemen kauppahallin luomuhedelmien myyjältä. Osuuskunnan jäsen Irmeli oli puolestaan leiponut myyntiin korvapuusteja, jotka hupenivat taas hetkessä parempiin suihin.

Satokautta jatketaan lokakuun loppuun saakka ja satokassin sisältö tulee tietenkin vaihtumaan sesongin mukaisesti. Satokauden aikana järjestetään vielä useita kaikille avoimia tapahtumia. Olemme mukana mm. valtakunnallisessa Lähiruokapäivässä (9.9.). Kalenteriin kannattaa erityisesti merkitä su 17.9., sillä silloin järjestetään viime vuoden tapaan Herttoniemen kartanomuseon kanssa yhteistyössä lähiötapahtuma Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto
Kuvat: Terhi Suvilehto (teksti), Olli Repo (otsikko)

Kaupunkilaisten oma pelto ottaa jälleen työharjoittelijoita vuodelle 2020

Viljelemme luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti noin 6 hehtaarin avomaapeltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunnalla on viisi viljelijää työskentelemässä pelloilla. Kaupunkilaisten omalla pellolla työharjoittelijat oppivat sekä monipuolisesta hyötykasvien viljelystä että kumppanuusmaataloudesta tuotantomallina. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä sekä kansainvälinen työleiri. Pelto toimii myös kuntouttavana GreenGare toimintaympäristönä. Tällä kaudella joukossamme on yksi pääsääntöisesti englantia puhuva viljelijä, joten nyt on mahdollista kartuttaa myös kielitaitoa halutessaan.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta sekä säänkestävyyttä. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi-kesto on 1 kuukausi. Kasvukausi pyörähtää käyntiin huhti-/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voimme sopia harjoittelullesi itsellesi sopivimman ajanjakson. Harjoittelupaikka sijaitsee Korsossa, Vantaan Steinerkoulun vieressä.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin sekä lounaan. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle, niin laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti TYÖHARJOITTELU –sanalla). Toimi nopeasti, sillä paikat ovat jaossa nyt! Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis-/infoilta, josta ilmoitamme hakijoille erikseen.

Kolme kesää Kaupunkilaisten omalla pellolla

Liityin Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan keväällä 2013. Olin talven aikana kuullut toimittaja Eve Mantun ohjelmassa ruokaosuuskunnasta, lukenut pari lehtiartikkelia ja näiden innostamana tutkiskellut osuuskunnan verkkosivuja. Totesin, että tässä voisi olla jotakin minulle. Voisin olla mukana viljelemässä puhdasta ruokaa kantamatta yksin vastuuta kaikesta ja oppia käytännön toimien kautta , miten se tapahtuu. Oma suu oli siinä lähinnä, on myönnettävä. Hyvää ravintoa omaan ruokapöytään. Olen saanut paljon enemmän.

Alkuun pääsin toukokuussa 2013 ensimmäisissä talkoissani. Keräsin viljelijä Panun johdolla kahden muun talkoolaisen kanssa juolavehnän juuria Anttilan lohkolla, joka oli vasta kynnetty otettavaksi ensi kertaa viljelyyn. Perunaahan siihen myöhemmin istutettiin.

Ensimmäisessä osuuskunnan kokouksessa, johon kesäkuussa osallistuin, tulin Meerin ja Tuomon ohella suostutelluksi hallitukseen yhdelle vapaalle ja kahdelle vapautuvalle paikalle. Muut kaksi kokouksen osallistujaa olivatkin jo hallituksen jäseniä. Kovin harvojen käsiin osuuskuntalaiset luottavatkin tärkeiden päätösten tekemisen – edelleenkin, vaikka osanotto yhteisiin kokouksiin onkin ensimmäistä kokemustani jonkin verran runsaampaa. Tänä vuonna toimeenpantu hallinnon työryhmittäminen ja vastuun jakaminen on mielestäni erinomainen asia. Se konkretisoi niin hallituksen jäsenille kuin kaikille osuuskuntalaisille ne tärkeät tehtäväalueet, sekä lakisääteiset että yhteisesti sovittavat, joita näinkin laajaksi kasvanut yhteisö vaatii. On mahdollista paremmin myös hyödyntää se monipuolinen osaaminen, joita jäsenistöllä on. Yhteisen hyvän edistämiseen mutta myös henkilökohtaiseen kehittymiseen tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia. Meillä on myös kiinnostavia yhteistyökumppaneita, joiden merkitys ja toiminta avautuu, kun itse aktivoituu oman osuuskuntamme asioissa.

Oma Pelto on minun sydämenasiani myös hallitustoiminnassa. Omat tavoitteeni – hyvä ja maukas ravinto ja uuden oppiminen viljelyssä – ovat täyttyneet. Olen oppinut tekemällä ja saanut runsaasti tietoa seuraamalla erityisesti Heidin kunnioitettavaa paneutumista alan opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen. Runsaasti muutakin olen saanut. Tärkeä oppi on ollut maan hoidon merkitys viljelykiertoineen.

Kompostoinnista ja kompostin hoidosta on tullut minulle hyvin erityinen asia. Viljelijät ja viljelyammattiin opiskelevat harjoittelijat tuntuvat olevan mukavia ja leppoisia ihmisiä. Talkoissa on aina iloinen henki ja tunnelma. Ihanaa oli tänä kesänä olla ”camp Grannynä” heinäkuun kansainvälisellä työleirillämme nuorille ihmisille eri maista ja maanosista.

Tänä kesänä uutta oli green care –toiminta Lilinkotisäätiön kanssa. Se on meitä kaikkia virkistävää. Toiveissa on saada green care –pohjalta toimintaa lapsillekin ja ensi kesänä. Tänä vuonna siihen eivät resurssit riittäneet kaiken uuden myllerryksessä.

Peltotyöryhmien toimintaa olen parhaani mukaan koordinoinut tänä vuonna. Kaikissa viikkotalkoissa on ollut enemmän tai vähemmän osallistujia. Kiitos kaikille. Erityinen kiitos teille, jotka otitte hoitaaksenne talkoiden vastuuroolin, moni useammankin kerran. Ensi vuonna jatkamme.

Iloiseen, innostavaan , kehittävään ja hyväksyvään ilmapiiriin pellolla ovat ”pääsyyllisiä” osaavat, ammattitaitoiset ja lämminsydämiset viljelijämme. Tänä vuonna he ovat (olleet) Heidi, Sandro, Anniina ja Pentti. Heille parhaat kiitokset!

Kauniit pakkasaamut

Olen ollut jo neljä viikkoa harjoittelussa ruokaosuuskunnan pellolla. Vaikea sitä on uskoa, sillä vastahan aloitin... Aamu helsingin keskustassa oli tuulinen. Hiukseni olivat märät suihkun jälkeen ja tuuli pasikoi niitä kasvojani vasten. Aamu tuntui raskaalta. Autot tööttäilivät ja ratikat humisivat. Kävelin pimeää ylämäkeä ylös bussipysäkille miettien "onneksi pääsen pian luonnon rauhaan" ja nousin bussiin numero 633. Matka kesti tunnin.

Bussipysäkiltä pellolle käveli noin neljässä minuutissa. Kävelin ohi vanhan puutalon, ohi ladon. Kävelin kävelytien sijasta tien reunalla olevalla nurmikolla. Jäinen nurmikko rapisi hauskasti jalkojeni alla. Pian olin jo pellon reunalla. Käännyin vasemalle ja jäin hetkeksi ihailemaan maisemaa. Aamu oli muuttunut kirkkaaksi ja mieleni kepeäksi. Aurinko näkyi jo puiden latvojen takaa, tuoden valon säteinä kohti maan pieniä, jäisiä timantteja, jotka loistivat kylmyyttään. Kaikki kaalit, purjot ja punajuuret kimmelsivät. Huokaisin syvään ja olin iloinen, että olin juuri täällä työharjoittelussa. Jatkoin matkaani kohti valkoista laatikkoa, mistä työpäiväni aina alkoivat. Siellä vaihdoin päälleni työhousut ja kumpparit. Onneksi muistin ottaa villasukat.

"Tänään poimitaan lehtikaalia."

Lehtikaalieja poimiessani säkkiin, ihailin näitä kauniita pienten puiden näköisiä kasveja. Kun niitä oli vierekkäin monta, ne näyttivät pieneltä viidakolta. Keräsin pari säkillistä, pakkasin pusseihin ja laitoin pussit laatikkoon. Laatikko meni autoon ja auto keskustaan. Näin ruokaosuuskuntalaiset saivat kaalinsa.

Olin neljä viikkoa työharjoittelussa ruokaosuuskunna pellolla. Työharjoitteluni oli hyvin mukava, kaunis ja opettavainen. Oli ihanaa tehdä sadonkorjuutöitä niin monipuolisesti. Aamusin kun saavuin pellolle olin iloinen ja nautin jokaisesta päivästä. On ihanaa tuntea maa käsillä ja poimia ruokaa suoraan maasta ja tietää, kuinka se on kasvatettu. Opin paljon uusia kasveja, sekä rikkaruohoja että hyötykasveja.

Varsinkin kauniit, kirkkaat pakkasaamut jäivät mieleeni.

Kiitos, kiitos ja kiitos!

Syksyn loppua & talven alkua

Talvi on tuloillaan. Talven tulon huomaa hiljalleen paljaiksi muuttuvista puista, valkeista kuurankukista, jäätyneistä lammikoista ja aamulla viluisen näköisistä kasviksista. Auringon noustessa ilma kuitenkin lämpenee vielä reilusti plussan puolelle, lätäköiden jää sulaa, ja pelto vaihtaa väriään kuuranvalkeasta vihreän, harmaan ja keltaisen eri sävyihin.

Omaa peltoa on kuluneen viikon aikana valmisteltu talvea varten. Tähän saakka on ollut erittäin kuiva ja kaunis syksy, mikä helpottaa monilta osin pellon töitä. Ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Harsoja on levitetty kuivumaan, ja sitten viikattu varastoon kuin suuria lakanoita. Porkkanan päälle jätettiin vielä harsopeite lämmittämään porkkanan viimeisiä päiviä pellossa. Näin loppusyksystä, kun on jo pakkasöitä, harso pitää maan lämpimämpänä, ja pehmeämpänä, joten ensi viikon sunnuntaina on helpompi nostaa porkkanat maasta harson alta. Sunnuntaina pellolla vietetään porkkanatalkoita, joissa nostetaan yhdessä loppu porkkanasato varastoon.  Viimeviikolla saimme porukalla nostettua puna- ja raitajuuret, pienehkö, mutta tehokas talkooporukka sai paljon aikaan, kiitos siitä!

Myös vesipumput on nostettu ylös ensi kasvukautta odottelemaan, ja kasteluletkuja rullailtu kasaan. Papu- ja maissikasvusto, sekä parsakaalikasvusto on viety juurineen kompostiin, nekin kompostuoiduttuaan levitetään multana takaisin lohkoille, kuten kaikki muukin kasvijäte, jota kasvukauden aikana kompostiin viedään. Peltoa on siis siivottu, ja osa alasta on myös kynnetty. On hyvä, että kyntö saatiin tehtyä nyt, kun on vielä näin kuivaa.  Pellon pinta- alasta on nyt puolet kynnöksellä odottelemassa ensi kasvukautta.

Maassa on kuitenkin vielä paljon satoa jäljellä. Palsternakkaa, selleriä, purjoa, mustajuuria, keräkaalia, lehtikaalia ja porkkanaa. Varastossa jakoja odottelee puna- ja raitajuuret sekä perunat. Kesällä ja alkusyksystä olemme tottuneet todella runsaaseen sato- osuuteen, jossa on ollut vähintään kymmentä eri kasvista ja vihannesta. Nyt satokauden lopulla enään kuutta tai seitsemää erilaista. Jaossa alkaakin olla lähinnä juureksia, kaaleja ja purjoa. Niitä, jotka kestävät kylmää.

Sellerit jaetaan naatteineen niin kauan, kuin lehdet ovat siistejä ja kauniin vihreitä. Sellerin lehdet kannattaa käyttää mausteena, ja vaikka kuivata odottelemaan myöhempää käyttöä.

Ennenkuin maa jäätyy, valmistellaan myös jo seuravaa satokautta. Peltoon istutetaan talvivalkosipulia, joka vaatii kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat luonnollisesti talven aikana, sekä pitkän kasvuajan. Ne valmistuvat ensi vuoden syksyllä. Tänävuonna valkosipulia istutetaan enemmän kuin viimevuonna, joten jos sato onnistuu, osuuskuntalaiset saavat useamman valkosipulin seuraavalla satokaudella.

Vaikka ollaankin siirtymässä syksystä talven puolelle, pellolla on vilskettä ja työn touhua marraskuun lopulle. Muutamat viikonlopputalkootkin vielä pidetään, ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Talkoista saa aina mukaan kolmosluokkaa, eli pieniä, tai hiukan vahingoittuneita kasviksia, jotka ovat kuitenkin varsin käyttökelpoisia. Pyrimme siihen, ettei mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki saadaan käyttööön. Vielä on aikaa ja tilaisuuksia tulla pellon töihin mukaan nauttimaan raikkaan kirpeästä ilmasta!

Heidin Kekrijuhlapuhe

Hyvää Kekrijuhlaa kaikille

Nimeni on Heidi ja olen hoitanut 4 kasvukautta Kaupunkilaisten Omaa peltoa. Viisi kasvukautta kumppanuusmaataloutta Suomessa on vierähtänyt. Peltoalue on kasvanut, osuuskuntalaisten määrä on kasvanut, pellon työntekijöiden ja harjoittelijoiden määrä on kasvanut. Yhteistyö on kasvanut ja sato on kasvanut. Tämän lisäksi myös orgaaninen aines pellossa on lisääntynyt. Pellon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat kasvaneet. Niin hallitus kuin peltokin on jakanut vastuuta ja etenemme kohti kestävämpää osuuskuntaa, jossa jokainen kylvää oman siemenensä yhteiseen maahan.

Haluan kiittää peltoa, meidän näkymättömiä työntekijöitä maaperämikrobeja, maaimmuniteettia, tuhansia pieneliöitä, jotka pitävät ekologiset lokerot täynnä ja pellon terveenä. Haluan kiittää meidän hallitusta, joka jaksaa tehdä ilmaista työtä tämän yhteisön ja luonnonmukaisen pellon sekä ruoan eteen. Kiitos puheenjohtajamme Joonas, nykyinen varapuheenjohtajamme Olli, joka on tehnyt viisi vuotta työtä osuuskunnan eteen, Meeri (talous), Hilkka (ruokatiimi), Veera & Mariaana (tiedotus), Silva (talous), Virpi (jäsenrekisteri), Teija (mm. kekrijuhlavastaava ja sadonjakokuvavastaava) sekä pellon oma Marja-Liisa. Kiitän jokaista osuuskuntalaista, ilman teitä ruokaosuuskuntaa, kumppanuusmaataloutta ei olisi. Ilman teitä emme kokeilisi uutta vaihtoehtoista muotoa säilyttää pienimuotoinen, monipuolinen, biodiversiteettiä tukeva luomuviljely. Kiitän pellon työntekijöitä: Pellon yleismies Sandro Wuthrich, kesätyöntekijä konevastaava Pentti Okkonen, nyt loppusyksyn peltoemäntä Anniina Heinonen, joka on ollut myös puutarhaharjoittelijana meillä kahtena kautena. Olen tosi kiitollinen, että hoidatte peltoa ja on ollut ilo työskennellä kanssanne. Pelto kiittää raikkailla mauillaan, elämällään ja tunnelmallaan.

Meillä on Oma pelto, joka toimii virkistysalueena kaupunkilaisille, terapeuttisena työpaikkana mm. mielenterveyskuntoutujille ja ekologisena saarekkeena. Hoidamme kulttuurimaisemaa, pidämme luonnon elävänä ja hoidamme peltoa maan ehdoin tukien ja arvostaen luonnon omaa toimintaa.

Kaupunkilaisten oman pellon viidettä kasvukautta ja satosyksyä on syytä juhlia! Tämä on ekologinen kulttuuriteko, maistuvien, luomujuuresten lisäksi. Tämä on elävä maa ja sinä osuuskuntalaisena mahdollistat Oman pellon toiminnan. Biodynaamisen tilan tarkoitus on pitää maa, mutta myös ihminen, kasvit ja eläimet elävinä.

Tässä kauden kiitokseni! Nyt jatkan agroekologian opintojeni ja Luonnonvarakeskuksen hommien parissa loppusyksyn. Peltoa hoitaa Sandro & Anniina loka- ja marraskuun. Auttakaahan heitä, että koko sato saadaan talteen. Kiitos myös kaikille kauden harjoittelijoille, olette super ja ilman teitä emme pärjäisi. Lopetan peltokauteni 2015 William Blaken sanoihin, jotka kuvaavat tuntia Omalla pellolla:

"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, kannattaa kädessään loputtomuutta ja viettää ikuisuutta tunnissa."

Syksyn värikästä satoa

Katse satoon. Me voimme olla iloisia siitä, että oikukkaasta kesästä huolimatta Oman pellon sato on kasvanut. Nyt syyskuussa Oma pelto vierailee taas tapahtumissa sekä juhlii pellon eloa & satoa. Sadonkorjuun aika yhdistää ihmisiä ja monet haluavat maistaa lähellä tuotettuja, tuoreita kesän hedelmiä. Pellon työntekijät pysyvät kiireisinä keräämässä viikon sato-osuuksia. Kuitenkin syyskuussa myös peltolainen pääsee piipahtamaan tapahtumissa vihannesten kera.

Lämpö palasi jälleen hetkeksi. Pelloilla näkyy puimureita ja traktoreita. Monet viljelijät vielä vartovat viljan tuleentumista. Me jännitämme isojen kultaisten tähkiemme suhteen. Vielä on toivoa, että maissit ehtisivät tehdä satoa. Sen sijaan lehtikaali antaa satoa joka tapauksessa kylmästä huolimatta. Tänä vuonna meillä on uutta lehtikaalilajiketta tumman sinivihreää Nero di Toscanaa, joka ei arominsa kehittymiseen tarvitse hallaa. Tämä hieman erinäköinen lehtikaali tunnetaan myös nimillä palmukaali, Venäjän lehtikaali sekä mustakaali. Lehdet ovat kurttuisat, komeat ja ylväät.

Oma pelto vieraili Ravintolakoulu Perhon 80-vuotisjuhlissa viime viikolla. Oman pellon viikon sato-osuus oli näytillä kaupungissa. Maarit Hurmerinta ja Sami esiintyivät Oman pellon pöydän vieressä. Perhon mehiläiset käyskentelivät toisella puolen pöytää. Hunajaa oli maistilla. Omalla pöydällä pyöri Perhon 3-vuotisen jäsenyyden ajalta diakuvia perholaisista ja Omasta pellosta. Oli erittäin mukavaa saada olla Perhon Elojuhlissa mukana juhlistamassa kumppanuusmaataloutta. Omalle pellolle on ollut erittäin tärkeää saada Perho osuuskuntalaiseksi. Perhon oppilaat ja kestävä gastronomia tuovat uuden ulottuvuuden Omalle pellolle. Se myös vilkastuttaa pellon arkea, kun kymmeniä koululaisia tupsahtaa kaupungista pellolle. Oma pelto toimii opetustilana ja virkistyskäytössä. Omalla pellolla näkee, mitä ruoan tuotanto vaatii, mutta myös mistä ruoka tulee ja kuinka se kasvaa.

Omalla pellolla voidaan juhlia Suomen 5. kumppanuusmaatalouden satokautta ensi lauantaina 19.9. Toivottavasti pimenevät, viilenevät illat saavat ihmiset vielä valoisina päivinä liikkeelle Kekrijuhliin nauttimaan yhteisestä pellosta ja hyvistä mauista. Kaikki tervetuloa Omalle pellolle: http://ruokaosuuskunta.fi/2015/kekrijuhlat-kaupunkilaisten-omalla-pellolla/

Oma pelto vieraili myös naapurissa Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Oma pelto kuuluu Jukka Jormolan 7 hehtaarin tilaan. Ruokaosuuskunta viljelee näillä pelloilla 3 hehtaarilla noin 40 erilaista vihannesta. Ruokaosuuskunnan rantauduttua Korsoon kiinnostui viereinen steiner-koulukin yhteisöllisestä viljelystä. He ostivat Jukka Jormolalta n. 1 hehtaarin maata ja palstaviljelevät sekä kasvattavat perunaa. Kaikki me kolme toimijaa: Jukka Jormolan monimuotoisuutta lisäävät luonnonniityt sekä riistapellot n. 3 ha, Herttoniemen ruokaosuuskunnan vihannekset n. 3 ha sekä steiner-koulun palstat n. 1 ha olemme yhtä samaa tilaa ja yhteistyötä. Me olemme yksi tila myös luomutarkkailussa. Tänä vuonna Vallinojan maalaisalueen viljelyinnostuksen huomasi Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Kolme edellistä kesää olemme saaneet rauhassa olla ainoat luomuvihannesmyyjät markkinoilla. Nyt olimme saaneet kilpailijoita vai pitäisikö sanoa yhteistyökumppaneita. Koulun palsta myi tuotteitaan koulun hyväksi ja oli Heinolan tilakin/Muijaniityn osuuskuntakin myymässä sekä kertomassa omasta toiminnastaan. Kilpailua, mutta toisaalta hienoa ympäröivän ympäristön huomioivaa hoitoa. Ensi viikolla 23.9. onkin sitten vuorossa Foodycle-tori, joka taas miettii ratkaisuja kestävään ruokajärjestelmään. Kaupunkilaisten Oma pelto on mukana, mutta myös monia muita kaupungin ja maaseudun kestävän ruoan tuottajia voi tavata Viikissä.

Alkusyksyn juhlaa

Syksy on alkanut. Ilma viileni hiukan, onneksi ei vielä yöpakkasia ole näkyvissä. Ne veisivät elokuun lämmöstä innostuneita kasveja kuten kesäkurpitsan, maissin ja kurkun. Kuitenkin kasvit valmistautuvat uuteen vuodenaikaan: koivuissa ensimmäiset lehdet kellastavat ja ruskean sävyjä on nähtävissä puissa. Kesän lämpö muuttui sateisemmaksi ja pilvisemmäksi syyskuun aluksi.  Toisaalta elokuun lämpö sai vihdoin muunmuassa kurkut kasvamaan. Samoin papuja on osuuskuntalaiset vihdoin päässeet nauttimaan. Valkosipuliamme on alettu nostaa. Kynnet istutettiin myöhään viime syksynä, ne eivät onneksi nousseet ennen talvea. Keväällä ne lähtivät kivasti kasvuun. Juhannuksen jälkeen nostimme maistiaiset kasvuvaiheessa olevasta valkosipulista, jossa vielä lehdetkin olivat syötäviä. Naatit kellastuivat pari viikkoa sitten ja nyt kynnetkin on erotettavissa. Ensi viikolla oma valkosipuli valloittaa aromillaan sekä tuoreudellaan. Kurpitsat ovat kasvaneet myös hitaasti tänä vuonna. Nyt kuitenkin spagettikurpitsat kehittyvät hyvää vauhtia. Siellä täällä pellolla makaa isoja vaalean vaalean vihreitä mollukoita kurpitsan lehtien alla. Myös maissien aikaisemman istutuksen kasvit alkaa kehittää ylväänä tähkää. Kesä maistuu sadonjaon vihanneksissa & syyskuu on tänä vuonna sadonkorjuun parasta aikaa.

Elosyyskuun vaihde keräsi pellolle ison joukon osuuskuntalaisia. Elokuun viimeisenä sunnuntaina vielä lämpimässä elokuun säässä nostettiin perunaa, kitkettiin mustajuurimaata, kerättiin porkkanoita tämän viikon sadonjakoon sekä nostettiin viimeiset sipulit pellon päälle kuivumaan. Lisäksi osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustosen yrttimaata hoidettiin. Siimaleikkuri surisi pientareilla ja siementävät kestorikatkin saatiin matalaksi. Nämä olivat tämän vuoden isoimmat talkoot tähän asti. Oman pellon punajuuripiirakka, pinaattipiirakka, punajuurisalaatti ja kesäkurpitsakakku riitti juuri ja juuri kaikille. Kahden viikon päästä juhlimme sadonkorjuun aikaa yhdessä Omalla pellolla. Yhteisöllisyyttä, Omaa peltoa, Omia vihanneksia js tätä osuuskunnan satokautta on syytä juhlia oikein tanssein, hevosin ja ruoin sekä sadonkorjuin. Tehdään Kekri-juhla yhdessä ja toivottavasti siitä tulee satokauden suurin talkoojuhla. Katso Kekri-juhlien ohjelma tästä.

Pellon työntekijälle se on juhlaa nähdä, kun osuuskuntalaiset tulevat Omalle pellolle ja kaupungin sekä maan välille syntyy suhde. Biodynaamisilla tiloilla on alusta lähtien ollut tärkeää tietää minne kasvatettu sato menee. Ruokaosuuskunnassa se on tärkeää tietää, missä oma sato kasvaa. Näin syntyy suhde maan, ruoan ja ihmisen välille. Tämä auttaa myös maan hoitoa. Maan rakenne, elävä maa ja humus ovat tärkeitä. Ilman niitä meillä ei olisi mm. ruokaa, ilmaa, mitä hengittää, kuituja vaatteisiin, monia eläimiä eikä välttämättä itse elämää. Maan hoitaminen ehkäisee ympäristön kuormitusta mm. valumia vesistöihin ja ilmaston lämpenemistä. Lisäksi maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää satoa pinta-alalla, mikä on tärkeää mm. ruokaturvan kannalta. Oma pelto & omat vihannekset opettavat hoitamaan sekä välittämään maasta. Ne muistuttavat myös, miten omat kulutusvalinnat vaikuttavat maan käyttöön, lähiympäristöön ja vesiin.

Oman pellon valvonta

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.

Keskikesän juhlat pellolla

Tule viettämään ja juhlimaan satokauden alkamista Kaupunkilaisten omalle pellolle sunnuntaina 14.6. klo 11-18. Tilaisuus on avoin. Tervetuloa! Osta liput tästä: https://holvi.com/shop/keskikesanjuhlat/ Liput: 6 € jäsenille, 16 € norm.lippu, 0 € lapset (0-10 -vuotiaat, aikuisen seurassa)

Hortoilua Herttoniemessä

Valloittavat villiyrtit - hortoiluretki Herttoniemessä pe 8.5. ja ma 11.5. Kiitos kaikille osallistujille. Ja kiitos Kaisa Vermasheinälle, joka opasti meitä villiyrttien maailmassa. Kivaa oli yhdessä kierrellä ja oppia uusia kasveja.

Maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, voikukka, poimulehti, mesiangervo, pihlaja, maksaruoho ja monet muut villiyrtit tulivat tutuiksi. Minulle uusi tuttuvuus oli litulaukka. Valkosipulin vieno maku. Mausteyrtti luonnosta.

Ja nokkosletutkin alkoivat onnistumaan toisena retkipäivänä. Harjoitus tekee mestarin. Samoin myös keräilyssä varmuus ja taito tulee vain metsässä olemalla. Nokkoslettuja perjantaina maistelimme kuusenkerkkäsiirapin kanssa. Maanantaina Kaisa oli tehnyt villiyrttipeston. Ohje löytyy Juuret maassa facebooksivulta. Kerätessä "ilmaisista" villiyrteistä saattaa helposti innostua ja poimia isoja määriä kotiin viemisiä. Siksi jo kerätessä on hyvä miettiä mitä aion näistä tehdä ettei villiyrteistä tule keittiössä ongelma. Hyviä villiyrtti ruokaohjeita alkaa jo netistä löytyä mukavasti.

Jos haluat lisää tietoa villiyrteistä niin Ruokaosuuskunta suosittelee Kaisan Juuret maassa kursseja. Lue lisää www.juuretmaassa.com

Ruokaosuuskunnan mainos tähän loppuun vielä: Haluatko syödä ja elää sesonkiruualla? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon niin tiedät kuka viljelee ruokasi ja missä? Otamme uusia jäseniä vuodelle 2015:sta. Lue lisää tästä linkistä. Tervetuloa!

Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Hyvää talvea Oma pelto & Osuuskunta

Kasvukausi vierähti. Parhaillaan ensi lumi sataa myös pääkaupunkiseudulle. Oman pellon maa on ollut hennon lumen peitossa jo muutaman kerran syksyn aikana ja satoi tänä vuonna juhannusviikollakin räntää pellolla. Puiden rangat ovat näkyvissä, tähtitaivas loistaa yllämme, maa on mustana, käännetty ympäri, kynnetty ja elämä on poissa ympäristöstä. Luonnon värit ja tuoksut ovat pois. Alamme elää mustavalkoista talven aikaa. Elämä ja voima pitäisi löytää itsestä sisältä.

Oman pellon tämän vuoden työntekijät kiittävät Ruokaosuuskuntaa. Kiitos, että olette sopeutuneet syömään kotimaista, luonnonmukaista, lähi- ja sesonkiruokaa. Kiitos, että haluatte tietää missä ruokanne kasvaa, kuka sen kasvattaa, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millainen on ruoan matka pellolta pöytään.

Eräs osuuskuntalainen totesi viime viikonloppuna pellolla, että jakojen loppuessa joutuu taas alkaa miettiä mistä ruokansa ostaa ja mitä aikoo syödä. Tähän asti jaot ovat määränneet ruoan valmistusta. Niinhän se on, nykyään harva syö vuoden ajan mukaan sesonkiruokaa. Kaupan hyllyltä löytää aasialaiset riisit ja kiinalaiset mansikat. Voimme syödä, lainata, Aasian aurinkoa ja työtä. Millaisen matkan riisin jyvät ovat tehneet ja kuinka paljon vaivaa sekä energiaa niiden viljelemiseen ja kuljetukseen on käytetty. Ruokajärjestelmä on monimutkainen, siihen liittyy lannoiteteollisuus, torjunta-ainevalmistajat, logistiikka, tukut, kaupat, myyjät, ostajat yms. Ruokaosuuskuntalainen valitsi yksinkertaisemman tien, lyhyen ruokaketjun, Oman pellon, biokaasupakettiauton ja itsepalveluperiaatteella toimivan jakopisteen. Se kaikki vaatii kuitenkin myös työtä ja päätöksiä. Ennenvanhaan syötiin sitä mitä kylä tuotti ja luontoäiti tarjosi. Ruokaosuuskuntalaiset ovat valinneet sen tien tänäpäivänä. He ovat saaneet tuoreet vihannekset suoraan pellolta, silloin kuin niissä on ollut eniten vitamiineja. Niiden säilömiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Osuuskuntalainen on saanut ne silloin, kun ne ovat olleet parhaita biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.

Heidi kiittää kaikkia harjoittelijoita. Ilman teitä Oman pellon kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Hienoa, että opiskelette haastavaa, fyysisen työn alaa, jolla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden ruokaturvan haastetta täytettäessä. Kiitos Anniina, Martta, Ranja, Maria, Sari, Tomi, Jukka, Veera, Markus, Eveliina, Timo, Kaisa, kansainvälinen työleiri ja pellolla altiivisesti käyvät osuuskuntalaiset kuten Marja-Liisa ja Stadin aikapankin Maarit.

Valtava kiitos hallituksellemme ja hallituksen ahkeralle puheenjohtajalle Ollille. Heidän ansiostaan mm. Kalasatamassa toimi ruokapiiri tänä vuonna Herttoniemen lisäksi ja uusi kontti saatiin jakopisteeksi. Iso kiitos ravintolakoulu Perholle monista hyvistä talkoista ja siitä, että luotte kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Suuri kiitos myös kaikille, jotka olivat yhteistä satoa jakamassa.

Oman pellon siivous

Ensin koko kevät luotiin, kylvettiin sekä istutettiin, kesä hoidettiin, syksy korjattiin satoa ja nyt talven kynnyksellä täytyy saada kasvukauden muistot kerättyä pois niin että saa itsensäkin vielä pellolta pois. On tullut se aika vuodesta, kun valoisaa aikaa on juuri työpäivän verran. Meidän täytyy siivota kesä pellolta pois. Koko vuoden työ täytyy saada pakettiin ja maa käännettyä maahan päin talveksi. Ajattelen, että maa puhdistuu talvella, kun kasvijätteet kompostoituvat maan uumenissa ja lisäävät pellon humusta.

Murro on nyt kynnetty. Kiitos osuuskuntalaisellemme Kai Karlssonille. Nykulla odottaa vielä siivoustaan ennen kyntöä. Eilen levittelimme harsoja kuivumaan apilanurmen päälle n. hehtaarin verran. Pari harsosäkkikuormaa haettiin peräkärryllä. Harjoittelijamme Markus tyhjensi rikkinäiset säkit peltokuoppiin ja kasasi kasaan ehjät ensi kautta odottamaan. Kävi meitä tällä viikolla auttamassa pellon vanha työntekijä Tuomaskin. Hän keräsi kasteluletkut kuivumaan. Kiitos kaikille syksyn apureille. Osuuskuntalaisemme Marja-Liisa totesi minulle tällä viikolla, että kyllä se kysyy lisätahtoa ja voimaa tulla marraskuussa kylmällä ja sateisella ilmalla harmaalle pellolle.

Kasvihuoneenkin maa on nyt jyrsitty ja Mustosen puutarha on laitettu talviteloille. Tänään siellä oli viimeisen peltoharjoittelijamme Markuksen näyttö pienkoneiden kanssa. Tämä oli myös hänen viimeinen harjoittelupäivänsä tältä kaudelta. Maa-artisokkaa Mustosen maahan jäi vähän ensi kevättä odottamaan. Toivotaan myös, että yrttimme talvehtivat hyvin.

Vielä pitäisi kasvijätteitä kerätä pois ennen kyntöä. Kaikki kaalin kannat, kookkaat paleltuneet kukkakaalit, hienot parsakaalikasvustot, pystyt maissit ja kuningas lehtikaalit pitäisi korjata kompostiin. Tätä teemme ensi viikonlopun talkoissa. Palsternakkatalkoot menivät hyvin, kiitos viime viikonlopun talkoolaisille!

Ruokaosuuskunta on Maaseudun Tulevaisuuden tekijä!

Maaseudun Tulevaisuuden tekijä 2014 on Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Olli Repo

Hienoa saada tunnustusta Kaupunkilaisten omalle pellolle. 4 vuotta ollaan puskettu omaa kumppanuusmaatalousmallia Suomessa. Herttonimen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen csa-mallia kokeileva maatila (community supported agriculture). Tämä tunnustus antaa uskoa toiminnalle. Ja saimme palkinnoksi 2000 euroa. Ne käytetään ensi vuoden viljelyyn eli pyysimme lahjakortin HL-vihannekseen. Saamme palkintorahoilla biohajoavaakatetta, pakkaustarvikkeita ja vihanneslaatikoita yms. tarpeellista pellolle.

Kilpailusta lisätietoja ja muut finalistit löytyvät tästä linkistä.

Haluan kiittää ruokaosuuskunnan jäseniä, jotka ovat uskoneet Ruokaosuuskuntaan. Ilman jäseniä eli omistajia eli sijoittajia homma ei toimisi eikä pyörisi. Kiitos myös kaikille, jotka ovat auttaneet ja neuvoneet meitä. Ja ISO kiitos meidän mahtaville personal farmereille eli Heidi Hoville ja Sandro Wüthrichille. Kaupunkilaisten oma pelto on yhteistyön tulos.

Kilpailuntuomari Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäken palkitsemisperusteet ja saatesanat alla olevasta linkistä. Kiitos isoista sanoista:

Voittaja

Tämä kilpailu osoitti, että mallimme on toimiva ja toivottavasti leviää spontaanisti ympäri Suomen. Jos haluat kannattaa Kaupunkilaisten omaa peltoa niin liity kannatusjäseneksi. Liittyä pystyt helposti tästä. Etsimme myös ensi vuodelle yhteistyökumppaneita yrityksistä.

Ravintolakoulu Perho & Ruokaosuuskunta

Ravintolakoulu Perho on yksi Ruokaosuuskunnan jäsen. Katso miten ravintolakoulu tekee yhteistyötä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa? Kumppanuusmaatalous (community supported agriculture) on mahdollisuus lyhentää ruokaketjua ja näyttää mistä ruoka oikeasti tulee.

Onnittelut ravintolakoulu Perholle! 

OKKA-säätiö julisti viime keväänä päiväkodeille ja kouluille sekä toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnatun kilpailun parhaasta kestävän kehityksen teosta tai toimintamallista. Säätiö sai kilpailuun yhteensä 57 hakemusta, jotka arvioi Opetushallituksen Irmeli Halisen johdolla toiminut palkintoraati.

OKKA-säätiö luovutti 12.11. Helsingissä järjestetyssä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin 10-vuotisjuhlassa palkintostipendit kolmelle parhaalle hakijalle. Kilpailun voittajaksi nousi Ravintolakoulu Perhon "Kumppanuusmaatalous".

Lisätietoja palkinnosta ja kilpailusta löytyy tästä linkistä

Sadonkorjuujuhlat

Loppukesä, muttei kesän loppu...

Leuto tuuli puhaltaa ja aurinko paistaa. On syyskuun puoliväli kohta. Tuntuu, että luontoäiti ottaa kiinni kesäkuun kylmiä ilmoja. Viime vuonna tähän aikaan saatiin jo ekat hallat, nyt on yölläkin yli 10 astetta. Ehkä ne omat maissitkin vielä ehtivät! Nyt maissien päissä on vaalea tukka ja sen muuttuessa tumman ruskeaksi on maissi kypsä. Oman pellon ympäristö vihertää vielä, muutamissa koivuissa näkyy häivähdys keltaista. Monet rikat viheriöivät vielä, kasvukausi pidentyy satokasveille, mutta myös rikoille ja hoitotöille. Valkoisia perhosia lepattelee siellä täällä nurmella ja pölyttäjiä surisee työn touhussa.

Kauden sesonkivihannekset muuttuvat hieman joka viikko. Kohta aloitetaan purjojen satokausi. Tällä viikolla on viimeisetkin sipulit nostettu kuivumaan pellon päälle eli sipulisavotta on kohta ohi tältä vuodelta. Noin kuukauden päivät olemme joka torstai nostaneet sipuleita kuivumaan ja laskeneet seuraavan viikon 10 - 20 kpl sipuleita jokaiselle osuuskuntalaiselle. Kyllä sipulia onkin jaettu jo juhannusviikosta asti.

Myös viimeiset kyssäkaalit on nostettu kylmiöön. Viimeisiä lanttuja makoilee pellolla siellä täällä. Ensimmäiset maan syksyiset muokkaukset on siis aloitettu. Eli, kun sato on nostettu ja pelto on tyhjä satokasvista, on aika muokata maa ja me kylvämme tänä vuonna italianraiheinää äestetylle pellolle. Se estää hiukan rikkojen tilaa ja pitää ravinteet pellossa niin ne eivät huuhtoudu vesistöihin syyssateilla. Vielä on kuitenkin vihanneksia, jotka odottavat sadonkorjuuvuoroaan, joiden satokausi ei ole vielä alkanut kuten palsternakka, mustajuuri, maissi.

Myös perunamaalle menee nyt työtunteja. Perjantainen papujen keruu on vaihtunut perunan nostoksi, kun maakin on kuivunut niin että se kestää konetta. Timot nostettiin heinäkuussa, siikliä elokuussa ja nyt nostetaan parhaillaan nicolaa eli sitä kiinteää ja hyvää perusperunaa. Sandro ja Tomi ovat niittäneet raivaussahalla perunan varsia viikon verran, hienotyö! Tänäänkin perunamaalla on maanut muutamatuhat pottua ja pari peltolaista.

Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, Ollille, hallitukselle ja viikon sadonjakajille. Sadonjako on tärkeää työtä. Tänä vuonna uusia jakopisteitäkin on kaksi Lasipalatsi ja Kalasatama. Kalasatamassa on uusin uudistus eli kontti ja ruokapiiri. Hienoa toimintaa ja mahtavia mahdollisuuksia eli nyt pääsee nauttimaan tuotteista Kalasatamankin ruokapiirin kautta!   Ilman jokaisen meidän panosta tämä satokausi, Oma pelto, sato, jaot ja jakopisteet eivät olisi mahdollisia!

Sato-osuus vuonna 2013

Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan. Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.