Ruokapiirit kirjastoihin

Mikä muu paikka olisikaan parempi ruokapiirien esiintulolle kuin kirjastot? Kirjastoilla on hyvä verkosto ja ne sijaitsevat keskellä asutusta. Kirjastot voisivat olla uuden ruokakulttuurin keskuksia. Gastronomian eli ruokakulttuurin edistävä toiminta voisi hyvin lähteä kirjastoista. Tiedon tuominen uudella tavalla kaikille. Laadukkaiden raaka-aineiden tuonti lähelle kaikkia ilman elitististä leimaa.

Ruokapiirit leviämään Ruokapiirien syntymisen suurin ongelma ei ole jäsenten tai pienten tuottajien löytäminen vaan jakelupisteen löytäminen. Nyt Herttoniemen kirjastossa käynnistyvä pilottikokeilu voi muuttaa kaiken. Suomessa on 863 kirjastoa (lähde: http://tilastot.kirjastot.fi/). Mitä jos ruokapiirit siirtyisivät tai syntyisivät kirjastojen yhteyteen?

Ruokapiiri tukee paikallisia pientuottajia ja maatiloja tekemällä suoraostoja suoraan tuottajilta. Herttoniemen ruokapiirin ostot olivat vuonna 2013 noin 100.000 €.  Jos Herttoniemen ruokapiirin tapaista toimintaa saataisiin siirrettyä muihinkin kirjastoihin niin paikallistaloutta tukevat suoraostot lähitiloilta olisivat jo kiinnostavan suuria. Myös monesti ministeriössäkin ja eu:ssa keskusteltu lyhyemmät ruokakanavat ja suoramyynti lisääntyisi Suomessa.

Ruokapiirit tukevat paikallistaloutta Jos kaikissa Suomen kirjastoissa toimisi aktiivinen ruokapiiri Herttoniemen mallilla. Ruokapiirit tekisivät vuodessa noin 86,3 milj. euron ostot Suomessa. Suurin syy kuulua ruokapiiriin on kyselymme mukaan juuri paikallisten- ja pientuottajien tukeminen. Ruokapiirejä tietysti on muuallakin kuin kirjastoissa eli tähän lukuun voi lisätä satojen ruokapiirien ostot. Kukaan Suomessa ei tiedä ruokapiirien lukumäärää. Mikä on kummallista, koska juuri tälläiset suorat myyntikanavat ovat pienille maatiloille tärkeitä, koska kauppa on keskittynyttä eikä pysty ottamaan pientuottajien tuotteita myyntiin. Uudet pienet myyntikanavat mahdollistavat laadukkaan ja uuden ruokatuotannon Suomessa. Uudet maatilat saavat hyvän kasvualustan ja kuluttajaverkoston, joka on kiinnostunut laadukkaista elintarvikkeista.

Uusia työpaikkoja Työllisyys, josta myös on ollut Suomessa paljon puhetta. Jokainen ruokapiiri saadaan toimimaan niin että se työllistäisi ainakin yhden ihmisen. Näin saataisiin 863 uutta työpaikkaa. Ruokapiiri aktivoi ja luo yhteisön, joka pystyy luomaan uutta talouskasvua paikallisesti. Kun ihmiset saadaan yhteen tekemään yhdessä jotain mikä heitä kiinnostaa niin siitä syntyy varmasti jotain muutakin uutta. Ihmiset mahdollistavat toiminnallaan uusien työpaikkojen syntymiseen. Aluksi ruokapiirit voivat toimia vapaaehtoisen verkoston avulla, mutta jos ruokapiiristä halutaan kestävä niin jollekin pitää maksaa sen pyörittämisestä. Se palvelee kaikkia ja säästää talkoolaisten palamasta loppuun.

Mitä valtio tai kunta tai kaupunki saisi? Tuo ja aktivoi ihmisiä käymään kirjastossa. Yhteistyö mahdollistaa erilaisten ruokakirjojen tarjoamista ruokapiiriläisille. Heitä kiinnostaa reseptit, hyötypuutarhat, villiyrtit yms. Kirjailija vierailuja järjestettäisiin ruokapiiriläisille ja paikallisille asukkaille. Miksei kirjastosta voisi jalkautua myös lähimetsiin? Keräiltäisiin yhdessä esim. Sieniä tai villiyrttejä. Sienikorit täynnä tultaisiin taas kirjastoon tunnistamaan ja oppimaan lisää kerätyistä sienistä. Miten ne säilötään, miten valmistetaan?

Tulevaisuus on yhteistyössä Tämä yhteistyö Herttoniemen kirjaston ja ruokapiirin kanssa on inspiroiva ja aivan uudenlainen yhteistyö olemassa olevan aktiivisen yhteisön ja kaupungin kanssa. Odotan vuodelta paljon uusia ajatuksia ja avauksia. Onko muualla Suomessa tai maailmalla samanlaista toimintaa? Voiko tämä pieni pilotti projekti kiinnostaa myös muita maita. Itse ainakin jaamme tämän yhteistyö kuvion omille verkostoille Eurooppaan.

Pro ruokapiiri Ruokapiirit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. On kysytty ruokapiirin perustamiseen liittyviä asioita ja vaihdettu hyvien tuottajien yhteystietoja. Yhteinen asia on kuitenkin kasvanut sellaiseksi, että olisi järkevää tehdä asioita isommin yhdessä. Pro ruokapiiri yhdistys on syntymässä helpottamaan yhteistyötä ruokapiirien välillä. Sen tehtävä on ajaa yhteisesti ruokapiirien asiaa. Ja tulevaisuudessa voi olla että olisi yhteinen ruokapiirien käyttämä tilausjärjestelmä, joka helpottaisi ruokapiiri aktiivien työtaakkaa. Uusi helppokäyttöinen ja ilmainen tilausjärjestelmä ja kirjastoista muodostuva jakelupisteverkosto avaa ruokapiireille erittäin mielenkiintoisen ja toiveita herättävän tulevaisuuden.

Herätään rakentamaan uutta gastronomiaa Suomeen, joka luo työpaikkoja ja mahdollisuuden kannattavaan ja monipuoliseen viljelyyn Suomessa. Ollaan solidaarisia toisillemme. Kuluttajat tuottajille ja tuottajat kuluttajille.

Kirjoittanut:

Herttoniemen ruokapiirin perustaja Olli Repo

 

Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan ylläpitämä yli 490 jäsenen muodostama ruokapiiri Itä-Helsingissä. Herttoniemen ruokapiiri on perustettu vuonna 2010. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011, jolloin perustettiin Kaupunkilaisten oma pelto, joka viljelee biodynaamisesti omaa peltoa Vantaalla. Ruokapiiri siirtyi ruokaosuuskunnan yhdeksi toiminnaksi 2011. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta. Ruokaosuuskunnassa on kotitalouksien lisäksi myös päiväkoti Arabianhelmi, ravintola Kuurna, Ravintolakoulu Perho, Korson työttömät ry.

 

Yhteydenotot: olirepo@gmail.com tai 050-5715032

Lisätietoa: www.ruokaosuuskunta.fi

Food hub Herttoniemeen?

Ruokaosuuskunta on pyörittänyt ruokapiiriä Herttoniemessä asukastilassa. Tämä on ollut mahdollista Hertsikan pumpun avustuksella. Hertsikan pumppu on pyörittänyt asukastilatoimintaa samassa tilassa kun Ruokaosuuskunta. Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan. Kumpikaan ei pystyisi yksin hallitsemaan ja vuokraamaan 190m2 liiketilaa keskellä Hertoniemeä. Tila on mahdollistanut Toripäivien synnyn Erätorille. Asukastilassa on ollut isoja ja pieniä tapahtumia. Nyt on taas muutosta ilmassa. Hertsikan pumppu on lähdössä kirjaston ja nuorisotalon yhteyteen syntyvään ”Herttoniemitaloon”. Ruokaosuuskunta on käynyt myös keskusteluja ruokapiirin ja sadonjakelupisteen siirtämisestä kirjaston yhteyteen.

Mitä tehdään? Muutetaanko kirjastoon vai pysytäänkö omassa tilassa? Jos pysymme niin tarvitsemme yhteistyökumppaneita yms. jakamaan vuokraa. Meillä on vuokrasopimus voimassa vuoden loppuun 2014. Vuokra on 2150 €, joka sisältää vesimaksun. Jaamme vuokran Pumpun kanssa. Lisäksi tilassa vuokrataan työpisteitä ja säilytystilaa, joista Ruokaosuuskunta saa noin 200-300 euroa per kuukausi vuokratuloja. Tässä lyhyesti tämän hetkinen tilanne.

Mikä toiminta voisi olla ruokapiirin kanssa samassa tilassa? Voisiko asukastilasta tulla Food hub (ruokakeskus), joka yhdistäisi kuluttajat, ruuantuottajat, ravintolat ja maatilat? Yhteinen paikka, johon viljelijät voisivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Tila, joka aina välillä muuttuisi yhteiseksi keittiöksi tai ravintolaksi. Food hub valloittaisi lähiparkkipaikan ja toisi tuottajat & viljelijät myymään paikallisia tuotteita paikallisille ihmisille. Sitä olemmekin kokeilleet ruokapiirin yhteydessä Toripäivinä. Tälläiselle torille ainakin on ollut kysyntää. Tilan vieressä on ala- ja yläaste. Voisiko olla terveellinen eväs tai koulun jälkeen terveellisempi välipalapaikka. Tilan vieressä on myös palvelukeskus. Voisiko järjestää yhteistä tekemistä, kokkikursseja, perinne- ja etnisiäruokakokeiluja? Food hub toimisi vain jos se olisi paikallinen ja monikäyttöinen. Lähiasukkaat saisivat parhaat raaka-aineet suoraan tuottajilta. Voisiko tuottajat olla yhdessä paikallisten kuluttajien kanssa? Ruokalogistiikkakeskus kuluttajien ja tuottajien välillä.

Miten tämä olisi mahdollista? Uskomme, että on tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita tästä. Meillä on jo yhteisö koossa. Esimerkiksi Herttoniemen ruokapiirissä on 450 jäsentä. Ruokaosuuskunnan sadon hakee noin 70-90 kotitaloutta Herttoniemen jakelupisteestä viikottain satokauden aikana. Nyt siis etsimme yhteistyökumppaita tilan vuokraa ja kuluja jakamaan. Jakakaa tätä tietoa niin joku voi löytää ja nähdä tässä sen etsimänsä mahdollisuuden. Rakennetaan yhdessä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä Food hub!

Ottakaa yhteyttä pikaisesti. Viimeistään maaliskuun lopussa, koska huhtikuun lopussa pitää ilmoittaa omistajalle jatkammeko vuokrausta loppuvuodeksi vai lähdemmekö pois?

Laita emailiä olirepo@gmail.com tai ruokaosuuskunta@gmail.com tai soita 050-5715032 / olli

Lopuksi pari linkkiä mitä maailmalla on tehty. Inspiroitukaa ja tehdään tämä mahdolliseksi.

Food Hub http://wayneroberts.ca/archives/988

Yhteisön omistama ruokakauppa https://www.bozo.coop/

Peoples supermarket http://www.thepeoplessupermarket.org/about-us/

Ruokapiirin SPECIAL aukioloajat!

Liity Ruokapiiriin tästä. Ja tutustu toimintaan tästä.

Valkoinen totuus - ruokapiiri maidon haku reissulla

Ruokapiirin yhteydessä törmää aika usein mielenkiintoisiin juttuihin. Viimeksi selvitin kuinka saisimme maitoa ruokapiirin jäsenille. Suomessa sen pitäisi olla helppoa. Meillähän on vain 2 isoa meijeriä eli Valio ja Arla Ingman. Soitto Valion myyntiosastolle klo 16:15. Puhelu yhdistetään vaihteeseen, jossa kerrotaan myynnin sulkeutuvan klo 16. Se on ymmärrettävää. Seuraavana päivänä soitto uudestaan. Myynti yhdistää luotonvalvonta osastolle. Selviää, että asiakkaaksi haluavan pitää ensin maksaa Valiolle sisään vakuus, joka on minimissään 500 euroa. Vakuuden summaa nostetaan, jos ostoja tulee enemmän. Vakuuden pitäisi olla 3 viikon ostojen summa. Vakuus palautetaan kun asiakas suhde päättyy. Voisi kuvitella, että Valiolla on aika mukavan kokoinen pääoma tilillään?

No, hieman hankala alku näin pienelle toimilla kuin Herttoniemen ruokapiiri. Sitten soitto Arla Ingmaniin, jossa myynti ihmettelee voiko ruokapiiri olla asiakas. Selvitän, että ruokapiiri toimii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla ja on yritys, jolla on ytunnus ja olemme alv-rekisterissä yms. Ottavat yhteystiedot ylös ja lupaavat välittää ne edustajalleen, joka ottaa yhteyttä. Edustajan kanssa sitten sovitaisiin käytännönasiat ja sitten voisin soittaa uudelleen myyntiosastolle.

Eipä ole otettu vielä yhteyttä, mutta ruokapiirin jäsenille tarvitsisi hoitaa maitoa jostakin.

Soitto Porvooseen Uljaan Tilamaitoon. Pientuottajan vastaus: Tälle päivälle ei onnistu, mutta ensi viikon alkuun tiistaille onnistuisi. Maanantaina lypsetty maito pakataan samana päivänä ja tiistaina kuljetetaan Herttoniemeen. Asia hoidettu. Saamme maidon suoraan tilalta ilman välikäsiä. Tiedämme mistä maitomme tulee ja tuemme paikallista pientä toimijaa.

Miksi edes rupesin soittelemaan isommille? Jos saisimme samalla muitakin tuotteita. Ehkä vaan pitää käyttää se energia uusien tuottajien etsimiseen mielummin kun yhdeltä luukulta hankalasti kaikki kerralla. Ainakin näiden pientuottajien kanssa toimiminen osoittautuu joskus helpommaksi, nopeammaksi ja mukavammaksi. No, 4 vuoden kokemuksella voin sanoa, että ei tää aina ihan putkee mene, mutta sellainenhan kuuluu elämään.

Nyt jokaisella on mahdollisuus tulla tutustumaan ruokapiiriin Herttoniemessä ja juoda esim. Uljaan Tilamaidon raakamaitoa. Avasimme ovemme kuukaudeksi hieman useammaksi illaksi, koska paikallinen Alepa Erätorilta meni remonttiin. Yritämme palvella ja pitää lähiasukkaat kylläisinä. Olemme auki joka arki päivä noin klo 14-18 (paitsi torstaina suljettu) ja la klo 10-13. Ruokapiiri pyörii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta. Ruokapiirin tuotoilla maksetaan liiketilan vuokra, ruokapiirin pyörittäjän palkka ja jos jotain jää yli niin ne menevät Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon kehittämiseen. Teemme myös lähialuetta viityisämmäksi paikaksi asua esim. pienillä tempauksiilla, kuten tämä Guerilla Garden Hiihtomäentiellä. Katso video tästä.

Liity ruokapiiriin tai tule Ruokaosuuskunnan jäseniksi ja omistajaksi. Tai liity kannatusjäseneksemme. Yhdessä kaikki on mahdollista.

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

Tieto lisää tuskaa: Pidetään pöytä puhtaana

Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.

Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.

Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?

Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.

Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?

Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja