Kaupunkilaisten oma pelto ottaa jälleen työharjoittelijoita vuodelle 2020

Viljelemme luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti noin 6 hehtaarin avomaapeltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunnalla on viisi viljelijää työskentelemässä pelloilla. Kaupunkilaisten omalla pellolla työharjoittelijat oppivat sekä monipuolisesta hyötykasvien viljelystä että kumppanuusmaataloudesta tuotantomallina. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä sekä kansainvälinen työleiri. Pelto toimii myös kuntouttavana GreenGare toimintaympäristönä. Tällä kaudella joukossamme on yksi pääsääntöisesti englantia puhuva viljelijä, joten nyt on mahdollista kartuttaa myös kielitaitoa halutessaan.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta sekä säänkestävyyttä. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi-kesto on 1 kuukausi. Kasvukausi pyörähtää käyntiin huhti-/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voimme sopia harjoittelullesi itsellesi sopivimman ajanjakson. Harjoittelupaikka sijaitsee Korsossa, Vantaan Steinerkoulun vieressä.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin sekä lounaan. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle, niin laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti TYÖHARJOITTELU –sanalla). Toimi nopeasti, sillä paikat ovat jaossa nyt! Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis-/infoilta, josta ilmoitamme hakijoille erikseen.

Vihreä Vihertää & Viherryttää

Varsisellerit pellolla

Lämpö tuli kerralla ja pelto vihertyy silmissä. Keltaisia kevätkukkia näkyy pientareilla: leskenlehtien kavereiksi ovat ilmestyneet voikukat ja kosteikkojen ympärille rentukat. Mustosen puutarhan lehtometsä on täynnä valkovuokkoja ja pienet raparperit ovat työntäneet ensimmäiset lehtivartensa esiin. Taimia on istutettu ja pellon ympärillä puut kukkivat. Puilla on vastakkainen rytmi verrattuna moniin vihanneksiin kuten kurpitsoihin, jotka alkukaudesta kasvavat kasvullisesti ja tekevät kukkaa sekä hedelmää vasta loppukesästä. Puut aloittavat kasvukauden generatiivisella eli suvunjatkamisvaiheella ennen kasvullista, vegetatiivista, vaihettaan. Puiden kukat jää usein huomaamatta, niitä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Ne ovat usein pieniä, mutta hyvin kauniita.

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Tällä viikolla on istutettu jo toinen erä salaatteja eli heinäkuun alun kerät. Lisäksi on istutettu ensimmäinen erä fenkolia ja purjoa. Osa taimien istutuksesta pitää jaksottaa, että tuoretta satoa saadaan useampana viikkona. Jotkut yksivuotiset kasvit ovat nopeita aloittamaan kukinnan heti sato-osan valmistuttua ja kukinta taas muuttaa vihanneksen makua ja rakennetta mm. salaatti muuttuu katkeraksi kukkavarren kehityksen alettua ja fenkoli taas puutuu. Kukinnan alettua ne ovat siis lähes käyttökelvottomia sadoksi. Myös varsisellerit ovat päässeet biokalvopenkkeihin. Niitä istutetaan vain yksi erä. Myös steiner-koululaiset kävivät istuttamassa yhden kennon fenkolia peltoon puutarhaopetustunnillaan.

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Toukokuu vihertää vihdoin ja vihreät arvot ovat pellolle tärkeitä, vaikkakin rikkakasvit peltolaisia usein rasittavatkin. Toisaalta myös rikat ovat tärkeitä, ne pitävät ravinteet pellossa, toimivat hyötyelijöille elinympäristönä ja tarjoavat pölyttäjille ruokaa, mahdollisesti ne ovat myös syötäviä villivihanneksia. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on puhuttu viime vuosina paljon viherryttämisestä. Maatalouspolitiikassa tuetaan mm. suojavyöhykkeitä, reuna-alueita ja niittyjä, jotka lisäävät eliöiden elinympäristöä ja monimuotoisuutta. Myös mosaiikkimaiset viljelyalueet, joissa on kosteikkoja, pusikkoalueita, metsävyöhykkeitä ja monimuotoisia pelto-alueita lisäävät biodiversiteettiä. Luonnonmukainen viljely viljelykierrolla ja monimuotoisella rakenteella lisää luontaisia lajeja kuten hyönteisiä, pölyttäjiä, lintuja, maaperämikrobeja ja hyötyeliöitä. Kaupunkilaisten Omalla pellolla on pieniä lohkoja, joiden välissä on kukkivia pientareita, pensasalueita, kosteikko, joki ja metsää. Monimuotoinen viljely pitää usein ekologiset lokerot täynnä ja lisää tasapainoa sekä vähentää yhden tuholaisen lisääntymisriskiä. Uudella maatalouspolitiikkakaudella on pyritty ottamaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät, innovaatiot ja tietämyksen levittäminen. Lisäksi tärkeä tavoite on mm. edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Meillähän on pellolla sekä luomun että biodynaamisen laadun takaava merkki. Tämä lisää luotettavuutta vihanneksiemme laatua ja niiden ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi ruokaosuuskuntatoiminta lisää mm. tietämystä oman ruoan alkuperästä, sen matkasta siemenestä satokasviksi ja pellolta pöytään sekä sen matkan ja viljelyn vaikutuksesta lähiympäristöön, vesistoihin ja ilmastoon. Ruokaosuuskunta viljelee luonnonmukaisesti vähentäen ympäristön kuormitusta, käyttäen orgaanisia kiertotalouslannoitteita ja biodynaamisesti uskoen läpinäkyvään tuottajan ja kuluttajan väliseen suhteeseen sekä satokasvin yksilöllisyyteen ja sisäiseen laatuun.

Odotuksen tuntua

Tämän viikon täytti matalapaine ja odotus. Melkein joka päivässä oli kolme vuodenaikaa; rakeita, vettä, tuulta ja auringon pilkahdus. Viikkosuunnitelman mukaisia töitä ei pystynyt tekemään. Ensi viikolla istutettavia taimia sekä pellolla tehtäviä ensimmäisiä kylvöjä varten maata olisi pitänyt lannoittaa hevosenlantakompostilla ja luomulisälannoitteilla sekä muokata ja tehdä penkit. Savimaa oli kuitenkin liian märkää, joten maan ehdoilla mennään. Savimaan rakenne on tärkeää säilyttää sen elävyyden ja hedelmällisyyden kannalta. Lisäksi tiivistyneessä maassa kasvukunto ja pieneliötoiminta huononee.

Mari-Johanna muovittaa pientä taimihuonetta

Tällä viikolla on sitten tehty kaikkea, mitä pitää tehdä ja mikä helposti jäisi kiireessä tekemättä kuten rasvattu koneet, soritettu peltotie ja satokatoksen alue, kevätlannoitettu sekä kitketty Mustosen yrttimaa ja herukat. Lisäksi on kunnostettu pieni kausihuone tulevia taimia varten. Myös peltomaan pinta-aloja on laskettu valmiiksi toukokuun alun kasveille ja harsosäkkejäkin on viety valmiiksi ensi viikon töitä nopeuttamaan.

Soran levitystä ala Orest, PikkuPeura & Colin

Vihdoin vappua kohti sää näyttää hieman aurinkoisemmalta ja yöpakkasetkin saavat väistyä. Perjantaina osa peltolaisista lähti siivoamaan uutta Longinojan lohkoa Malmille Perhon oppilaiden kanssa. Nyt on siis Longinojallakin korkattu kausi oppilasryhmän kanssa ja virkistävä maatyö opettaa kestävää kehitystä kauden 2017 Liiketalousopisto Perhon oppilaille.

Personal farmer todella toivoo toukokuun alun auringon ja lämmön kuivattavan savimaan, jotta toukokuun alussa päästäisiin tositoimiin peltomaan kanssa. Kasvun tuntua, kevään kiirettä ja möyheää, lämmintä, hedelmällistä, kylvövalmista maata odottaa jo ihan malttamattomana.

Tau ja Katja ottavat uutta luomulannoitetta herukoiden lannoitukseen

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan? Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017

Kirjoittaja: Olli Repo

Valokuvat: Veikko Somerpuro

Palkkaamme viljelijän satokaudelle 2017.

Kiitos hakemuksista. Työpaikka on täytetty satokaudelle 2017!

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle.

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneiden käyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta. Viljeltävä peltoala on noin 3,5 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä 2 muun viljelijän kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2017. Työ on määräaikainen.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä. Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 31.1.2017 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

Ps. Etsimme myös työharjoittelijoita pellolle. Lisää tästä.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Suositut työharjoittelupaikat ovat nyt auki satokaudelle 2017.

Viljelemme biodynaamisesti noin 3,5 hehtaarin peltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunta on palkannut 3 viljelijää hoitamaan peltoa. Työharjoittelijat oppivat heiltä monipuolisesta viljelystä. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä, kvt-leiri. Pelto toimii myös GreenGare paikkana. Tänä vuonna voimme myös tarjota konepuolen opetusta työharjoittelijoille.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle juuri sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi kesto on 1 kuukausi. Työharjoittelu kausi alkaa huhti/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voit sopia itsellesi sopivamman jakson tai koko viljelykauden. Työharjoitteluun/työssäoppimiseen voi tulla myös te-toimiston kautta. Harjoittelupaikka sijaitsee Vantaan Korsossa.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin, lounaan ja konepuolen opastusta. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti työharjoittelu –sanalla), jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle. Paikat ovat jaossa nyt. Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis/infoilta.

Lisätietoja ruokaosuuskunta@gmail.com tai Olli (050-5715032)

ps. Etsimme myös viljelijää. Tsekkaa työpaikka tästä.

Missä on elokuu?

Saamme sadonkorjata kesän hedelmiä mm. tämän viikon jakojen kurpitsojen väri muistutti kesän auringon lämpöä. Luonto näyttää elokuun täyteläiset värinsä, mutta jokapäiväinen vesisade ja pilvisyys ei vastaa elokuun lämpöä. Elokuu on ollut kosteampi ja pilvisempi kuin koskaan minun muistissani. Onko tämä ilmastonmuutosta eli sateisempaa ja pilvisempää kesää vai vain erilainen kesä. Jää nähtäväksi millaisen syyskuun saamme. Elokuu on kuitenkin tarjonnut satoa ja makuja.

Sipulit on nostettu nyt kuivumaan onneksi katoksen alle ja pian alkaa myös purjon sadonkorjuu. Purjot ovat nyt hyvässä kasvussa ja niitä nostettiin ensi kerran taiteiden yön keittoa varten tiistaina. Torstaina ruokaosuuskuntamme valmisti yhteisvoimin fenkoli-peruna-purjo-keittoa, lasagnea di Oma pelto ja jälkiruokaa taiteiden yön ruoan myyntikojulle Kansallismuseon eteen. Taiteiden yönä oli ainutlaatuinen mahdollisuus maistaa Kaupunkilaisten oman pellon biodynaamisista raaka-aineista valmistettua lähivalmisruokaa. Tapahtumissa on hienoa nähdä yhteisön voima. Toiset organisoivat, toiset taas kasvattavat vihannekset, joku kuljettaa ne, toinen valmistaa niistä ruokaa, yksi hoitaa myyntipisteen, kolmas on myymässä myyntikojulla ja neljäs siivoaa jäljet. Yhteisössä on valtava voima, mahdollisuus onnistuneeseen yhdessä tekemiseen ja potentiaali. Tällaisina hetkinä osuuskunnan viljelijänä mietin, että en kyllä jaksaisi viljellä yksin, hoitaa tapahtumia yksin, hankkia asiakkaita yksin ja hoitaa budjettimme toteutumista yksin, kun jo pelkässä viljelyssä ja sen tuomissa paperi-, tiedotus- ja ohjaustöissä on kova homma. Toisaalta on myös pieni ihme, että parinsadan osuuskuntalaisen ruokaosuuskunnassa Suomessa yhteistalkoot ja tapahtumien järjestäminen sujuu suurelta osin hyvässä yhteishengessä ja rauhassa. Tästä voimme olla kiitollisia.

Ensimmäisistä kesäporkkanoista tehtiin nippuja jakoon tiistaiksi ja lisäksi niitä riitti Lapinlahden jakopisteelle. Kuitenkin jouduimme toteamaan, että valmiit porkkanat eivät riitä kaikille keskiviikon jakopaikoille. Vain osa porkkanoista oli ehtinyt kasvaa kokoa. Täytyy tehdä ensi viikolla sitten toisin päin: ne jotka jäivät ilman porkkananippuja saavat niitä ja toiset taas saavat punajuurinippuja. Muutama tuote voi aina vaihdella viikoittain sillä ihan kahdelle sadalle osuudelle vihannesta ei välttämättä riitä, sillä toiset kasvavat paremmin ja toiset huonommin. Haluamme kuitenkin jakaa kaiken, mitä pelto tuottaa ja siksi jakopisteiden tuotteet voivat hieman vaihdella, ei kuitenkaan jaettavien tuotteiden määrä. Pyrimme myös kompensoimaan tuotteet seuraavilla viikoilla. Joten Do not worry be happy!

Kuulin demeter- ja luomutarkastuksestamme vain kahta päivää ennen perjantaita, jolloin sen piti tapahtua. Jälleen tuli kiire alkaa tarkastamaan ja tekemään tarvittavia dokumentteja: luomusuunnitelmaa, viljelykiertosuunnitelmaa, lohkokortteja, keräämään ostokuitteja, poikkeuslupia, vakuustodistuksia, lannan alkuperätodistuksia, satomääriä- ja tuote- sekä ostokirjanpitoa. Juuri, kun sain dokumentit kasattua lähes kokoon tarkastuksemme siirtyikin keskiviikolle 7.9. Tarkastus aina jännittää ja siinä oppii aina jotain uutta, kun viljelyn keskellä ei ehdi tutustua tarpeeksi hyvin vaadittaviin papereihin. Onneksi luomun säädökset ovat meille kuitenkin hyvin tutut. Luomu ruokaamme kehuttiin taiteiden yönä ja kyseltiin onko osuuskunnalla ravintolaa. Viikonloppuna 27.8. osuuskunnan valmistamia ruokia voi maistaa jälleen Herttoniemen Block Partyissa.

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Kuvat: Veikko Somerpuro

Kasvukausi on valmis alkamaan!

Huhtikuu, kevät, valo ja maa. Syksyn lehtiä makaa siellä täällä, talven pienet lumiset hiekoitushiekkakasat muistuttavat talvesta. Pellolla on lunta vielä vähän varjon puolella. Savimaa on kuitenkin pehmeää ja sulaa. Silmut pullistelevat elämää ja lintujen kevätlaulua kuulee. Ensimmäiset kukat nostavat päätään. Huhtikuun alku on täynnä odottavaa elämää, mutta kevät on kuin pysähtynyt hetkeksi. Virallisesti kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on minimissään 5 C astetta vähintään viitenä päivänä. Ennusteet lupaavat tämän ensi viikolle Helsinkiin ja Vantaalle.  Olen onnellinen, että olemme tässä vaiheessa vuotta, kun tämän satokauden elämä vasta alkaa.

Pellolla korjataan vielä viimesyksyn satoa ennen kuin uusi luomistyö saa alkaa. Puutarhuri Sandro aloitti työnsä viikko sitten maa-analyysejä ottamalla ja on tämän viikon nostanut palsternakkoja maasta. Oma maa on paras talvivarasto palsternakoille. Varhaisperunamme solistit ovat olleet itämässä jo muutaman viikon ja kesäperuna siikli pistettiin itämään keskiviikkona. Laitevastaava Pentti on etsiskellyt pellolle niittokonetta ja vienyt traktori-Deutzin keväthuoltoon. Ennen huhtikuuta tärkeä & ihana hallituksemme on tehnyt suuren työn suunnitellessaan alkavaa kautta. Viljelysuunnitelmista vastaavana olen tehnyt viljelykiertosuunnitelmaa, laskenut lannoituslakuja, tehnyt tilauksia ja sopinut joukon hyviä harjoittelijoita kanssa tulevasta kasvukaudesta. Olemme valmiita uuteen kasvukauteen.

Tänä kautena viljelemme tuttuun tapaan monia kasveja: kesäkurpitsoita, spagettikurpitsoita, pinaatteja, mangoldia, fenkolia, valkosipulia, kesäkeräkaalia, kyssäkaalia, lanttuja, varhais-, kesä- ja syysperunoita, lehtikaalia, talvikaalia, punakaalia, kiinankaalia, palsternakkaa, monenmoisia salaatteja, kukkakaalia, naurista, parsakaalia, retiisejä, sipulia, papuja ja härkäpapuja. Mustosen puutarhassa kasvaa basilikoita, kurkkuja, maa-artisokkaa ja yrttejä. Kesä- ja talviporkkanoita kasvatamme hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta tarkoituksemme on tukea toista biodynaamista tilaa ja ostaa sieltä puuttuva määrä porkkanoita. Mustajuuri ja raitajuuri poistuvat omasta valikoimasta, mutta biodynaaminen punajuuremme säilyy. Myöskään maissia ja juuriselleriä emme kasvata itse tänä vuonna. Halloween-kurpitsat palaavat pellon valikoimaan. Myös kiinankaalta kokeilemme. Koko tulevan kauden tieto odottaa vapaissa, biodynaamisesti tuotetuissa siemenissämme maan muokkausta ja kevään lämpöä.

Ruokaosuuskunnan viljelijänä haluan hoitaa maatamme, kuunnella luonnon rytmejä, kasvattaa puhdasta, vapaata ruokaa, tehdä osani puhtaiden vesistöjen ja ympäristön hyväksi. Peltomme on monimuotoinen, elävä, virkistävä, luonnonmukainen kohta luontoa, jossa kaupunkilaisten ruoka kasvaa läpinäkyvästi ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita virkistäytymään sekä hoitamaan juuriaan. Osuuskuntamme on mahtava mahdollisuus kokeilla ja olla osa vaihtoehtoista, läpinäkyvää, reilua, vaikuttavaa, puhdasta luomuruokaketjua.

Viljelyleiri kaupunkilaisten omalla pellolla

Järjestämme lasten ja nuorten kesäleirin Kaupunkilaisten omalla pellolla 13.6.-17.6.2016

MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Leirillä opit käytännössä mistä ruokasi tulee ja kuka sen viljelee. Samalla pääset seuraamaan Kaupunkilaisten oman pellon kasvukauden alkua. Biodynaamisella maatilalla viljellään monipuolisesti ja tutustut lukuisiin kasviksiin.

Leirillä osallistutaan kylvöön ja taimien istutukseen. Leirillä tehdään asioita käytännössä sekä leikkien kautta. Leiri auttaa ymmärtämään entistä paremmin luontoa ja sen lainalaisuuksia. Nautimme päivittäin itse kasvatettuja ja hyvältä maistuvia vihanneksia ja yrttejä.

Ohjelma: Aamupäivät keskitytään viljelytöihin pellolla. Iltapäivisin leikitään luonnossa, askarrellaan ja retkeillään lähiympäristössä: tehdään linnunpelättimiä, rakennetaan majoja, tehdään retki lähihevostallille, olympialaiset / rastirata, tarinatuokiot jne.

Viljelyleirillä on 2 ohjaajaa ja 1 nuori kesätyöntekijä. Leirit on tarkoitettu 7-12-vuotiaille ja yhdellä leirillä on osallistujia 25-30. Järjestäjänä: Ruokaosuuskunta.

Leiritoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa puutarhakasvattaja Pinja Sipari. Pinja on koulutukseltaan maantiedon ja biologian opettaja. Hän on kehittänyt suomalaista puutarhakasvatusta niin Kumpulan koulukasvitarhan leiritoimintaa ohjatessaan ja koordinoidessaan kuin erilaisissa koulupuutarhatoiminnan kehittämishankkeissakin. Pinja on toiminut pitkään myös Dodo ry:n kaupunkiviljelyaktiiivina.  Toisena leiriohjaana toimii Kaupunkilaisten omalta pelloltakin tuttu Anniina Heinonen. Hän on ollut pellon viljelijänä vuonna 2015 ja nyt opiskelee sosionomiksi.

Leirin ajankohta: Ma 13.6. – pe 17.6.2016 klo 9-16 huom. päiväleiri Leirille voi tulla aamuisin jo 8:30, mutta ohjelma alkaa klo 9:00. Päivä päättyy virallisesti klo 16, mutta yksi ohjaaja aina klo 16:30 saakka.

Lastenleiri järjestetään Vantaan Steinerkoululla, Punatulkuntie 2, Vantaa. Koulu sijaitsee aivan Kaupunkilaisten oman pellon vieressä. Huonolla säällä voimme leikkiä sisätiloissa.

Hinnasto: Leirimaksu on Ruokaosuuskunnan jäseniltä 130 € ja muilta 150 €. Sisaralennus 20 €. Hinta sisältää monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen. Leirillä tarjotaan päivittäin luomu/demeter lounas ja välipala.

Lapset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. VIELÄ MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoita lapsesi kesäleirille tästä linkistä!

Kysymyksiin vastaamme mielellään sähköpostitse: ruokaosuuskunta@gmail.com

Tervetuloa!

Vantaan Sanomien juttu Kaupunkilaisten oman pellon viljelyleiristä: Viljelyleirillä lapset pääsevät peltotöihin – ”Ruoka ei tule kaupasta, vaan maasta”

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Oman pellon valvonta

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.

Our House Lähiöfestareilla tarjoillaan lähiruokaa

Suoramyyntiä. Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto on myymässä biodynaamisesti viljeltyä satoa lauantaina Mikkolassa Vantaalla. Tule Our House -lähiöfestareille lauantaina 15.8. klo 11-15 niin voit ostaa upeita tuotteitamme. Todellista paikallisruokaa, koska peltomme sijaitsee Vallinojalla 2 kilometrin päässä festivaalialueelta. Maksuvälineinä kelpaa käteinen + pankki- ja luottokortit.

Katso mitä muuta Our House Lähiöfestivaaleilla tapahtuu: tästä linkistä.

Tule moikkaamaan Kaupunkilaisten oman pellon Personal farmer Heidi Hovia ja kuulemaan lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta. Ja ostamaan tuoretta kausiruokaa ilman välikäsiä.

Think global, act local.

Sadonkorjuu

Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Sato-osuus vuonna 2014

Ruokapiirit – vaihtoehdosta valtavirtaan?

Ruokapiirit edustavat vaihtoehtokulttuuria. Ruokakulttuurimme menossa oleva muutos ja internet kuitenkin mahdollistavat ruokapiirien nopean laajentumisen. Kasvava tarve saada laadukasta ruokaa ja tietää ruuan alkuperästä motivoivat yhä useampia kaupunkilaisia perustamaan uusia ruokapiirejä. Näin ollen myös elintarviketeollisuuden ja virkamiesten kiinnostus ruokapiiritoimintaa kohtaan on herännyt. Ruokapiireillä on monia hyödyllisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden takia toimintaa kannattaa tukea. Parhaimmillaan ruokapiirit voisivat muodostaa uuden tukijalan urbaanille ruokahuollolle. Suomessa toimii arviolta 60-100 ruokapiiriä. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä virallista yhtenäistä rekisteriä piireistä ei ole. Pienimmät ruokapiireistä ovat vajaan kymmenen ruokakunnan piirejä ja suurimmissa piireissä jäseninä on satoja kotitalouksia. Ruokapiireissä ruoat tilataan etukäteen ja noudetaan sovittuna aikana jakelupisteestä läheltä kotia. Ruokapiirit sopivat toimituksista tuottajien kanssa ja järjestävät itse ruuan jakelun ja siihen tarvittavan infrastruktuurin. Piirien toimintatavoissa on eroja, mutta yhteistä niille on talkootyö. Tuotteet otetaan piireissä vastaan ja lajitellaan tilaajille talkoovoimin. Talkootyötä arvostetaan; ilman sitä piirit eivät pyörisi. Talkootyöllä on myös suuri merkitys osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuomisessa arjen ruokahuoltoon. Helsingissä suurimmilla piireillä Herttoniemessä ja Laajasalossa jakelupisteenä toimii oma kauppapuoti, joka  myy ruokaa muillekin kuin ruokapiirien jäsenille.

Ruokapiirien jäsenillä on moninaisia motiiveja osallistua toimintaan. Tämä heijastuu ruokapiirien erilaisissa toimintatavoissa. Jokainen piiri voi työstää itselleen sopivan valikoiman ja tehdä yhteistyötä haluamiensa lähituottajien tai tukkureiden kanssa. Useat piirit hankkivat ensisijaisesti lähellä tuotettua luomuruokaa: ruokapiiriläiset haluavat sekä syödä lähiruokaa että tukea sen tuotantoa. Lisäksi on olemassa myös luomuruokapiirejä. Ruokapiirien tuotevalikoima voi käsittää kymmeniä, ellei satoja artikkeleja, joten parhaimmillaan niiden kautta voi saada suurimman osan kotona kulutettavasta ruoasta. Joidenkin ruokapiirien ottamat pienet katteet käytetään toimintamenoihin, satunnaisiin tarvikehankintoihin ja verkkojärjestelmien ylläpitoon.

Ruokapiiri on kansalaisten omaehtoinen ruohonjuuritason lähipalveluinnovaatio. Ruokapiirit edustavat arjen aktivismia, jossa kansalaiset voimaantuvat ja pääsevät itse vaikuttamaan ruokahuoltoonsa. Pientuottajille ruokapiirit edustavat järjestäytyneitä asiakkaita ja parhaimmillaan myös kumppaneita, joiden kanssa voi käydä kauppaa keskusliikkeitä pienemmillä tuote-erillä ja vähäisemmällä hintakilpailulla sekä yhdessä neuvotella kaupankäynnin ehdoista. Ruokapiirivaihdanta koetaan reiluksi, koska monille piiriläisille on tärkeää tietää kenelle ruuasta maksettu hinta menee, ja että tuottaja saa työstään asianmukaisen korvauksen.

Lähiruoalla on monia myönteisiä ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia, mikä on noteerattu myös valtioneuvoston vuonna 2013 hyväksymässä lähiruokaohjelmassa. Ruokapiirit edistävät monia lähiruokaohjelman tavoitteita. Ruokapiirit luovat tarvetta lisätä lähiruoan tuotantoa ja ruokapiirien välinen yhteistyö ja kumppanuuteen perustuvat toimintatavat edistävät myös pientuottajien yhteistyötä. Ruokapiirit tuovat niin ikään vaihtoehdon keskittyneen kaupan rinnalle sekä edistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä erityisesti kaupunkien asuinalueilla. Täydentävänä ruoan jakelumuotona ruokapiirit parantavat kaupunkien resilienssiä eli kykyä sopeutua äkillisiin muutoksiin. Ruokapiirit ovat myös yksi verkkokaupan muoto. Tässä piilee kenties merkittävin tekijä, jonka ansiosta ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus siirtyä vaihtoehdosta valtavirtaan. Ruokapiirit edustavat jo toimivaksi todettua verkossa tehtävää kauppaa samaan aikaan, kun kaupan kenttä vasta etsii verkkotoiminnan muotoja.

Ruokapiiritoiminta tarvitsee nyt tukea, kehittyäkseen kestäväksi ja pysyväksi toiminnan muodoksi, joka edistää ihmisten hyvinvointia sekä kaupunkien ’aineenvaihduntaa ja ekotehokkuutta’. Toiminnan tukemiseksi on perusteilla Pro Ruokapiirit –yhteisö, joka tuo yhteen ruokapiiriläiset ja tuottajat sekä muut toimintaan osallistujat. Pro Ruokapiirin tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiiriläisten välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen sekä luomalla internetissä toimivan tilausjärjestelmän, joka on kaikille Suomen ruokapiireille avoin. Tilausjärjestelmä muodostaa virtuaalisen markkinapaikan, jossa ruokapiireiksi järjestäytyneet asukkaat ja ruoan tuottajat ja valmistajat voivat kohdata toisensa. Markkinapaikka voi tulevaisuudessa korvata piirien nykyiset, vaihtelevat tilaus- ja maksukäytännöt mahdollisimman helppokäyttöisellä tietojärjestelmällä. Virtuaalinen markkinapaikka voi parhaimmillaan myös järjestää lähiruoan kysyntää ja tarjontaa niin, että ne kohtaavat paremmin: markkinapaikka mahdollistaa reaaliaikaisen satotilanteen seuraamisen, myös esimerkiksi kotipihojen ylimääräiset omenat löytävät helposti syöjänsä. Markkinapaikan toivotaan myös edesauttavan tuottajapuolen järjestymistä ja parantavan pienruokatuottajien ja -jalostajien toimintaa ekologisemmaksi ja taloudellisemmaksi. Yhteinen markkinapaikka mahdollistaa ruokapiiritoiminnan valtavirtaistumisen ja vakiintumisen kaupunkien ruokahuollon muodoksi sekä takaa saavutettavat, kestävät ja kasvavat markkinat lähiruoan tuottajille ja jalostajille.

Ruoka on aina koonnut ihmisiä yhteen. Ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus edistää kestävää ruokakulttuuria ja tulla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäväksi instituutioksi, joka täydentää ja uudistaa etenkin kaupunkien arjen ruokahuoltoa.

Galina Kallio Väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Pasi Mäenpää yliopistotutkija Helsingin yliopisto

Keskellä kesää

Keskikesä. Viime viikolla tuli vettä, rakeita, lunta, räntää, pilviä & aurinkoa. Yöllä oli 1 Celsius-aste lämmintä. Kesäkurpitsamme ja kurkkumme näyttävät hieman palelevan pellolla ja osa lämmöstä tykkäävistä kasviksistamme ei kasva viileällä. Kuitenkin pian taas valoisten tuntien määrä pohjolassamme kääntyy laskuun ja maan "uloshengitys" hidastuu. Onko tämä nyt ilmaston muutosta: sitä aikaista kevättä, tuulia, ennustamattomia ilmoja… Vai tasaantuuko kasvukauden keskilämpötila aikaisen kevään johdosta… Ainakin jokainen kasvukausi on hyvin erilainen niinkuin on jokainen päiväkin. Se juuri itseäni luonnonhoidossa kiehtoo, en voi itse aina täysin suunnitella töitä ja rytmiä vaan on mentävä luonnon kiertokulussa, elettävä hetkessä. Oltava tyytyväinen siihen, mitä taivas tiputtelee ja maa antaa.

Tällaisten haastavien ilmojen lomassa on hyvä kuitenkin muistaa, että hoidamme maata, emme viljele kasveja. Eli kuitenkin päätehtävämme luomuviljelyssä on hoitaa maan kasvukuntoa, vaalia maan elämää niin, että terveestä maasta kasvaisi terveitä kasveja. Luonnonmukaisessa viljelyssä menemme luonnon ehdoilla, seuraamme kautta, kasveja ja pyrimme tukemaan kasvuprosessia parhaalla mahdollisella tavalla maan hedelmällisyyttä vaalien ja luonnon prosesseja tukien. Tottakai satoakin toivomme, mutta pääasia on luonnon prosesseihin luottaminen ja niiden tukeminen. Suojelemme ekosysteemipalveluiden säilymistä kuten pölyttäjiä ja petohyönteisiä sekä maamikrobeja. Lisäksi meillä on nuo yli 30 erilaista satokasvia, niin se ei haittaa niin kovin, jos jonkun lajin menetämme. Joka kasvukautenamme jotkut kasvit ovat pitäneet kasvukauden säitä optimaalisina ja toiset taas tehneet pienemmän sadon. 2012 oli kostea kesä ja palsternakat kasvoivat suuriksi ja meheviksi samoin maissit. Viime vuonna puolet maisseista paleltui syyskuun alun pakkasöinä ja palsternakat jäivät pieniksi kuivemman kesän johdosta. Nyt viikon viileän jakson aikana pellon kasvien kasvu ei ole ollut kovin suurta, mutta ei myöskään rikkojen. Vähentämällä ulkoisten panosten määrää kuten kemiallisten lannoitteiden, herbisidien ja pestisidien ostoa, joiden tekemiseen menee energiaa, emme lisää ilmastonmuutoksen riskiä. Samoin pitäessämme maan kasvupeitteen alla ja rivivälitkin mahdollisuuksien mukaan nurmella lisäämme hiilen määrää maassa, jolloin se on pois ilmakehästä. Hoitamalla maan kasvukuntoa, emme tarvitse lannoitteita, joiden valmistukseen on mennyt energiaa ja jos ostamme, ostamme mieluiten lannoitteita, jotka on valmistettu jätteestä, joka saadaan kiertoon.

Sadonjako alkoi tällä viikolla juhannussadolla ja viime sunnuntaina oli osuuskunnan suurimmat viikonlopputalkoot tähän mennessä n. 60 ihmistä ainakin kävi paikan päällä. Omalla pellolla oli 4 eri työkohdetta: porkkanan kitkentä, sipulin kitkentä, raksa & Mustosen yrtit. Pellon viljelijänä katsoin tapahtumaa hieman kuin säiden muuttumista, iloisena ihmispaljoudesta, mutta myös ihmeissäni siitä kuinka perhe tai osuuskuntalainen yksi toisensa jälkeen saapui paikalle hieman eri aikoihin, aika odottamattomasti. Kivasti saatiin yhdessä aikaan ja hauskaa on myös nähdä pelto täynnä niitä ihmisiä, joille sato kuuluu.

Sato-osuus vuonna 2013

Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan. Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.