Satoa & Kasvua

Keskikesä on pohjolassa. Valoa ja vettä riittää, mikä takaa valtavan kasvun. Omalla pellolla, Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa kesä-heinäkuun vaihde on hurjaa kasvun juhlaa. Samaan aikaan kitketään, sadonkorjataan ja vielä istutetaan. Myös konetöitä kuten riviväliharauksia ja biokalvopenkkejä sekä rikkaäestyksiä pitäisi tehdä, mutta pelto on sateiden jäljiltä liian märkää. Kasvien kasvu karkaa puutarhureiden käsistä. Luonnonkasvit ovat kasvaneet sateiden jälkeen hurjaa vauhtia ja peltolaisten on jälleen kerran nöyrästi hyväksyttävä, ettei luonnon kasvuvauhdissa pysy mukana. Koiranputket ja lupiinit kukkivat valkosinisinä niityillä ja rikkakasvit kasvavat korkeutta silmissä. Kesän vihreys ja vehreys on täällä. Mietin joka vuosi, miten viljelijä voisi nauttia keskikesän rytmistä ja kasvun kauneudesta, eikä vain nähdä peltotöiden suurta määrää.

Kuvat: Heidi Hovi; Kansainvälinen työleiri kitkemässä punajuuria, lantun käsiharausta ja kyssäkaalin kitkentää.

Viljelijöiden onneksi kansainvälinen työleiri aloitti juhannuksen jälkeen kaksi viikkoisen kitkentärupeamansa jälleen pellollamme. Kvt-leirin ajankohta suunnitellaan kasvun mukaan. Monet pellon harjoittelijat jäävät juhannuksen jälkeen lomalle, samoin osuuskuntalaiset viettävät kesälomiaan. Kuitenkin kasvien päähoitotyöt sekä luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeääkin tärkeämpi kitkentä on suoritettava heinäkuussa. Satovihanneksemme tavitsevat valoa ja luonnonkasvit eivät saa niitä liikaa varjostaa. Kitkentä on kuitenkin helpottavaa ja jopa mukavaa työtä kunhan siihen tottuu ja keskittyy: voi vain antaa käsien tehdä töitä ja pysähtyä paikoilleen, riviä ei kannata katsoa eteenpäin. Jos kääntää katseen liikaa ympärilleen, voi epätoivo vallata kitkijän. 

Nyt sadonkorjataan ensimmäisiin sadonjakoihin ennen kuin heinäkuussa hiljennytään kolmeksi viikoksi vain hoitamaan kasveja: kitkemään, käsiharaamaan, riviväliharaamaan, niittämään ja siimaleikkaamaan. Sadonjaot alkoivat juhannusviikolla ja jatkuvat kesäkuun viimeisellä viikolla. Ensimmäisissä kauden sadonjaoissa oli tarjolla isoiksi kasvaneita omia salaatteja, villiä rukolaa, mietoja, makeita kesäsipuleita, yrttimaan ruohosipuleita, lipstikkaa ja tillin varsia, kevään isoja palsternakkoja sekä maa-artisokkia, ensimmäisiä kyssäkaaleja sekä retiisejä, tuoreita vihreitä valkosipuleita sekä kausihuoneen omia basilikan taimia ja Mustosen  puutarhan raparperia. Sen sijaan omat uudet perunat eivät viileän alkukesän ja kevään takia ehtineet nyt jakoihin. Ne jaetaan sitten tauon jälkeen 26.7. jatkuvissa sadonjaoissa.

Kuvat: Mari-Johanna Rintamäki; Oman pellon kevätsipuleita, ruohosipulinippuja, tillinvarsia ja rukolaa.

Kesäkuun taimet

Vihdoin saadaan vettä ja lämpöä. Tällä viikolla tuntuu kuin normaali kesäkuu olisi vihdoin alkanut. Kasvuolot ovat olleet haastavat alkukaudesta: viileää ja kuivaa. Monille siemenille ja taimille maassa ei ole ollut tarpeeksi vettä. Tällä viikolla vihdoin satoi kunnolla, puiden lehdet kasvoivat täyteen kokoonsa ja kesäsää lämmitti peltolaisia muutamana päivänä. Kaupunkilaisten oman pellon ensimmäiset kesätyöntekijät aloittivat työnsä myös tällä viikolla. Pelto työllistää kesän aikana viisi vantaalaista 15 - 18-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Biohajoavan kalvopenkin laittoa

Biohajoavaa kalvoa on tällä viikolla levitetty lamopinaatille ja tulevalle mangoldille. Biokalvo pitää maan kosteana, ehkäisee rikkakasvien kasvua, kosteuden haihtumista ja pitää satoa puhtaana. Biopenkkien väliin kylvettiin rivivälinurmi, jota voi kesällä hoitaa leikkaamalla. Rivivälinurmi hoitaa lisäksi juurillaan maata, ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista sekä toimii hiilinieluna.

Loput perunat, härkäpavut, pensaspavut ja auringonkukat on myös kylvetty. Taimienistutuskone on lisäksi ollut kovassa käytössä. Ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit sekä indikaattori kiinankaalit pääsivät maahan. Kiinankaali ei ole meillä satokasvi vaan se on mieluisin kaali tuholaisille ja siksi siitä on hyvä tarkkailla kaalien tuholaistilannetta.

Vielä on taimia kuitenkin myös istuttamatta mm. kurpitsat ja lehtikaalit sekä avokesannoidut viherlannoslohkot odottavat vuoroaan. Ennen kuin kesäkuun lopulla  istutustyö vaihtuu taimien hoitotöihin sekä ensimmäisiin sadonkorjuuhommiin.

Pinaatin istutusta biokalvopenkkeihin

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Lamopinaatti

Osa viljelykasveistamme kasvaa vauhdilla. Kasvihuoneessa tillit ja rukolat ovat jo hienon kokoisia. Myös juhannussatoon tulevat salaattimme ovat isoja. Hieman jännittää, minkä kokoisia ne ovat sadonkorjuun alkaessa, mikä ajoittuu tänä vuonna joitain päiviä edellisiä vuosia myöhemmäksi.  Sadonjako alkaa tänä vuonna tuttuun tapaan juhannusviikolla, keskiviikkona 21.6., Arabiassa, Kalasatamassa ja Herttoniemessä ja jatkuu torstaina 22.6. Töölössä, kirjasto 10:ssä ja pellolla. Sadonjako päivämme ovat siis muuttuneet tiistaista ja keskiviikosta keskiviikkoon ja torstaihin.

Batavia salaatti 9.6.

Omat basilikan taimet

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Kasvihuone 9.6.& rukolat

Rakeita & Varhaisperunaa

Savimaa kuivui ennen perjantain sateita

Huhtikuun puoliväli toi kevättyöt Kaupunkilaisten Omalle pellolle. Nyt sataa rakeita, mutta ajatukset ovat jo juhannuksen sadossa eli tietyt työt pitää tehdä nyt, jos satoa aikoo jo keskikesällä saada. Tällä viikolla yöt olivat kylmiä, mutta päivät suhteellisen aurinkoisia. Nyt ollaan taas seurattu säätiedotuksia useamman kerran päivässä ja työt tehdään ilmojen sekä maan kuivumisen mukaan. Ennen torstai-iltana alkaneita sateita ja matalapainetta piti saada varhaisperunat maahan eli maa kynnettyä, lannoitettua ja äestettyä. Alkuviikon pakkasaamun kyntö kuivatti savimaata niin, että puolessa välissä viikoa uskallettiin se jo orgaanisesti lannoittaa sekä äestää. Torstaina päästiin istuttamaan ja peittämään perunat kaksinkertaisella harsolla.

Heidi äestämässä maa-artisokkamaata

Mustosen puutarhassa alkoi kausihuoneen kylvöt eli rukolaa ja tilliä kylvettiin puoli kasvihuonetta täyteen, jotta sato valmistuisi jo juhannuksena. Tätä ennen penkit muokattiin, kalkittiin sekä kompostia ja kanankakkaa levitettiin. Samalla kasvihuone tuli siivottua kevätkuntoon.

Maa-artisokat nostettiin edeltävällä viikolla maasta ja tällä viikolla uskallettiin maa-artisokkamaakin äestää ennen sateita, sillä kylmistä ilmoista huolimatta maa oli suhteellisen kuivaa loppuviikosta ennen sateita. Kuitenkaan koneella istutusvakoja ei ehditty tekemään ennen kuin maa oli taas märkää. Mustosen puutarhan työt pitää ehtiä tehdä nyt ennen kuin ensimmäiset taimet saapuvat, maan muokkaus, lannoitus ja penkkien teko sekä istutus pellolla alkavat. Meillä on niin montaa eri kasvilajia ruokaosuuskuntalaisten sesonkivihanneksena, että tämä tuo meille haasteen saada kaikki työt tehtyä oikea-aikaisesti, että kasvit valmistuvat suunnitellusti. Töiden oikea-aikaisuus pitää kuitenkin sopia ilmojen ja maan kuivumisen kanssa yhteen, sillä savimaan kasvukunto on luomuviljelyn A & O. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, mutta toisaalta hereillä oloa ja intuitiota sekä joustavuutta.

Kasvihuoneessa kylvökset saivat harson päälleen, sillä yöt voivat olla kylmiä

Mihin kaikkeen meidän laitevastaava Pentti ja uusi traktori pikkupeura pystyvätkään...Meidän uudessa nelivedossa on tosiaan etukuormaaja, joka on meille luksusta. Nyt voimme kuormata mm. lantaa. Tällä viikolla Pentti kuormasi lantakompostia peräkärryyn, jotta saatiin varhaisperunamaa lannoitettua.

Pentti & pikkupeura

Toisaalta jouduimme vielä tällä viikolla lannoittamaan ihmisvoimin peräkärrystä lapioimalla. Tämä vei aikaa. Onneksi olemme hankkineet täksi kaudeksi myös vanhan lannanlevitysperäkärryn. Tällä hetkellä se on vielä kollegaviljelijällä Majvikissa korjattavana. Huhtityöt ovat kuitenkin alkaneet täydellä teholla ja nyt on ensimmäiset kylvöt, istutukset ja maan muokkauksetkin jo tehty. Aurinko paistaa, sataa ja välillä käy kylmä viima, enää odotamme lämpöä.

Orest & Tau levittävät lantaa varhaisperunamaalle

Keskellä kesää

Keskikesä. Viime viikolla tuli vettä, rakeita, lunta, räntää, pilviä & aurinkoa. Yöllä oli 1 Celsius-aste lämmintä. Kesäkurpitsamme ja kurkkumme näyttävät hieman palelevan pellolla ja osa lämmöstä tykkäävistä kasviksistamme ei kasva viileällä. Kuitenkin pian taas valoisten tuntien määrä pohjolassamme kääntyy laskuun ja maan "uloshengitys" hidastuu. Onko tämä nyt ilmaston muutosta: sitä aikaista kevättä, tuulia, ennustamattomia ilmoja… Vai tasaantuuko kasvukauden keskilämpötila aikaisen kevään johdosta… Ainakin jokainen kasvukausi on hyvin erilainen niinkuin on jokainen päiväkin. Se juuri itseäni luonnonhoidossa kiehtoo, en voi itse aina täysin suunnitella töitä ja rytmiä vaan on mentävä luonnon kiertokulussa, elettävä hetkessä. Oltava tyytyväinen siihen, mitä taivas tiputtelee ja maa antaa.

Tällaisten haastavien ilmojen lomassa on hyvä kuitenkin muistaa, että hoidamme maata, emme viljele kasveja. Eli kuitenkin päätehtävämme luomuviljelyssä on hoitaa maan kasvukuntoa, vaalia maan elämää niin, että terveestä maasta kasvaisi terveitä kasveja. Luonnonmukaisessa viljelyssä menemme luonnon ehdoilla, seuraamme kautta, kasveja ja pyrimme tukemaan kasvuprosessia parhaalla mahdollisella tavalla maan hedelmällisyyttä vaalien ja luonnon prosesseja tukien. Tottakai satoakin toivomme, mutta pääasia on luonnon prosesseihin luottaminen ja niiden tukeminen. Suojelemme ekosysteemipalveluiden säilymistä kuten pölyttäjiä ja petohyönteisiä sekä maamikrobeja. Lisäksi meillä on nuo yli 30 erilaista satokasvia, niin se ei haittaa niin kovin, jos jonkun lajin menetämme. Joka kasvukautenamme jotkut kasvit ovat pitäneet kasvukauden säitä optimaalisina ja toiset taas tehneet pienemmän sadon. 2012 oli kostea kesä ja palsternakat kasvoivat suuriksi ja meheviksi samoin maissit. Viime vuonna puolet maisseista paleltui syyskuun alun pakkasöinä ja palsternakat jäivät pieniksi kuivemman kesän johdosta. Nyt viikon viileän jakson aikana pellon kasvien kasvu ei ole ollut kovin suurta, mutta ei myöskään rikkojen. Vähentämällä ulkoisten panosten määrää kuten kemiallisten lannoitteiden, herbisidien ja pestisidien ostoa, joiden tekemiseen menee energiaa, emme lisää ilmastonmuutoksen riskiä. Samoin pitäessämme maan kasvupeitteen alla ja rivivälitkin mahdollisuuksien mukaan nurmella lisäämme hiilen määrää maassa, jolloin se on pois ilmakehästä. Hoitamalla maan kasvukuntoa, emme tarvitse lannoitteita, joiden valmistukseen on mennyt energiaa ja jos ostamme, ostamme mieluiten lannoitteita, jotka on valmistettu jätteestä, joka saadaan kiertoon.

Sadonjako alkoi tällä viikolla juhannussadolla ja viime sunnuntaina oli osuuskunnan suurimmat viikonlopputalkoot tähän mennessä n. 60 ihmistä ainakin kävi paikan päällä. Omalla pellolla oli 4 eri työkohdetta: porkkanan kitkentä, sipulin kitkentä, raksa & Mustosen yrtit. Pellon viljelijänä katsoin tapahtumaa hieman kuin säiden muuttumista, iloisena ihmispaljoudesta, mutta myös ihmeissäni siitä kuinka perhe tai osuuskuntalainen yksi toisensa jälkeen saapui paikalle hieman eri aikoihin, aika odottamattomasti. Kivasti saatiin yhdessä aikaan ja hauskaa on myös nähdä pelto täynnä niitä ihmisiä, joille sato kuuluu.