Viewing entries tagged
sato-osuus

1 Comment

Miten myös vähävaraiset pääsisivät mukaan toimintaan?

Näin satokauden tultua päätökseen olemme miettineet taas, miten positiivisesti jäsenyys ja sato vaikuttavat ruokatottumuksiin ja arkeen. Hiljattain valmistunut kotitaloustieteiden gradu ja vuosittaiset jäsenkyselymme kertovat monista ruoanlaittotaitoihin, ruoan tuntemukseen, perheiden arkeen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä ja ilon aiheista. Mahdollisuus osallistua peltotalkoisiin ja saada kosketus ruoan alkuperään on myös koettu arvokkaaksi ja hyvinvointia vahvistavaksi. IMG_1574

Meistä olisi hienoa tuoda näitä hyötyjä useampien ulottuville. Kumppanuusmaatalouden periaatteisiin kuuluu solidaarisuus. Tämä tarkoittaa taloudellisen riskin jakamista ruoan tuottajan kanssa, mutta myös muita ruoan kuluttajia kohtaan osoitettua solidaarisuutta. Maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa kumppanuusmaatalousprojekteissa on myös pyritty mahdollistamaan vähävaraisempien kotitalouksien jäsenyys muiden jäsenten tuella.

Olemme pohtineet, miten ulottaa ruoka-osuuskunnan toimintaa myös vähävaraisemmille ihmisille ja vahvistaa osuuskunnan sosiaalista vastuuta tältä osalta. Ruoka-avun tarvitsijoiden kasvava joukko on ollut esillä mediassakin, ja viesti kentältä on, että leipäjonot (joiden piti olla ohimenevä ilmiö), ovat tulleet jäädäkseen. Ruokajakelun vaihtoehdoksi on peräänkuulutettu muita avun malleja.

Uskomme, että osuuskunnassa mukana olo olisi positiivinen vaihtoehto ruoka-avulle. Satomaksu on kuitenkin suuri summa ihmisille, jotka joutuvat kuukausittain miettimään, miten rahat riittäisivät perusasioihin. Olemme perustamassa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitettaisiin ruoka-avun tarvitsijoille*. Nämä saisivat sato-osuuden lahjoitettuna ja pääsisivät osalliseksi ruokaosuuskunnan yhteisöstä ja toiminnasta.

Olemme keskustelleet ideastamme Herttoniemen seurakunnan diakonian kanssa, joka on tiiviissä yhteistyössä Myllypuron elintarvikejakelun kanssa. He ovat valmiita avustamaan ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.

Suunnittelemme myös keräävämme osallistujien suostumuksen puitteissa heidän kokemuksiaan sato-osuudesta ja osuuskunnan toiminnasta, jotta voimme oppia ja kehittää mallia edelleen.

Voit osallistua solidaarisuusosuuteen lahjoittamalla Holvi-verkkopankin kautta: https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/

Voit samasta osoitteesta myös seurata kuinka paljon rahaa on tullut ja mihin se on mennyt. Avoin budjetointi-kohdasta löytyy nämä tiedot.

Terveisin, Ruokaosuuskunnan hallitus Lisätietoja: Sini Forssell, sini.forssell@gmail.com

Sipulinippu 330g, salaatti 133g, lanttu 388g, pinaatti 128g, kesäkurpitsa 162g, fenkoli 168g, basilika 20g, kyssäkaali 171g, peruna 1kg

*Osuuskunta varaa 3-10 osuutta lahjoitettavaksi. Projekti käynnistyy, jos saamme lahjoitusvaroina vähintään kolme sato-osuutta. Muussa tapauksessa lahjoitukset palautetaan. **Lahjoittamastasi rahasta menee 90 senttiä Holvi-verkkopankin maksua. Loput rahat kanavoidaan suoraan sato-osuuksiin. Sato-osuuden hinnasta on 14 % arvonlisäveroa, loput menevät sadon tuottamisen ja jakelun kustannuksiin.

1 Comment

Comment

Kaupunkilaisen paluu juurille

Toissa keväänä en todennäköisesti tiennyt, mikä on raitajuuri. En koskaan ollut nähnyt palmukaalia, saati spagettikurpitsaa. Härkäpapu yhdistyi mielessäni äärimmäiseen fennoveganismiin (olin lainannut kerran kirjastosta sen yhden keittokirjan), mutta ihan varma en ollut, miltä sekään luonnossa näyttää. Ruokakuntani liityttyä Ruokaosuuskuntaan keväällä 2014, kahden aikuisen taloutemme arkiruokalista on mullistunut. Ruoka ja ruoanlaitto ovat olleet rakkaita, rentouttavia harrastuksia koko aikuisiän, mutta mukavuudenhaluaan sitä on helposti turvautunut samoihin, hyviksi havaittuihin resepteihin. Ruoanlaittoon on kotona kyllä saanut kulua aikaa - rentouttava harrastus jne. - mutta se menun suunnittelusteppi oikaistiin usein kävelemällä kauppahallin luottokauppiaalle kysymään, mikä juuri tänä viikonloppuna tuoretta on.

Sato-osuus Omalta pellolta

Oman pellon viikottaisen satokassin ilmestyttyä pöytäämme alkukesätä 2014 alkaen, päälaelleen on kääntynyt juuri aterioiden suunnittelufilosofia. Siinä missä aiemmin fiilispohjalta mietimme, mitä viikonloppuna tekisi mieli syödä, nyt katsotaan sato-osuutta sillä silmällä. Viikon ruokalista rakentuu nyt käytännössä satokassin sisällön ympärille; nopeimmin pilaantuvista on loihdisttava uusia ruokalajeja heti samana tai seuraavana päivänä, ja viikonlopun menu täytyy suunnitella ilahduttavan usein ennen näkemättömän kasviksen varaan. Onneksi ruokaosuuskuntalaiset ovat vaihtaneet reseptejä innokkaasti esimerkiksi Facebook-seinällä, ja Google ON maailman paras keittokirja, olipa kädessä sitten ennen koke(ile)maton juures tai kurpitsalajike.

Intoillessani sato-osuuden mullistavasta vaikutuksesta kotikeittiööni sekä siitä kuinka pidän arvossa sitä, että tunnen ruokani syntyperän, hyvä ystäväni, maatilalla kasvanut, naurahti kuivasti, että "Jaa, sinäkin teet sitten paluuta juurille." Mitenkään ainutkertaisia tässä ei taideta olla, kuten päivän uutinen suomalaisen superruoan paluusta osoittaa. Hyvä niin, sillä terveen maan tuoreista tuotteista nauttiessa, ruoan alkuperän ja laadun merkitys on korostunut entisestään.

Ylimääräisenä bonuksena autoton kaupunkilainen ruokakuntamme, jolle palstaviljelyn kaltainen harrastus ei olisi edes mahdollinen, on oppinut valtavan paljon maasta ja sen viljelystä. Viljelysuunnitelmiin perehtyminen osuuskunnan tapaamisissa kannattaa, ja keskustelut viljelijöidemme Heidin ja Anniinan kanssa ovat osoittautuneet todella arvokkaiksi, kun toisen osapuolen jokaisesta lauseesta oppii jotakin uutta.

Kaksi kesäämme Kaupunkilaisten oman pellon osakkaina eivät ole olleet veljeksiä; kesän 2014 pitkä kuuma, kuiva jakso, ja toisaalta kuluneen kesän 2015 alkupuolen viileys ja kosteus ovat asettaneet omat haasteensa pellon tuotteille. Eri kasvit ovat selvästi viihtyneet erilaisina kesinä, ja tuottaneet kulloinkin hyvin satoa. Säätila ja -ennusteet kiinnostavatkin ruokaosuuskuntalaista ehkä enemmän kuin keskivertokaupunkilaista. Kuluneen viikon kylmät halla- ja jopa pakkasyöt veivät viimeiset kesävihannekset, ja se vähän harmittaa, vaikka kuuluukin luonnolliseen vuodenkiertoon.

Kuinka paljon kuiva, kylmäksi kertaheitolla heittäytynyt syksy tuntuu osakkaiden loka-marraskuun sato-osuuksien koossa, on pitkälti kiinni ruokaosuuskuntalaisten omasta aktiivisuudesta. Huomenna sunnuntaina on jälleen kuukausitalkoot, joissa on tarkoitus nostaa punajuurta ja porkkanaa. Mitä aktiivisemmin ruokaosuuskuntalaiset loppuvuoden talkoisiin etsiytyvät, sitä suurempi osa sadosta saadaan ajoissa mukaan sadonjakoon.

Oma pelto on yhteinen juttu.

Veera Ristikartano (@veeris Twitter, Instagram) Kaupunkilaisten oman pellon vankkumaton fani vuodesta 2014 Ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen 2015

Comment

Comment

Puolikas sato-osuus

satomäärät_2014_esimerkkejä Saimme viime vuonna kommentteja joiltakin osuuskuntalaisilta, että satoa tulee liikaa pienille kotitalouksille.

"En uskalla liittyä Kaupunkilaisten omaan peltoon, kun en saa kulutettua viikossa niin paljoa kasviksia."

 On tietysti mukavaa kuultavaa, että olemme saaneet biodynaamisen viljelyn onnistumaan Kaupunkilaisten omalla pellolla, mutta tarvitsemme uusia jäseniä, jotta kaikki sato saadaan jäsenille eikä meidän tarvitse myydä satoa ulkopuolisille.

Helpotimme tätä viime vuosina kimppaosuuksilla, mikä toimikin hyvin ja kimppoja on muodostunut mukavasti. Nyt haluamme kannustaa ja edelleen helpottaa uusien jäsenten liittymistä Ruokaosuuskuntaan. Puolikas sato-osuus sopii hyvin opiskelijoille, sinkuille ja heille jotka haluavat tutustua ruokaosuuskuntaan ensin pienemmällä investoinnilla.

Puolikas sato-osuus on joka toinen viikko haettava sato-osuus. Voit valita parillisen tai parittoman viikon, jolloin haet sato-osuutesi sadonjakelupisteistämme. Parittoman viikon valinneilla sadonjako alkaa viikolla 31 ja parillisen viikon valinneilla viikolla 32. Sato-osuuksia jaetaan niin pitkään kuin satoa riittää. Viime vuosina satokausi on jatkunut joulukuun alkuun. Sadonjakopäivämme ovat tiistaisin Herttoniemessä ja Kalasatamassa, keskiviikkoisin jaamme satoa Helsingin keskustassa, Töölössä ja Vantaalla Kaupunkilaisten omalla pellolla. Katso sadonjakelupisteimme tarkat sijainnit tästä.

Puolikas sato-osuus maksaa 200 euroa (sis. 14% alv) ja on ostettavissa vain Holvi-verkkokauppamme kautta. Tästä linkistä ostamaan 1/2 sato-osuus.

Jokainen puolikkaan sato-osuuden ostaja liittyy myös Ruokaosuuskuntaan. Jäsenenä hän on osuudenomistaja samaan tapaan kuin kaikki muutkin jäsenet. Syksyllä lähetämme 150 euron kertaluonteisen laskun liittymis- ja osuusmaksun 1/2 sato-osuuden ostajille (eräpäivä 30.11.2015). Puolikkaan sato-osuuden ostajan talkoominimi on 5 tuntia talkootyötä / satokausi.

Puolikkaita sato-osuuksia on myynnissä rajoitettu erä. Puolikkaita osuuksia myydään vain uusille Ruokaosuuskunnan jäsenille.

Tervetuloa mukaan toimintaamme!

bestGym2

Comment