Heinäkuun satoa

Millaiselta tämä kesä maistuu? Ruokaosuuskuntalaisemme ovat voineet jälleen tällä viikolla maistella tämän kesän makua. Kesän makuja maistellaankin nyt sitten viikoittain marraskuun loppuun asti. Aurinkoisia, puolipilvisiä ja sadepäiviä kaikkia on ollut tasapainoisesti. Tässä hyvää on ollut se, ettei koko heinäkuussa ole tarvinnut sadettaa avomaata. Voimme Suomessa olla kiitollisia vesivarannoistamme. Sadonjaot jatkuivat heinäkuun kolmen viikon tauon jälkeen. Jaossa oli biodynaamisesti viljeltyä tuoretta basilikaa, oreganoa, siikliä, pehmeälehtistä keräsalaattia, lanttua tai kesäkurpitsoita, pinaattia, sipulinippuja, kyssäkaaleja ja fenkolia. Fenkoli oli jaossa ensimmäisen kerran. Fenkolimmekin on biodynaamisen siemenfirman jalostamaa vapaata lajiketta. Keväällä minulle epäiltiin, että fenkoli ei voi onnistua kuin F1-hybridistä. Vastasin tähän, että me kokeilemme ensin vapaita avopölytteisiä lajikkeita, joissa tapahtuu luonnonvalintaa ja joissa geeniperimä on rikas. Sen jälkeen voimme miettiä asiaa uudelleen. No fenkoli onnistui ja voin edelleen luottaa sisäiseen laatuun ja makumaailmaan määrän sijasta.

Heinäkuussa on pellolla tapahtunut paljon! Sato kasvaa varmasti, mutta hitaammin viileämmän kesä- ja heinäkuun johdosta. Kasvua on tapahtunut ja heinäkuussa rikkakasvitkin ottivat oikein kunnon spurtin. Sitten ollaankin kitketty ja riviväliharattu aina sateiden antaessa periksi. Lantut, nauriit, kesäkeräkaalit, parsakaalit, kukkakaalit, kyssäkaalit ja punakaalit on kitketty heinäkuun loppupuolella. Tällä hetkellä pelastetaan purjoja. Loppusyksyn sato eli lehtikaalit, sellerit, mustajuuret ja talvikaalit odotttelevat vielä kitkentävuoroaan.

Monien kasvien kasvua seurataan innolla ja odotetaan kypsymistä. Pienet punajuuret ja porkkanat valmistuvat ensimmäiset ehkä viikon sisällä. Pavut ovat vihdoin alkaneet kukkia eli palkojakin on odotettavissa. Kitkentä työt ja perunan nosto jatkuvat ensi sunnuntain talkoissa 2.8. Tervetuloa Omalle pellolle seuramaan kasvien kasvua ja kehitystä sekä työskentelemään luonnon parissa!

Satoa & Sadetta

Satokausi 2015 starttasi tällä viikolla. Tiistaina satoa jaettiin Kalasatamassa(salaattia, maa-artisokkaa, kevätsipulinippuja, retiisejä, rucolaa, raparperia ja liemiyrttejä(lipstikka, iisoppi ja oregano) ja Herttoniemessä (salaattia, maa-artisokkaa, kevätsipulinippuja, pienet palsternakat, rucolaa, raparperia ja liemiyrttejä(lipstikka, iisoppi ja oregano). Kalasatamassa korkattiin myös uusi maitolaituri, sadonjakopiste. Keskiviikkona sato kuljetettiin Lasipalatsille, Töölöön sekä Ravintolakoulu Perholle. Myös pellolta hakee nyt jo parisenkymmentä ihmistä.

Uusien perunoiden kypsymistä ollaan odotettu ja jännitetty. Tänään niitä piti alkaa nostamaan ensi tiistaita varten, mutta ne saivatkin nyt vielä juhannukseksi harson päälleen ja taas neljä lisävuorokautta armonaikaa. Muuten pellolla ollaan edetty hoitotöiden kanssa: palsternakkaa on harattu, härkäpapujen rivivälit traktoriharattiin ja porkkanankin kitkentä aloitettiin juhannuksen kynnyksellä. Kesäkurpitsat, avomaankurkut ja myskikurpitsat istutettiin biokalvoihin. Nämä pääsivät juuri ennen sadetta maahan ja siitähän nuo kurkkukasvit tykkäävät. Keskiviikkona Lilinkotisäätiön Creen Care-ryhmä oli mukana sateenkaari mangoldien istutuksessa. Kuntoutujat Heikki, Tuula ja Marja-Leena saivat omat nimikkomangoldit, joiden kasvua voi nyt seurata. Pellolla istutetaan, kitketään, harataan ja sadonkorjataan samaan aikaan. Kuulostaa täysin keskikesälle.

Viime sunnuntaina 14.6. pelto otti varaslähdön juhannuksen suhteen. Omalla pellolla juhlittiin keskikesää. Ilma oli sateinen, mutta pellon kasvit nauttivat tästä ja toisaalta me saimme enemmän juhlan aihetta, kun ei ilma innostanut töitä tekemään. Talkoiltiin, syötiin hyvin, pidettiin peltokierros ja lopuksi tanssittiin nauru esiin. Kansantansseihin lähti kaikki mukaan niin pienet kuin isotkin osuuskuntalaiset ja seinäruusuina oli vain pellon pientareiden pelto-orvokit & luonnonkukat. Kaikille oikein hyvää keskikesän juhlaa. Kasvimme nauttivat sateesta ja peltolaiset ovat tyytyväisiä, kun sade keskeytti työt ja voi muutaman päivän lomailla hyvällä omalla tunnolla.

Viikko 25

1. Maa-artisokka: (Helianthus tuberosus)

Maa-artisokan kasvu vie pitkän aikaa, ja artisokkasato korjataan vasta myöhään syksyllä. Oma Pellon maa-artisokat ovat talvehtineet massa ja ne on korjattu vasta tänä keväänä.

Maa-artisokkaa käytetään keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja gratiineihin. Sitä voi myös käyttää perunan tavoin keitettynä tai muhennoksena. Maa-artisokan keittoaika on hieman lyhyempi kuin perunalla.

Maa-artisokka sisältää runsaasti ravintokuitua ja hivenaineita, erityisesti rautaa, eikä lainkaan rasvaa. Kuorittu maa-artisokka tummuu helposti, joten se tulee säilyttää sitruunalla maustetussa vedessä.

Maa-artisokkaa säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa.

2. Keräsalaatti: (Lactuca sativa)

Keräsalaatti on yksi suosituimpia salaattejamme. Se kuuluu mietoihin salaatteihin ja muodostaa pyöreän, pehmeälehtisen kerän. Keräsalaatin lehdet ovat ohuet ja maukkaat. Keräsalaattia käytetään pääasiassa tuoresalaateissa, voileipien päällä ja ruokien koristelussa.

Keräsalaatti säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa, mielellään muovipussissa jonne on laitettu muutama vesitippa kuivumista ehkäisemään.

3. Keltasipuli: (Allium cepa)

Sipuleita pidetään nykyään funktionaalisena elintarvikkeena. Sipulin voimakas maku ja tuoksu johtuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, jotka haihtuvat sipulia hienonnettaessa tai kuumennettaessa. Sipulin kuoriminen helpottuu, kun se tehdään juoksevan veden alla tai sipulit kastetaan hetkeksi kylmään veteen. Suomen kesän valoisissa oloissa viljellyn sipulin maku on voimakas.

Keltasipulia on kahta tyyppiä, litteänpyöreitä ja pyöreitä. Sipulia käytetään keitto-, laatikko-, pata- ja wokruoissa sekä raaka-aineena että mausteena. Raaka-aineeksi se sopii kala-, liha- ja vihannesruokiin. Haudutetut sipulirenkaat sopivat moniin ruokiin.

Sellaisenaan sipulia voi tarjota keitettynä, uunissa tai pannulla haudutettuna tai grillattuna. Jauheliharuokia ei useinkaan valmisteta ilman sipulia. Sipuli sopii myös pikkelseihin, marinaadeihin, salaatteihin, piirakoihin ja paistoksiin.

Sipulin kuoria voi käyttää esimerkiksi lankojen, kankaiden ja pääsiäismunien värjäämiseen.

Säilytä tuoreetsipulit ilmavassa paikassa mielellään kylmässä, +2 - +5 asteessa. Kuivattu sipuli säilyy huoneenlämmössä. Huom! Kuivattu sipuli homehtuu helposti kosteassa.

4. Raparperi: (Rheum Rhaponticum)

Hyvät raparperin lehtiruodit ovat tuoreita, kiinteitä, meheviä ja hienosyisiä. Lehtiruotien väri vaihtelee punaisesta vihreään.

Raparperin kirpeys johtuu sen sisältämästä oksaalihapoista. Oksaalihappo sitoo kalsiumia. Raparperiruoan kanssa onkin suositeltavaa syödä samalla jotakin maitotaloustuotetta. Tällöin raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumin lisänä tulevasta maitotaloustuotteesta eikä luustosta.

Raparperi sopii leivontaan, jälkiruokakiisseleihin ja -puuroihin, sekä säilöntään.

Raparperia säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa, mielellään rei'itetyssä muovipussissa.

6. Retiisi: (Raphanus sativus var. sativus)

Retiisi on yksi kaikkein vanhimmista viljelykasveista. Se on kotoisin Kiinasta, jossa sitä on viljelty jo monien tuhansien vuosien ajan.

Retiisi muistuttaa maultaan retikkaa. Retiisi sisältämä sinappiöljy tekee sen mausta kirpeän.

Retiisiä voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien koristeluun. Retiisiä voi käyttää myös salaateissa, voileivillä tai juustotarjottimella, pataruuissa ja keitoissa.

Retiisi säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa. Naatit pitää poistaa ennen säilytystä, koska naattien kautta haihtuu paljon kosteutta.

7. Yrtit:

Iisooppi (Hyssopus officinalis)

Iisoppi eli isoppi on voimakkaanmakuinen yrtti, joka kasvaa luonnonvaraisena Välimeren maissa. Yrttiä kannattaa varsinkin aloitellessa käyttää vähän kerrallaan. Iisoppia on käytetty yskänlääkkeitten raaka-aineena sen sisältämien voimakastuoksuisten aromaattisten öljyjen ansiosta. Iisoppi sopii erityisesti maksaruokiin. Sillä voi myös maustaa keittoja, kastikkeita, tomaattiruokia, sieniä, veriruokia, makkaraa, silliä, munakkaita, yrttijuustoa ja rahkaa. Kukkivana kerättynä siitä saa keittiöön tuoksuvan yrttikimpun. Lehtien maku on hieman erilainen tuoreena ja kuivattuna. Kuivatun lehden maussa on selvä sirtuunan aromi. Iisooppia voidaan käyttää ruokiin tuomaan savunkaltainen aromi ja sopii myös erinomaisesti pippurin korvikkeeksi erilaisiin maustamistarkoituksiin. Sitä käytetään salvian tapaan veri- ja maksaruoissa sekä keventämässä rasvaisia ruokia.

Rasvaisten kalojen pintaan voi hieroa iisoppia ennen paistamista, ja pippuripihvit voi kokeeksi maustaa pippurin asemesta iisopilla. Kasvisruuista iisoppi sopii esim. kaalisalaatteihin, raasteisiin, peruna-, punajuuri- ja papuruokiin sekä muhennoksiin ja patoihin. Kauniit kukat sopivat hyvin ruoka-annoksien koristeeksi.

Iisopista voi valmistaa myös yrttiteetä ja kylmiä juomia joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai esim. hedelmien kanssa. Sitruunajuomien sekaan iisoppi sopii hyvin. Kuivatessa iisopin karvaus korostuu ja liiaksi käytettynä tekee ruuan helposti kitkeräksi. Iisoppi sopii hyvin yrttiteen yhdeksi osaksi ja sitä käytetään myös monien vahvojen yrttiliköörien, kuten Chartreusen mausteena.

Lipstikka: (Levisticum officinale)

Aromikas lipstikka eli liperi antaa liemiin ja patoihin täyteläistä makua, sillä siinä maistuu umami, viides aistimamme maku. Alkukesän hienostunut herkku on lipstikkakeitto, joka tehdään nuorista lehdistä. Lipstikkaa voi käyttää tuoreena tai kuivattuna, ja kaikki kasvin osat ovat syötäväksi kelpaavia. Lehdet käytetään mausteena tuoreena tai kuivattuna, varret voi käyttää vihannesten tapaan ja juurtakin voi kuivattaa ja jauhaa pippurin korvikkeeksi. Kuivatusta lipstikasta häviää aromi nopeasti, joten lehdet kannattaa käyttää tuoreina tai pakastaa. Juuria ja siemeniä voi kuivata. Lipstikan maku muistuttaa lehtiselleriä ja purjoa, ja siinä on voimakas tuoksu. Se sopii erinomaisesti kasvisruokiin korvaamaan lihaliemikuution. Erityisen hyvin sen hieman pippurinen maku aromatisoi liemet ja muhennokset sekä liharuoat.

Käytettäessä lipstikkaa suolan määrää voi vähentää. Se käy myös hyvin munakkaisiin, riisi- ja makaroniruokiin, keitetyn kalan tai lihan kanssa sekä salaatinkastikkeisiin ja yrttisekoituksiin.

Huom. Munuaistulehduksesta, munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta kärsivien ja raskaana olevien ei tulisi nauttia lipstikkaa.

Timjami (Thymus vulgaris)

Voimakas, hyvin aromaattinen, lähes rakastetuin maku maailmalla. Timjami eli tarha- ajuruoho on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja.

Timjami on voimakkaasti tuoksuva pienilehtinen yrtti. Timjami sopii täyteläisyyden antajaksi lähes kaikkiin ruokiin.Se lisätään ruuanvalmistuksen varhaisessa vaiheessa ja sen annetaan kypsyä ruuan mukana, sillä se ei menetä aromikkuuttaan keitettäessä. Timjamista tehtyyn teehen voi lisätä hunajaa ja maitoa, jolloin saa tehokkaan ja maistuvan yskänlääkkeen niin lasten kuin aikuisten makuun. Höyryhengitettynä kasvi vaikuttaa hengitysteitä avaavasti. Timjami sisältää eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideja.

Timjami sopii käytettäväksi liha-, siipikarja-, muna- ja pastaruoissa sekä esim. kaalikääryleissä, hernekeitossa, kastikkeissa ja kasvispadoissa Sopii myös kala- ja äyriäisruokien sekä salaattikastikkeiden ja marinadien mausteeksi Sopii muhennoksiin ja erilaisiin täytteisiin Sopii erityisesti ruokiin, joissa käytetään viiniä, suositellaan timjamia mausteeksi. http://www.henriettes-herb.com/fi/hk-timjami.html

Yrttien säilöminen

Useimpia yrttejä voi pakastaa ja kuivata, mutta muutamat lajit säilyttävät  paremmin makunsa ja värinsä kuivattuina.

Kuivaaminen

Kuivaaminen on vanha, energiaa säästävä säilöntätapa. Vähän tilaa vievät kuivatut tuotteet säilyvät hyvin huoneenlämmössä. Yrtit tulisi kuivata mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen. Alkukesällä kuivauksen voi tehdä ulkona, mutta loppukesällä on ilmassa jo liikaa kosteutta. Yrtit kuivataan perinteisesti pieninä kimppuina ylösalaisin kuivassa, pimeässä ja ilmavassa paikassa. Kuivattavia yrttejä ei saa huuhtoa. Huuhdellut yrtit muuttuvat kuivattaessa läikikkäiksi ja ruskeiksi. Kotona olevia lämmönlähteitä kannattaa hyödyntää. Kuivaamiseen käyvät lattialämmitteiset huoneet, siisti pannuhuone, sauna, pyykinkuivauskaappi ja jääkaapin yläpuolella oleva kaappi. Kiertoilmauuni sopii tavallista sähköuunia paremmin kuivaamiseen, kun lämpötila pidetään tarpeeksi alhaisena ja luukku koko kuivaamisen ajan hiukan raollaan. Lämpötilan säätimellä varustettu kasvikuivuri on kätevä väline. Markkinoilta löytyy ainakin muutama kuivurimalli kotikäyttöön. Kuivaamiseen sopivia yrttejä: iisoppi, kumina, lipstikka, meirami, piparminttu, rosmariini, salvia ja timjami.

Pakastus

Pakastetut yrtit säilyvät maultaan ja ulkonäöltään melkein tuoreen veroisina. Yrtit lisätään jäisinä ruokiin, koska sulaneina ne näyttävät usein ikäviltä. Yrtit pakastetaan silputtuina valmiina annoksina pusseihin tai rasioihin. Koristeeksi säilytettävät oksat pakastetaan kokonaisina. Pakastukseen sopivia yrttejä: basilika, kirveli, persilja, rakuuna, ruohosipuli, sitruunamelissa ja tilli.

Yrttietikat ja -öljyt

Kuivaamisen ja pakastamisen lisäksi yrttejä voi säilöä myös mausteeksi etikkaan tai öljyyn. Kokeile maun antajaksi basilikaa, rakuunaa, rosmariinia tai sitruunamelissaa.

Yrttietikan valmistus

Laita pulloon tai purkkiin murskattuja yrtinlehtiä. Lisää muutama neilikka tai piparjuurilastu homehtumisen estämiseksi. Täytä astia viini- tai säilöntäetikalla ja sulje astia. Aseta pullo aurinkoiselle ikkunalle pariksi viikoksi. Kääntele pulloa silloin tällöin. Siivilöi etikka puhtaaseen pulloon. Yrttietikka sopii ruokien mausteeksi, salaattiin ja marinointiin.

Yrttiöljy valmistetaan samaan tapaan, mutta yrttejä laitetaan reilusti enemmän ja pulloa ravistetaan silloin tällöin. Öljy säilyy hyvin jääkaapissa.

Yrttien aromit voi sitoa myös suolaan. Mausteseokseen tarvitaan 50 grammaa kuivattuja yrttejä ja 3–5 grammaa karkeaa merisuolaa. Seos hienonnetaan ja sekoitetaan huhmaressa tai tehosekoittimessa.

Lähteet: Lehtonen, Ulla, Ullan maustekasvimaa, Otava (1989) Peltola, Aili, Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY (1988)

Ruokaohjeet: Maa-artisokka gratiini + kanamunaa, maa-artisokkaa ja salviaa + Lipstikkajäätelö + Lipstikkakeitto

Onko sinulla hyviä reseptejä jaettavaksi Ruokaosuuskunnalle? Julkaisemme niitä ruokaosuuskunnan nettisivuilla reseptit osiossa. Lähetä resepti ja mielellään kuvan kanssa osoitteeseen: ruokaosuuskunta@gmail.com Otsikoi viesti: Reseptit

Iso kiitos!

Mustosen kevättä

Toukokuussa osuuskuntalaisten virkistyspuutarhassa voi seurata yrttien kehittymistä. Ensin, kun puutarhaan saapuu avautuu näkymä yrttiympyrästä. Siellä kasvaa n. 10 Suomessa talvehtivaa yrttiä. Seuraavaksi huomaa kuinka ruohosipulit ovat isoja ja muut yrtit vasta ponnistavat versoaan savimaasta. Toisella puolella tietä kasvavat herukkapensaat kukkivat pienin kauniin kukin. Toivottavasti on tarpeeksi lämmintä, että pölyttäjät ovat liikkeellä. Ensi viikonloppuna on Mustosessa ensimmäiset tämän vuoden viikonlopputalkoot. Herukoiden väliin hyvin kasvanut apilanurmi kaipaa leikkaajaa ja yrtit vielä hieman hoitoa ja katetta. Katsotaan, jos talkooruoassa saisi ruohosipuliakin hyödynnettyä.

Ruohosipulien takana häämöttää kasvihuoneemme. Tällä viikolla Sandro on ollut kylvämässä uutta pinaattia huoneessa, koska lamopinaatti kehittyy siellä viileiden säiden takia hitaasti. Ensi lauantaina pitäisi huoneeseen asentaa myös uudet tuuletusluukut. Niiden pitäisi avautua itsestään ilman sähköä liian kuumalla ilmalla. Mekanismi perustuu lämpölaajenemiseen. Sitten siellä kelpaa pinaatin kasvaa, kun ilman lämpötila ja kosteus pysyvät hyvinä.

Sandron vasemmalla puolella kasvihuoneessa näkyvät pienet rucolan taimet. Toivotaan, että kirpat eivät löydä niitä. Ne ovat niin hyviä ja aromikkaita, että kirpoillekin ne voisivat maistua. Vanha maa-artisokkamaa on nyt äestetty ja lannoitettu. Se odottaa nyt uutta maa-artisokka/auringonkukkaistutusta. Talkoissa olisi tarkoitus istuttaa myös maa-artisokat uudelle spiraalille.

Tervetuloa hoitamaan omaa virkistyspuutarhaa ensi viikon sunnuntaina 25.5. klo 11 - 16. Pellolla olisi tarkoitus kunnostaa sadonkorjuukatos ja maalata uudet kontit uuteen uskoon. Toukokuun sunnuntaitalkoot ovat osuuskunnan tämän kauden ensimmäiset isot talkoot, missä pääsee rakentamaan, hoitamaan, istuttamaan oman maun mukaan ja olemaan kauniissa luonnossa, raikkaassa ilmassa mukavassa seurassa. Talkoissa ruokaillaan yhdessä n. kahden aikaan. Mustosen takana on Tussinkosken luonnonsuojelualue, jossa voi myös käydä metsäkävelyllä. Vieressä on iso raparperimaa. Raparperit ovat nyt oikein rapeita ja mehukkaita. Niitäkin voi käydä keräämässä kotiin viemisiksi.

Kasvua kasvihuoneessa

Osuuskunnan omaa kasvihuonetta alettiin rakentaa huhtikuussa 2012 eli silloin Tuomas teki puukaaret Harrin muottiin. Vuosi sitten kaaret pystytettiin osuuskunnan puutarhaan elokuun talkoissa. Tänä keväänä hyvin aikaisin ennen kuin toukotöihin päästiin huonetta muovitettiin. Sitten osuuskunnan kevättalkoissa kaivettiin sähkö maahan ja laitettiin huoneeseen työmaakeskus mm. kastelutarvetta varten.

Ihan ensiksi tiivistynyt maa käännettiin talikolla ihmisvoimin. Kesäkuussa sadepäivinä jyrsittiin rakentamisen jäljiltä tiivistynyttä savimaata ja lopuksi alettiin myös kasvupenkkejä tehdä. Kasvupenkit lannoitettiin hevosenlantakompostilla ja kalkittiin. Kansainvälisen työleirin aikaan heinäkuun alussa kasvihuoneeseen istutettiin kurkkuja ja basilikaa. Istutusvaiheessa penkkeihin lisättiin vielä Novarbon luomuturvemultaa hyvää kasvualustaa tukemaan. Kasvihuoneemme on 100 m² ja kasvit kasvavat maapohjalla. Kaikessa viljelyssämme kaikki alkaa maasta ja maan hoidosta. Myös kasvihuoneessa pyritään maa pitämään elävänä, ravinteikkaana ja terveenä. Se varmistaa myös kasviemme terveyden sekä oikean maan ja auringon maun.

Viimeiseksi kasvihuoneeseen laitettiin tuuletusluukut kiinni. Nyt kasvihuoneesta puuttuu vielä sivuista mm. tuplamuovia. Toivottavasti elokuun Mustosen puuutarhan talkoissa saadaan omakausihuone ihan valmiiksi. Jos nyt kasvien viljelyyn liittyvät elävät asiat voivat koskaan olla täysin valmiita. Kasvihuonetta on rakennettu hiljakseen, kun avomaakasvatustyöltä on ehditty. Kuitenkin nyt saadaan jälleen maistaa yhteistyön satoa.

Nyt joka aamu käymme avaamassa tuuletusluukut ja kuumina päivinä myös ovet. Illalla kurkut ja basilikat kastellaan sekä luukut suljetaan, jotta lämpö pysyisi huoneessa. Kausihuoneeseemme on myös levitetty Biotuksen biologisia torjuntaeläimiä ennalta ehkäisemään tuholaisia. Vihannespetopunkkeja on levitetty ehkäiseen ansaripetopunkkeja ja ripsiäisiä on levitetty ripsiäispetopunkkeja vastaan. Myös muutama yökkösen toukka on käynyt basilikoita syömässä. Niitä Katja keräsi pois ja liima-ansoista voi tarkkailla, mitä eliöitä kasvihuoneessa käy.

Basilikamme on kasvanut hyvää vauhtia ja kurkut kukkivat kovin. Kasvihuoneessa kasvaa sekä kasvihuonekurkkua että avomaankurkkua. Kasvu on nopeaa ja yhdessä yössä näkee muutoksen. Kuitenkin kurkkukasvit ovat sen verran pieniä vielä, että keräämme kurkut toistaiseksi pieninä pois ettei isojen kurkkujen paino rasita kasvia. Lisäksi pienet kurkkumme maistuvat maan makealle! Tällä viikollla aloitettiin hiljalleen kurkkujen ja basilikan satokautta. Osuuskuntalaisille jaettiin muun ohessa pienet kurkut ja tuoksuvat, aromikkaat, luonteikkaat basilikat.

Infrapunakuivuri

Kuivuri on nyt kunnossa. Kaikki vastukset toimii!!!Olemme saaneet viime vuonna Itu Biodynilta lahjoituksena vanhan kuivurin, jonka haluaisimme nyt saada käyttöön. Jos haluat testata kuivuria niin otappa yhteyttä? Alla kuvia kuivurista ja jos tunnet tai osaisit itse käyttää kuivuria niin ota yhteyttä olirepo@gmail.com tai 050-5715032/Olli

IP=Infrapuna kuivuri. Harvinainen venäläinen malli, joka on energia tehokas vaihtoehto. Lisätietoja alla olevasta linkistä: http://www.myllyposti.fi/teollisuus_kuivuri.html

Keskellä kesää ensimmäinen sadonjako!

Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.

Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.

Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.

Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.

Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.

Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.

Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!

Mustosen puutarhatalkoot

Elokuisena, aurinkoisena lauantaina osuuskunnan puutarhassa vietettiin puutarhan rakennustalkoita. Puutarha sijaitsee Mustosten pihamaan ja vanhan upean tammen takana. Mustosessa on aivan omanlainen tunnelma: suojaisa, metsäinen sekä lämmin paikka on ulkomaailmalta suojassa joen ja luonnonsuojelualueen vierellä.

Elokuun viimeisenä lauantaina Mustoseen oli saapunut n. 30 osuuskuntalaista lapsineen. Kaikille löytyi varmasti puuhaa, sillä osuuskunnan viljelijät eivät ole paljoa pellolta Mustoseen loppukesästä ehtineet. Olisikin ihanaa, jos Mustonen olisi sellainen helppohoitoinen monivuotinen puutarha, missä osuuskuntalainen voisi rauhassa nauttia luonnosta tai pienestä työstä luonnon kanssa.

Kullan väristä olkea levitettiin olkipaaleista maa-artisokkaspiraaliin. Ensin rivivälit jyrsittiin ja sitten olki levitettiin katteeksi. Kasvihuoneelle valittiin paikka ja perustuksille kaivettiin paikat. Yrttimaata hoidettiin ja tietä parannettiin.

Oman kasvihuoneen perustuksien rakentamista aloitettiin. Perustuskuopat kaivettiin ja betoni sekoitettiin käsin. Itse tekemisen tunnelmaa ja makua riitti.

Yrttimaamme kitkettiin ihan ensi töiksi ja se menikin nopeasti, kun kaiken kokoisia käsiä riitti. Yrttimaan käytävät kullattiin myös oljella. Kiviä siirrettiin reunustamaan yrttimaata. Yrttimme kasvavat onnellisina ja terveinä sekä juurillaan möyhentävät maata pehmeäksi.

Mustosen pihalla valmistettiin Wokkia ja tietysti omista vihanneksista! Oman pellon porkkanat, punajuuret, yrtit, pavut, kesäkurpitsat, purjot ja kehäkukat valmistettiin maistuvaksi ateriaksi. Oli mukana myös ensimmäiset omat makeat maissit ja kultainen kurpitsakin.

Työn teon jälkeen omasta sadosta valmistettu ruoka maistui niin pienille kuin isoillekin talkoolaisille. Yhteisellä aterialla kuulimme myös Mustosen historiaa, osuuskunnan kuulumiset ja oman pellon satokauden näkymät. Saatiin maistaa myös kesäkurpitsakakkua ja se vasta oli hyvää, niinkuin kyllä kaikki muukin.

Oma sato hivelee kauneudella silmiä, tekee tuoksullaan onnelliseksi ja saa veden kielelle. Oma ruoka hoitaa vatsaa ja ravitsee tuoreudellaan.

Paljon saatiin yhdessä aikaan ja paljon ollaan saatu puolessatoista vuodessa luotua: Oman pellon, joka tuottaa satoa. Omaa puutarhaa rakennetaan yhdessä ja mikä tärkeintä yhdessä tekemisen iloa. Jokainen yksilö vaikuttaa omalla valinnallaan maailmaan, mutta yhdessä saamme enemmän aikaiseksi!

Mustosta ja tulevaisuutta rakennetaan!

Mustosen puutarha sijaitsee n. 1 km päässä omalta pellolta. Mustoseen tulee monivuotinen hyötypuutarha taimikasvatushuoneineen osuuskuntalaisten käyttöön. Pellolla riittää kasvua ja työtä, joten Mustosta rakennetaan siinä sivussa aina, kun keretään. Osuuskuntalaisia toivotaan myös mukaan Mustosen puutarhaprojektiin!

Mustonen ollaan jaettu neljään lohkoon: yrttiympyrään, kasvihuonelohkoon, artisokkaspiraaliin ja viherlannos/marjamaaksi. Yrtit ja maa-artisokat on nyt istutettu. Väleihin ja polkuihin tarvitsemme vielä katemateriaalia esim. olkea tai haketta.Vadelmat reunustavat alueemme rajaa. Viherlannosmaata lannoitettiin ja kalkittiin sekä jyrsittiin tällä viikolla. Herukoita on alettu istuttamaan ja luulenkin, että koko viherlannos alasta tuleekin herukkamaa. Lupaava kasvihuoneemme odottaa edelleen rakennuslupaansa!

Loppukaudeksi riittää viherrakennettavaa: työkaluvajojen rakennus, herukoiden istutus, osuuskuntalaisten oleskelualueen istutus, kausihuoneen pystytys yms. Ensi vuonna toivottavasti hoidettavaa riittää ja saisimme jo ensimmäiset omat marjat sekä pääsisimme nauttimaan puutarhasta!

Juhannusviikon tapahtumia

Keskikesän kynnyksellä kasvu on voimakkainta. Tähän saakka valo on lisääntynyt ja kasvit ovat kasvaneet aurinkoa kohti valtavalla vauhdilla. Nyt päivät alkavat jälleen lyhenemään ja kasveille tämä tarkoittaa vegetatiivisen (kasvullisen) kasvun vaihtumista generatiiviseksi (suvulliseksi). Jotkut saattavat jopa jo ruveta kasvun sijaan keräämään voimia talven varalle, eivät kuitenkaan pellolla kasvavat luonnonkasvit. Toiset kasvit alkavat kukkia ja tuottaa hedelmää nyt, kun juuret ovat syvällä maassa ja lehtimassa niin iso, että se pystyy auringon valon ja veden avulla yhteyttämään ja käyttämään energian hedelmän/siemenen muodostukseen.

Kasvu on niin voimakasta, että viljelykasveja täytyy kiireellä pelastaa luonnonkasvien joukosta. Viljelijän täytyy kasvurytmissä ja kasvun nopeudella kitkeä ja keskittyä hoitotöihin. Juuri nyt pitäisi pienen pienet palsternakat pelastaa. Heinäkuu on hoitokuukausi: kitkentää ja toivottavasti sopivasti sadetta tai sitten kastelua! Kitkentä on kovaa työtä ja koskaan ei kannata katsoa riviä eteenpäin vaan keskittyä siihen missä on eli meditatiivista työskentelyä voi siinä samalla harjoitella. Meillä on samalla myös ensimmäiset sadonkorjuut voineet alkaa. Kasvun rytmissä, vauhdissa ja kesässä pysytellään heinäkuu ja elokuussa jälleen sadonkorjuut jatkuvat.

Oman pellon satoa

Ensimmäinen sadonjakelu starttaa tällä viikolla kahdessa uudessa paikassa: Kalasatamassa ja Herttoniemen Erätorilla. Alunperin juhannukseksi toivottiin ja ajoitettiin uusiperuna Timo, retiisit, kevätsipuli, salaatti ja tilli. Kevät oli kuitenkin niin kostea, että pellolle ei heti traktorilla päästy ja lisäksi ilmat ovat olleet aika viileitä. Omat salaatit ovat kuitenkin kasvaneet hienosti, sipulin varretkin ovat jo tosi makoisia, omista yrteistä saa pienen nipun ja retiisikin epäilystä huolimatta on kasvanut viikonlopun sateiden jälkeen valtavasti. Uusi peruna on vielä liian pientä ja tilli menee elokuu- syyskuulle niinkuin monet muutkin peltomme kasvit. Eli ensimmäisessä jakelussa osuuskuntalainen saa ison salaatin kerän, 5 sipulin varsinipun, yrttinipun, 5 retiisin nipun ja raparperinipun.

Salaatit ovat virkistävää vihreää ravintoa. Retiisi piristää kesäistä ruokapöytää sekä värillään että maullaan. Varhaissipulin varret ovat ihania salaatin kavereita ja sipuli voi torjua tulehduksia sekä tukea sydän- ja verenkiertoelinten toimintaa. Yrteistä minttu piristää, viilentää ja kohottaa mielialaa. Se on ihana mm. teenä. Timjami sopii maustamiseen, salaattiin ja sillä on myös piristävää vaikutusta. Sitruunamelissa rauhoittaa, mutta myös piristää ja sehän on jälkiruokien ystävä, mutta sopii erittäin hyvin myös teeksi. Sitruunamelissa vahvistaa sydäntä, helpottaa unta ja voi auttaa naisten kuukausittaisiin vaivoihin.

Seuraavaan jakeluun eli juhannusviikon jälkeiseen tulee salaatti-pinaatti pussi, sipulinippu, retiisinippu ja oman perunan valmistumista jäämme toivomaan ja odottamaan.

Omat luomutaimet

Tänä vuonna taimemme kasvavat Toivon biodynaamisella tilalla. Oma kasvihuone pystytetään Mustoseen toivottavasti tänä kesänä, jolloin tulevaisuudessa pystymme tuottamaan taimet myös itse. Nyt taimet on kasvatettu luonnonmukaisesti. Toivon tilalta tulee meille salaatin, pinaatin, lantun, maissin, purjon, kesäkurpitsan ja yrttien sekä kaalien taimet. Sen sijaan porkkanat, palsternakat, punajuuret, tilli, retiisi, ja pavut kylvetään peltoon suoraan luonnonmukaisesti tuotetusta siemenestä.