Varhaisperunaa, leskenlehtiä & takiaisenjuuria

Huhtikuu on ollut hyvin kuiva Etelä-Suomessa. Jopa savimaa on kuivunut ja kantanut konetta. Savisilla pelloillamme on päästy varhaisperunat istuttamaan ajoissa. Pistimme perunat maahan 61 vuorokautta ennen juhannusviikon maanantaita. Jee, kerrankin ehdimme! Syksyltä jääneet harsot, jotka suojaavat kasvejamme tuholaisilta sekä halloilta, ovat kuivuneet kevätauringossa. Aurinko on pilkahdellut taivaalla ja pieniä aurinkoja, leskenlehtiä, näkyy siellä täällä pellon pientareilla. Sateen jälkeen myös nurmi viheriöi ja silmut aukeavat. Kevät, valo & kasvu!

Oman pellon huhtitöihin on kuulunut varhaisperunamaan äestystä, kanankakkalannoitusta, paikkojen kevätsiivousta, peltolaitteiden hakua paikoilleen, maa-artisokan nostoa, talven tuulien vai pitäisikö sanoa ilmastonmuutostuulien rikkomien kausihuoneen tuuletusluukkujen korjausta, kasvihuoneen kitkentää, kausihuoneen kasvupenkkien tekoa sekä rucolan istutusta kausihuoneeseen.

Viime lauantaina 18.4. oli ensimmäinen tämän kauden peltotapahtuma. Omalle pellolle saapui n. 30 ihmistä kuuntelemaan, mitä minnekin tulee kasvamaan. Viikkasimme kuivat harsot yhdessä pois ja laitoimme jäisiä tilalle kuivumaan. Söimme hernekeittoa ja mustikkapiirakkaa pellolla. Sen jälkeen suuntasimme kohti Mustosen puutarhaa. Tämä osuuskuntalaisten virkistyspuutarha tuli myös osallistujille tutuksi. Opimme Kaisa Vermasheinän johdolla keräämään nokkosia, takiaisen juuria ja vuohenputken versoja, jotka muuten ovat nyt maukkaimmillaan.

Vappua kohti pelto odottaa lannoitustaan. Peltomaatamme hedelmöittämään on tilattu mm. hevosenlantakompostia Hyvinkään luomutilalta. Huhtitoukokuun vaihteen orgaaninen lannoitus saa riittää maaperämme mikrobeille, uskollisille osuuskunnan työntekijöille, ruoaksi kasvukauden ajaksi. Hajottaessaan orgaanista ainesta, ne samalla vapauttavat ravinteita pellon kasvien käyttöön. Ne tekevät työtä pellon kasvun eteen ja meidän viljelijöiden tulee ruokkia maaperämikrobeja orgaanisella aineksella. Maan hoidosta alkaa terve hyvä kasvukausi!

Green Care by Ruokaosuuskunta

Hyvää tekeviä uutisia. Ruokaosuuskuntaan on liittynyt Lilinkotisäätiö. Säätiö tarjoaa kodin noin 300 mielenterveyskuntoutujalle kuudessa palvelutalossa eri puolilla Helsinkiä. Säätiö tarjoaa tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista; eli kolmen tasoisesti tuettua asumista. Lue miksi säätiö liittyi Ruokaosuuskunnan jäseneksi.

Peltotoiminnan tavoitteina on säätiöllä mm. tarjota asukkaille talon ulkopuolista järkevää toimintaa, mahdollisuuden kohottaa kuntoa ja hyötyä luonnon elvyttävistä vaikutuksista. Työ ulkona takaa myös hyvät, luonnolliset yöunet. Eri talojen asukkaat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja solmia uusia ihmissuhteita. Myös tasavertainen kanssakäyminen muiden ”peltolaisten” kanssa tulee varmasti olemaan merkityksellistä. Kasvun seuraaminen tuo toivon ulottuvuuden, jos mieli on matala ja työ pellolla kehittää sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Hyödyt ovat varmasti moninaiset.

"Uskon, että myös toimintaan mukaan lähtevät työntekijät nauttivat ja toiminta tukee myös heidän hyvinvointiaan." toteaa Kati Jokinen Lilinkotisäätiöstä. "Sen, mitä sadolla sitten aikanaan teemme, päätämme yhdessä asukkaiden kanssa. Mm. Mäkikoti tarjoaa hieman kevyemmin tuettua asumispalvelua (=palveluasumista), jossa osalla asukkaista on toive kuntoutua ihan itsenäiseen asumiseen. Voisin ajatella, että meillä voitaisiin esim. harjoitella ruuan laittoa oman sadon annista yhdessä asukkaiden kanssa."

Ruokaosuuskunnan alusta asti on ollut tavoitteena saada Kaupunkilaisten omasta pellosta kestävä liiketoimintamalli niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti. Nyt yhteistyö Lilinkotisäätiön kanssa vahvistaa meitä sosiaalisesti ja voimme sanoa, että pellolla on green care toimintaa. Toivomme, että Kaupunkilaisten oma pelto lisää hyvinvointia ja elämänlaatua jäsenillemme. Tervetuloa porukkaan Lilinkotisäätiö.

Lilinkotisäätiö on Ruokaosuuskunnan jäsen ja ostanut satokaudelle 2015 2 sato-osuutta. Kaupunkilaisten oma pelto mahdollistaa hienot ja uudet kokeilut ilman hankkeita tai apurahoja. Näin pääsemme nopeasti testaamaan käytännössä mikä toimii ja mikä ei. Sen jälkeen parempi kehittää toimintaa isommaksi ja monistaa esimerkiksi muille paikkakunnille.

Lisätietoa Ruokaosuuskunta, Olli Repo, perustaja & hallituksen varapj. 050-571 5032, olirepo(ät)gmail.com

Lilinkotisäätiö, Kati Jokinen, palvelutalon johtaja 050-466 3383, www.lilinkoti.fi

Liity jäseneksi tästä

Valloittavat Villiyrtit :: Hortoiluretket Herttoniemessä

Toukokuussa villiyrtit ovat parhaimmillaan! Miten nokkosen tai maitohorsman versoja voi käyttää, miten vuohenputken tunnistaa?

Tule tutustumaan keväällä kasvaviin villiyrtteihin ja opettelemaan niiden keruuta ja käyttöä luonnontuotekouluttaja Kaisa Vermasheinän opastuksella. Opit tunnistamaan villiyrttejä ja näkemään rikkaruohot uudessa valossa. Hortoiluretken päätteeksi kokoonnumme Fastholmaan paistamaan nokkoslettuja. Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Osallistumismaksu on 16 € jäsenille (Jäsenhintaan ovat oikeutettuja Herttoniemen ruokaosuuskunnan tai ruokapiirin jäsenet)ja normaalihintainen osallistumismaksu on 20 €. Ilmoittaudu tästä.

Ajankohdat: pe 8.5. ja/tai ma 11.5. klo 17:30 - 20 Lähtö/kokoontuminen: Herttoniemen kirjastolta, kettutie 8 C, Herttoniemi (Siilitien metroasemalta 500 m)

Retkelle tarvitset mukaan keräilyyn sopivan korin tai paperikassin, pieniä pusseja eri kasvilajeille, hanskat, sakset ja kostealla kelillä saappaat.

Tervetuloa!

Infotilaisuus

Tervetuloa kuulemaan Kaupunkilaisten omasta pellosta.Esittelemme vuoden 2015 suunnitelmat. Mitä pellolla tapahtuu? Ja mitä siellä viljellään?

Aika: ke 18.3.2015 klo 16:30 - 18:00 Paikka: Kaupunkiverstas, Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki, Finland

Aikataulu: klo 16:30 Ruokaosuuskunnan esittely (esittelijänä: Olli Repo, perustaja&hallituksen varapj), klo 17 Viljelysuunnitelmat 2015 (esittelijänä: Heidi Hovi, personal farmer eli oman pellon viljelijä), klo 17:30-18 keskustelua aiheesta

Tilaisuus on avoin kaikille Kaupunkilaisten omasta pellosta kiinnostuneille ja jäsenille.

Jos olet kiinnostunut liittymään Ruokaosuuskuntaan niin nyt on hyvä tilaisuus. Otamme 35 uutta jäsentä vuodelle 2015:sta. Haluaisitko omistaa palan peltoa?

Tule kuulemaan 5.satokauden viljelysuunnitelmat. Ja keskustelemaan Ruokaosuuskunnan toiminnasta.

Ruokaosuuskunnan kokous 3.2.2015

Herttoniemen Ruokaosuuskunta Ylimääräinen kokous Pöytäkirja

Aika: Ti 3.2.2015 Paikka: Herttoniemen kirjasto, kokoustila Kettutie 4 C, Helsinki

Läsnä: Osallistujaluettelo liitteenä (Liite 1.)

Asialista: 1. Kokouksen avaus, kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta: Ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo avasi kokouksen klo 18.05. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo, sihteeriksi Marja-Liisa Lampinen, pöytäkirjan tarkastajiksi Meeri Taimisto ja Jyrki Levä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus: Kokouskutsu on lähetetty sääntöjen mukaisesti kaksi viikkoa ennen kokousta sähköpostitse kaikille osuuskunnan jäsenille, joten kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

3. Vuoden 2014 palautekyselyn katsaus: Palautekyselyn suljettuihin kysymyksiin annetut vastaukset on viety graafisena esityksenä osuuskunnan verkkosivuille jo aikaisemmin. Marja-Liisa Lampinen esitti koosteen avoimista vastauksista PowerPoint –esityksenä. (Liite 2.) Palautteesta keskusteltiin lyhyesti.

4. Viljelyajatukset ja viljelytiimin esittely vuodelle 2015: Viljelijä Heidi Hovi esitteli vuoden 2015 viljelytiimin ja viljelysuunnitelman PowerPoint –esityksenä. (Liite 3.) Kolmatta viljelijää ei ole kokoukseen mennessä vielä löytynyt. Häntä etsitään edelleen.

5. Toimintasuunnitelmat vuodelle 2015: Olli Repo esitteli hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Liite 4.) Suunnitelmista keskusteltiin. Hallituksen ehdotus hyväksyttiin jatkotyöskentelyä varten.

6. Osuuskunnan organisaation uudistaminen: Virpi Ahola esitteli hallituksen ehdotuksen osuuskunnan organisaation ja työnjaon uudistamiseksi PowerPoint –esityksenä. (Liite5.) Ehdotuksesta keskusteltiin.

7. Ruokapiirin esittely: Aikapulan vuoksi esittely jätettiin seuraavaan kokoukseen.

8. Satomaksun suuruuden, talkootuntimäärän ja –maksun päättäminen vuodelle 2015: Hallitus esittää, että satomaksu säilyy ennallaan 450 €:na, talkoominimi on 10 h satokaudessa ja puuttuvien talkootuntien korvaus on 10 €/h. Asioista keskusteltiin ja esitettiin myös muita ehdotuksia. Hallituksen esitys lopuksi hyväksyttiin.

9. Osuuskunnan vuoden 2015 talousarvion esittely ja hyväksyminen: Olli Repo esitteli talousarvion vuodelle 2015. (Liite 6.) Keskustelun jälkeen esitetty talousarvio hyväksyttiin.

10. Uuden hallituksen valinta: Edellisestä hallituksesta ovat käytettävissä Virpi Ahola, Hilkka Helsti, Kai Karlsson, Marja-Liisa Lampinen, Joonas Pekkanen, Olli Repo ja Meeri Taimisto. Heidät valittiin jatkoon. Uusina jäseninä valittiin Mariaana Nelimarkka, Veera Ristikartano ja Silva Tähkiö. Jäsenet hallitukseen vuodelle 2015 valittiin yksimielisesti.

11. Muut asiat: Muita asioita ei ollut.

12. Kokouksen päättäminen: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.00.

Helsingissä 3.2.2015 Olli Repo, puheenjohtaja Marja-Liisa Lampinen, sihteeri Meeri Taimisto, pöytäkirjan tarkastaja Jyrki Levä, pöytäkirjan tarkastaja

Liite 2

Liite 3

Liite 4 ja 6

Liite 5

Valmistautuminen satokauteen 2015

Osa1: Traktorien huolto (osa2 -> scrollaa alaspäin) Traktorit haettiin keskiviikkona 25.2. Kaupunkilaisten omalta pellolta Porvoon Amistoon vuosihuoltoon. Mahtavaa kun tälläisiä yhteistyökumppaneita löytyy. Traktorien kunto ja toimintavarmuus ovat iso tekijä sadon onnistumisessa vuonna 2015:sta. Massey Ferguson ennen pesua. 2 tunnin pesun jälkeen alkoi maalipinta näkyä. Amiston kunnossapitoasentaja opiskelija Joonatan Tengvall teki hyvää työtä tottunein ottein. Ja pesun jälkeen. Nyt Massikka ja Deutz ovat valmiina tutkittavaksi. Mitä sitten tapahtuu ja mitä traktoreille seuraavaksi tehdään? Tulemme julkaisemaan traktorien huoltotoimenpiteitä blogissamme.

Korjauslista, ma 2.3.2015

Massey Fergussonin tarkastuksessa havaittiin seuraavat viat/puutteet: Valot Lämpömittari Etupyörien pultit Jäähdytin Polttoaineen suodattimet Tuulettajan hihna Vaihdekepin kumit Valokatkaisimet Öljynsuodatin ja öljyt Öljynpainemittari Ulosottoakselin stefa

Massey Fersussonin etuakseli on nyt levitetty 1,5m raidevälille.

Osia on etsitty netistä.

4.3.2015 Massikan peräkoukun nostoketjut on uusittu ja laukaisumekanismin vipu korjattu. Hyvää työtä tekevät Amiston kunnossapitoasentajaopiskelijat! 6.3.2015 Varaosat saapuivat.

11.3.2015 Deutzin käynnistymisessä on ollut edellisellä kaudella ongelmia. Epäilyksiä oli hehkun lämpenemättömyydessä mutta imusarjahehku lämpenee. Tarkistimme asian infrapunalämpömittarilla. Suurempi ongelma löytyi starttimoottorista jonka hiilet olivat aivan loppu. Kuvassa vanha loppuunkulunut hiili vasemmalla ja uusi oikealla. Uudet hiilet myynyt mies varoitteli meitä starttimoottorin muista mahdollisista vioista. Yritämme selvitä startin korjauksesta 21€. Uusi starttimoottori maksaa 400€.

13.3. Aloitimme Deutzin huoltamisen. Starttimoottori on paikoillaan uusine hiilineen. Moottorissa on uudet öljyt ja suodatin. Tutkimme sähköjärjestelmää öljynpainevalon ja ajovalojen osalta. Hapettumia tuntuu oleva paljon johtoliitoksissa. Käsikaasu ja sammutusnappula odottavat vielä työjonossa. Massikka sai tänään etuvalot.

20.3. Uusia ongelmia ja toivottavasti niiden ratkaisuja... Käynnistimme Massikan ja tarkastelimme käyntiä. Latausvalo ei sammunut vaan ilmoitti laturiviasta. Avasimme laturin, jonka sisältä löytyi ainekset pikkulinnun pesään. Huomasimme myös toisen hiilen kuluneen aivan loppuun. Uusi hiili on nyt asennettu, toimiikohan lataus nyt? Koekäytön yhteydessä huomasimme polttoainevuodon syöttöpumpussa. Nyt ratkesi tyhjän tankin mysteeri. Polttoainesäiliö tyhjenee vuotavan pumpun kautta. Uudet syöttöpumpun tiivisteet hankittiin ja asennettiin. Yritämme koeajoa Ensiviikolla.

2.4.2015

Massikka alkaa olla valmis pellolle. Uusi ilmansuodatin asennettiin tänään. Deutzin sähköongelmat jatkuvat. Hapettumia toisen perään.

13.4. Nyt on traktorit pellolla. Tekemistä olisi vielä ollut. Keskityimme koneiden käyntiin liittyviin asioihin. Yhteiskuvassa Kone- ja metallin päättävän luokan opiskelijoita. Traktoreista saatii 4 ammattiosaamisen näyttöä. 2 moottorihuoltoa ja 2 sähkömekaanista asennusta. Tulevaisuudessa kehitämme talvihuoltokonseptiamme.

Iso kiitos Porvoon Amiston kunnossapitoasentajaopiskelijat ja ohjaaja-opettaja Tomi Laavi. Tämä traktorien kunnostus on ollut meille ISO asia ja apu. Ollaan todella kiitollisia avustanne Ruokaosuuskuntaa kohtaan. Yhteistyökuvioita varmasti kehitetään jatkossa.

4.5. Samalla kun traktorit palautettiin pellolle niin perunannostokone ja sokerijuurikashara otettiin koululle huoltoon. Perunannostokoneen etupään säätö ja rungon halkeama ovat korjattu. Sokerijuurikasharan säätöruuvit on herkistetty. Koneet palautuvat pellolle vapun jälkeisellä viikolla.

Ketä me olemme

Ruokaosuuskunta on vuonna 2011 perustettu, 100% osuuskuntalaisten omistama voittoa tavoittelematon organisaatio. Osuuskunnan tavoitteena on luoda uudenlaista, kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria. Rahoitamme toimintamme joukkorahoituksella: myymme sato-osuuksia ennakkoon ruokaosuuskunnan jäsenille. Ruokaosuuskunta ei saa eikä hae maataloustukia maanviljelyyn. Yritämme luoda maanviljelykseen, niin ekologisesti ja sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävän mallin. Haluamme tietää, mistä ruokamme tulee ja kuka sen viljelee.

Haluamme puhtaita ja hyvältä maistuvia raaka-aineita. Viljelemme biodynaamisesti; meillä on luomu- ja Demeter-merkit. Kasvattamalla itse oman ruokamme olemme lisänneet tietoisuutta ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä laajemmista kysymyksistä. Olemme myös ainoa Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanut maatila Suomessa.

Missiomme on jakaa osaamista ja ymmärrystä kestävästä kumppanuusmaataloudesta ja ruokakulttuurista sekä edistää yhteisöllistä kulttuuria ja jakamistalouden ideaa. Lunastamme tämän teoilla ja konkreettisilla esimerkeillä. Kannustamme vuosittain saamaan kaikki jäsenet vierailemaan osuuskunnan ‘Kaupunkilaisten omalla pellolla’ ja osallistumaan omien mahdollisuuksien puitteissa yhteiseen toimintaan. Haluamme innostaa ihmisiä itse toimimaan yhteisen asioiden puolesta ja osoittaa, että yhdessä tekemällä voi vaikuttaa haluamiinsa asioihin. Mottomme on: Kun tehdään itselle, on fiksumpaa tehdä hyvin. Kun teemme asioita 180 osuuskuntalaisen kanssa, ovat läpinäkyvyys ja avoimuus toiminnassa lähtöedellytyksiä. Ympäristöstä huolehtiminen ja sosiaalinen kestävyys ovat meille toimintaamme ohjaavia periaatteita. Etsimme ja kokeilemme uusia ekologisempia ratkaisuja toiminnassamme. Tuemme toiminnallamme myös pieniä paikallisia yrityksiä.

Ruokaosuuskunta hallinnoi myös Uudenmaan ruoka -foodhubia. Uudenmaan ruoka on paikallisten ja satokauden tuoreimpien elintarvikkeiden jakelukeskus eli foodhub. Uusmaalaisten tuottajien kanssa kehitetty uraauurtava malli lyhentää ruuan reittiä pellolta pöytään. Suurin syy olla kumppanuusmaataloudessa on paikallisten / pientuottajien tukeminen suoraostoilla. Siksi Uudenmaan ruoka mallissa on avoinhinnoittelu, jossa näkee mikä osuus menee tuottajalle, verottajalle ja foodhubille. Olemme kehittäneet uuden www.ekompi.net sivuston, jonka kautta kuka tahansa voi tilata paikallisilta lähi- ja luomutiloilta.

Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävämmästä ruoan tuotannosta ja rakennamme yhteyksiä uudenlaisen kestävän ruoantuotannon tekijöihin myös kansainvälisesti.

Think global, act local! Ajattele isosti, toimi paikallisesti.

Kiinnostuitko? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon

Kalenteri 2015

Miten vuosi 2014 meni?

Palautekysely tulokset 2014 from Olli Repo

Kysyimme ruokaosuuskuntalaisilta palautekyselyllä miten meni vuosi 2014? Kysely lähetettiin sähköpostitse 9.12.2014. Kyselyyn vastasi 88 kpl. Kiitos vastanneille.

Marraskuun sadonjako tunnelmia

Herttoniemen sadonjakelupisteen tunnelmia marraskuussa 2014

Työharjoittelemaan

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle. Huhtikuussa peltotyöt aloitetaan ja päättyvät sadonkorjuuseen marraskuussa 2015. Varaa paikkasi nyt!

Nyt on vapaana syyskaudelle 2015 työharjoittelupaikkoja. Myös työkkärin kautta onnistuu työharjoittelu Kaupunkilaisten omalla pellolla.  

Ota yhteyttä: ruokaosuuskunta@gmail.com tai olirepo@gmail.com (huom. olli yhdellä l:llä)

Tervetuloa!

Hyvää talvea Oma pelto & Osuuskunta

Kasvukausi vierähti. Parhaillaan ensi lumi sataa myös pääkaupunkiseudulle. Oman pellon maa on ollut hennon lumen peitossa jo muutaman kerran syksyn aikana ja satoi tänä vuonna juhannusviikollakin räntää pellolla. Puiden rangat ovat näkyvissä, tähtitaivas loistaa yllämme, maa on mustana, käännetty ympäri, kynnetty ja elämä on poissa ympäristöstä. Luonnon värit ja tuoksut ovat pois. Alamme elää mustavalkoista talven aikaa. Elämä ja voima pitäisi löytää itsestä sisältä.

Oman pellon tämän vuoden työntekijät kiittävät Ruokaosuuskuntaa. Kiitos, että olette sopeutuneet syömään kotimaista, luonnonmukaista, lähi- ja sesonkiruokaa. Kiitos, että haluatte tietää missä ruokanne kasvaa, kuka sen kasvattaa, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millainen on ruoan matka pellolta pöytään.

Eräs osuuskuntalainen totesi viime viikonloppuna pellolla, että jakojen loppuessa joutuu taas alkaa miettiä mistä ruokansa ostaa ja mitä aikoo syödä. Tähän asti jaot ovat määränneet ruoan valmistusta. Niinhän se on, nykyään harva syö vuoden ajan mukaan sesonkiruokaa. Kaupan hyllyltä löytää aasialaiset riisit ja kiinalaiset mansikat. Voimme syödä, lainata, Aasian aurinkoa ja työtä. Millaisen matkan riisin jyvät ovat tehneet ja kuinka paljon vaivaa sekä energiaa niiden viljelemiseen ja kuljetukseen on käytetty. Ruokajärjestelmä on monimutkainen, siihen liittyy lannoiteteollisuus, torjunta-ainevalmistajat, logistiikka, tukut, kaupat, myyjät, ostajat yms. Ruokaosuuskuntalainen valitsi yksinkertaisemman tien, lyhyen ruokaketjun, Oman pellon, biokaasupakettiauton ja itsepalveluperiaatteella toimivan jakopisteen. Se kaikki vaatii kuitenkin myös työtä ja päätöksiä. Ennenvanhaan syötiin sitä mitä kylä tuotti ja luontoäiti tarjosi. Ruokaosuuskuntalaiset ovat valinneet sen tien tänäpäivänä. He ovat saaneet tuoreet vihannekset suoraan pellolta, silloin kuin niissä on ollut eniten vitamiineja. Niiden säilömiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Osuuskuntalainen on saanut ne silloin, kun ne ovat olleet parhaita biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.

Heidi kiittää kaikkia harjoittelijoita. Ilman teitä Oman pellon kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Hienoa, että opiskelette haastavaa, fyysisen työn alaa, jolla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden ruokaturvan haastetta täytettäessä. Kiitos Anniina, Martta, Ranja, Maria, Sari, Tomi, Jukka, Veera, Markus, Eveliina, Timo, Kaisa, kansainvälinen työleiri ja pellolla altiivisesti käyvät osuuskuntalaiset kuten Marja-Liisa ja Stadin aikapankin Maarit.

Valtava kiitos hallituksellemme ja hallituksen ahkeralle puheenjohtajalle Ollille. Heidän ansiostaan mm. Kalasatamassa toimi ruokapiiri tänä vuonna Herttoniemen lisäksi ja uusi kontti saatiin jakopisteeksi. Iso kiitos ravintolakoulu Perholle monista hyvistä talkoista ja siitä, että luotte kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Suuri kiitos myös kaikille, jotka olivat yhteistä satoa jakamassa.

Oman pellon siivous

Ensin koko kevät luotiin, kylvettiin sekä istutettiin, kesä hoidettiin, syksy korjattiin satoa ja nyt talven kynnyksellä täytyy saada kasvukauden muistot kerättyä pois niin että saa itsensäkin vielä pellolta pois. On tullut se aika vuodesta, kun valoisaa aikaa on juuri työpäivän verran. Meidän täytyy siivota kesä pellolta pois. Koko vuoden työ täytyy saada pakettiin ja maa käännettyä maahan päin talveksi. Ajattelen, että maa puhdistuu talvella, kun kasvijätteet kompostoituvat maan uumenissa ja lisäävät pellon humusta.

Murro on nyt kynnetty. Kiitos osuuskuntalaisellemme Kai Karlssonille. Nykulla odottaa vielä siivoustaan ennen kyntöä. Eilen levittelimme harsoja kuivumaan apilanurmen päälle n. hehtaarin verran. Pari harsosäkkikuormaa haettiin peräkärryllä. Harjoittelijamme Markus tyhjensi rikkinäiset säkit peltokuoppiin ja kasasi kasaan ehjät ensi kautta odottamaan. Kävi meitä tällä viikolla auttamassa pellon vanha työntekijä Tuomaskin. Hän keräsi kasteluletkut kuivumaan. Kiitos kaikille syksyn apureille. Osuuskuntalaisemme Marja-Liisa totesi minulle tällä viikolla, että kyllä se kysyy lisätahtoa ja voimaa tulla marraskuussa kylmällä ja sateisella ilmalla harmaalle pellolle.

Kasvihuoneenkin maa on nyt jyrsitty ja Mustosen puutarha on laitettu talviteloille. Tänään siellä oli viimeisen peltoharjoittelijamme Markuksen näyttö pienkoneiden kanssa. Tämä oli myös hänen viimeinen harjoittelupäivänsä tältä kaudelta. Maa-artisokkaa Mustosen maahan jäi vähän ensi kevättä odottamaan. Toivotaan myös, että yrttimme talvehtivat hyvin.

Vielä pitäisi kasvijätteitä kerätä pois ennen kyntöä. Kaikki kaalin kannat, kookkaat paleltuneet kukkakaalit, hienot parsakaalikasvustot, pystyt maissit ja kuningas lehtikaalit pitäisi korjata kompostiin. Tätä teemme ensi viikonlopun talkoissa. Palsternakkatalkoot menivät hyvin, kiitos viime viikonlopun talkoolaisille!

Ruokaosuuskunta on Maaseudun Tulevaisuuden tekijä!

Maaseudun Tulevaisuuden tekijä 2014 on Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Olli Repo

Hienoa saada tunnustusta Kaupunkilaisten omalle pellolle. 4 vuotta ollaan puskettu omaa kumppanuusmaatalousmallia Suomessa. Herttonimen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen csa-mallia kokeileva maatila (community supported agriculture). Tämä tunnustus antaa uskoa toiminnalle. Ja saimme palkinnoksi 2000 euroa. Ne käytetään ensi vuoden viljelyyn eli pyysimme lahjakortin HL-vihannekseen. Saamme palkintorahoilla biohajoavaakatetta, pakkaustarvikkeita ja vihanneslaatikoita yms. tarpeellista pellolle.

Kilpailusta lisätietoja ja muut finalistit löytyvät tästä linkistä.

Haluan kiittää ruokaosuuskunnan jäseniä, jotka ovat uskoneet Ruokaosuuskuntaan. Ilman jäseniä eli omistajia eli sijoittajia homma ei toimisi eikä pyörisi. Kiitos myös kaikille, jotka ovat auttaneet ja neuvoneet meitä. Ja ISO kiitos meidän mahtaville personal farmereille eli Heidi Hoville ja Sandro Wüthrichille. Kaupunkilaisten oma pelto on yhteistyön tulos.

Kilpailuntuomari Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäken palkitsemisperusteet ja saatesanat alla olevasta linkistä. Kiitos isoista sanoista:

Voittaja

Tämä kilpailu osoitti, että mallimme on toimiva ja toivottavasti leviää spontaanisti ympäri Suomen. Jos haluat kannattaa Kaupunkilaisten omaa peltoa niin liity kannatusjäseneksi. Liittyä pystyt helposti tästä. Etsimme myös ensi vuodelle yhteistyökumppaneita yrityksistä.

Marraskuun sadonkorjuuta

Tänä aamuna 7.11.14, pellon pinnalla oli ensimmäinen hento lumipeite. Kuura ja jäätynyt maa olivat jo lokakuussa tuttuja juttuja. Tämänkin aamun hieman jäiset pisarat ovat jo luultavasti sulattaneet lähes kaiken lumen. Huomenna ei pitäisi sataa. Meillä on omalla pellolla palsternakan nostotalkoot. Palsternakkoja ollaan nostettu noin kuukauden verran viikon jakoihin ja niitä on hieman jäljellä pellolla. Nyt loppupalsternakka pitäisi nostaa loppumarraskuun jakoihin ennen pysyvän lumipeitteen tuloa. Lämpimästi päälle ja pellolle huomenna 8.11. klo 11-16!

Kaksi edellistä viikonloppua on ollut porkkanoiden nostotalkoita. Porkkanaa on noussut hyvin sateisesta ilmasta huolimatta. Hienoa, että yhdessä tekeminen lämmittää kurjemmallakin säällä. Eräs osuuskuntalainen totesi: "Ilman talkoita ei välttämättä tulisi lähdettyä ulos". Kuitenkin talkoiden jälkeen on hyvä olo ja varmasti nukkuu hyvin. Omien juuresten nostaminen hyvässä talkoohengessä luo hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä ja lisäksi se on tärkeä homma, hyötytyö, peltogym! Tällainen toiminta mahdollistaa myös sen, että hoidamme maa-aluetta lähellä kaupunkia. Monipuolinen luonnonmukainen pienviljelymme pitää tuon alueen biodiversiteetistä huolta ja takaa maatalousmaisemaan sekä maahan kuuluville eliöille elinpaikat.

Tällä viikolla vielä aloitettiin sellerien sadonkorjuu. Ne ovat tänä vuonna jääneet pieniksi, koska kokeilimme paljasjuurisia taimia. Opimmehan, että selleri ei meillä ehdi, kun suhteellisen isosta taimesta kehittyä. Tänäkin vuonna juuriselleri oli ensimmäinen istutettava kasvi 14.5. Niitä tulee joillekin jakopaikoille ensi viikolla jakoon naatteineen, koska juuressa on vähän syömistä niin naatista saa varmasti lisää maustetta. Hyödynnetään siis koko kasvi. Jakoihin on tullut myös pienempiä juureksia, sillä kaikki eivät kehity saman kokoisiksi ja pyrimme hyödyntämään ne vähän pienemmätkin yksilöt. Esimerkiksi porkkana lajiteltiin neljään luokkaan: I-satoluokan isoihin, I-satoluokan pieniin, osuuskuntalaisten kotiin otettaviin ja komposti/eläinluokkaan. Komposti/eläinluokkaa tuli hyvin vähän suhteessa muihin luokkiin. Myös juuresten eri lajikkeet lajiteltiin erikseen. Esimerkiksi tällä viikolla jaettiin isoja I-luokan satoporkkanoita ja lajike oli rodelika. Ensi viikolla tulee milan-lajiketta porkkanasta. Milan on mielestäni ihanan makuinen tuoreporkkana. Sitä seuraavalla viikolla jaamme pieniä naposteluporkkanoita.

Juures vai siemen

Kasvukausi alkaa olla virallisesti lopuillaan. Etelä-Suomessa kasvukausi loppuu noin lokakuun loppuun. Kasvukauden ajatellaan päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5 ° C noin viikon peräkkäin. Kasvukausi on eri pituinen eri puolilla Suomea ja mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä pitempi se on. Voi olla, että kasvit eivät enää kasva pellolla, mutta vihanneksia omalla pellolla vielä riittää. Toisaalta pelto on hyvä varasto monille 2-vuotisille juureksille, jotka ensimmäisenä vuotena kehittävät kasvulliset osat ja toisena vuotena valmistuvat kukintaan sekä siementen muodostukseen. Mm. 2-vuotisia porkkanoita ja palsternakkoja voisi jättää Omaan peltoon talveksi ja kerätä omia siemeniä sitten vuoden päästä syksyllä. Kun olemme ostaneet avopölytteisiä lajikkeita, tämä olisi mahdollista. Kukaan ei omista meidän palsternakka- ja porkkanalajikkeita. Ne ovat vapaita ja niillä olisi mahdollisuus sopeutua paikallisiin olosuhteisiin kuten eteläsuomalaiseen kasvukauteen paremmin. Paikallinen sopeutuminen on luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tärkeää. Kuitenkin olemme päättäneet tähän asti kerätä sadon talteen ja tukea biodynaamista siemenfirmaa Bingenheimeria joka vuosi ostamalla uudet siemenet. Lisäksi tietysti lajikejalostus on oma juttunsa ja siihen tarvitaan lisäksi aikaa, joten arvostan hyvin paljon, että joku keskittyy siihen. Toisaalta Suomessa ei ole luomu-vihanneslajikkeiden siemeniä tuottavaa  firmaa, me tilaamme suuren osan siemenistä siis Saksasta.

Kasvukauden lopulla alkaa taas miettiä siemeniä. Kaikki hedelmät ja kasvukauden kasvulliset vihreät värit alkavat poistua. Jäljelle jää musta maa, puiden rungot, siemenet ja tähtitaivas. Siemeneen jää tieto kasvusta, kasvukaudesta ja elämän jatkumisesta. Steiner kirjoitti aikanaan sielunkalenterin, mikä kuvaa ihmisen sielun suhdetta luonnonkierrossa. Hänen filosofiassaan luonto on aidon ihmistuntemuksen alkulähde. Kalenterissa on vuoden jokaiselle viikolle lyhyt lause tai runo kuvaamaan ihmisen maailmaa eri vuodenaikoina. Sielunkalenterin mukaan syksyllä on se aika vuodesta, kun voi kerätä kesän siemenen itseensä, ottaa kesän valon ja lämmön talveen omaan sisäisyyteensä. Mielestäni tätä kesän ja valon keräämistä itseensä helpottaa värikkäät ja kesän auringon valosta sokeria keränneet juurekset. Ne kasvavat kesän pellossa ja syksyllä ne ovat varastossa, jolloin saamme syödä palan kasvukautta, palan oman pellon satoa.

Sunnuntaina on porkkanannostotalkoot Omalla pellolla osa 2. Se lämmittää, että meitä on monta ihmistä keräämässä yhteistä satoa marraskuulle. Varastoporkkanaa nostettiin myös viime sunnuntaina 26.10. ja ensi viikon lauantaina 8.11. nostetaan viimeiset palsternakat maasta varastoon. Tervetuloa Oman pellon talkoisiin sunnuntaina 2.11. klo 11-17. Talkoista saa myös aina viedä kotiin 3. luokkaa!

Syksyn ja talven taisto

Helsingissä maa on tänään valkoinen. Viime yönä oli kunnolla pakkasta Etelä-Suomessakin. Vantaan ja Keravan rajalla sijaitsevalla Omalla pellolla on aina syksyllä muutama aste kylmempää kuin meren tuntumassa. Loppuviikoksi on kuitenkin luvattu taas sulaa keliä. Lokakuun lopussa syksy ja talvi kohtaavat. Maanviljelijän arjessa ilmat ovat tärkeä aihe. 10 vuorokauden sääennuste on pellon töiden ajoituksessa tärkeässä roolissa. Puutarhureille ei voi tarpeeksi painottaa säiden seuraamista priorisoimisessa ja töiden suunnittelussa. Biodynaamisessa viljelyssä puhutaan kosmisista rytmeistä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että kasvien kasvun edellytyksenä on auringon valo ja lämpösäteily. Auringon vaikutus maahan riippuu maa-planeettamme ja auringon välisestä suhteesta(tila ja aika). Maatyöt ajoittuvat täysin aurinkovuoden mukaan (varsinkin meillä, kun emme käytä lisälämmitystä tai valaistusta) ja kasvin kehitysvaihe on myös kuva vuodenajasta. Joka päivä on erilainen sää, joka päivä maan asento suhteessa aurinkoon on erilainen. Viljelijän työssä ihminen ei voi täysin suunnitella päivien kulkua, vaan viljelijän on kuljettava maan kasvurytmissä ja kosmoksen sääilmiöissä. Niihin on sopeuduttava ja työt on suunniteltava sen mukaan, siksi on välillä vaikea suunnitella talkoita monia viikkoja etukäteen, kun ei voi olla varma missä vaiheessa kasvukautta mennään. Pitää vaan nöyränä kulkea luonnon kanssa käsikädessä.

Tietysti myös kasvit ovat erilaisia ja suhtautuvat kylmyyteen erilailla riippuen siitä mistä ovat kotoisin, ovatko yksivuotisia vai kaksivuotisia ja jne. Lehtikaali on pellolla ainoa, mikä vielä pakkasyönkin jälkeen seisoo täysin metsänvihreänä ja ylväänä. Kukkakaalikasvusto makoilee ja viimeiset lantut palelevat. Kun lehtien vesi jäätyy alkavat ne todelle näyttää palelevilta. Valkoisesta maasta ja tummista puunrangoista riippumatta pellolla on paljon värejä, jos tarkkaan katsoo. Värit eivät ole enää niin kirkkaita, mutta pehmeitä murrettuja syksyn värejä löytyy. Talvea pellolla kestävät valkoiset mustajuuret, vaaleat maa-artisokat ja valkokeltaiset palsternakat.

Tänään pellolla oli ensimmäinen aito siivoussiivous päivä, koska maa on niin jäässä, ettei sieltä pääse satoa nostamaan. Kannoimme harsosäkkejä pois pellolta, näin pakkasaamussa myös keho lämpeni. Siivosimme kahden talkoilevan osuuskuntalaisen kanssa myös kasvihuoneesta kurkku- ja basilikakasvuston pois. Kasvihuoneessa oli aste plussaa eli neljä astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Ensi sunnuntaina on vihdoin porkkanannostotalkoot, olemmehan porkkanaa tietysti joka viikkoisiin jakoihin nostaneet jo pari kuukautta. Sunnuntaiksi on luvattu + 8 Celsius-astetta eli mukavan lämmintä. Porkkanat odottavat nyt kahden harson alla nostamista. Ne onneksi kestävät jonkin verran pakkasta. Porkkanan varastokestävyys saattaa olla jopa parempi myöhäisessä nostossa, kun ne ehtivät kehittää sienitauteja ehkäiseviä kemiallisia yhdisteitä juureen.

Harmaahetki

Päävärinä pellolla on harmaa, harmaa savi liukuu alla ja lokakuun kylmyys on saapunut omalle pellolle. Arinkoisena päivänä valo kultaa vielä lehdillä kesän valon. Tällä viikolla satoi ensi lumi. Kylläkin hennosti ja kevyesti eikä jättänyt maata valkoiseksi. Omalla pellolla ollaan valmistauduttu pakkasöihin peittämällä porkkanamaa jälleen valkoisella harsolla ja loput seitsemän perunariviä myös. Pellon kasteluvesipumppu nostettiin myös pellon pohjavesilammesta.

Paljon on kuitenkin vielä nostettavaa ja siivottavaa. Ennen kasvukauden loppua pitäisi maasta nostaa vielä hiukan perunaa, porkkanat ja palsternakat varastoon. Tämän lisäksi pellolla vielä kasvaa lehtikaalta, mustajuurta, selleriä, purjoja ja Mustosessa yrttejä & maa-artisokkaa. Näitä ei kerätä varastoon vaan viikottaisiin jakoihin marraskuun puoleen väliin saakka toivottavasti. Lisäksi pellolla makaa vielä harsoja siellä täällä, kasteluletkuja, harsosäkkejä ja kompostikin odottaa vielä syyssiirtoa. Maa-artisokkaa alettiin tällä viikolla syysnostaa ja osa jätetään maahan kevättä odottelemaan niinkuin viimekin vuonna. Ensi viikon jakoon tulee kaikille maa-artisokkaa. Tänään pelolla nostetaan palsternakkaa, koska se kestää kylmempiäkin ilmoja, eikä saa kylmävaurioita, vaikka se nostetaan kohmeasta maasta.

Pellolla kävi torstaina Demeter-tarkastaja eli biodynaamisen tuotemerkin tarkastaja. Luomumerkin lisäksi meillä on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on yksi vanhimmista luomusuuntauksista ja demetermerkin omaavalla tilalla on automaattisesti myös luomumerkki. Biodynaaminen viljely lähti liikkeelle 20-luvulla Keski-Euroopasta, kun maanviljelijät alkoivat ensi kerran olla huolissaan maanviljelyn kemiallistumisesta, teknistymisestä ja maanviljelyn sitomisesta vahvasti talouteen. He pyysivät sen ajan ajattelijalta Rudolf Steinerilta luentoa koskien luonnonmukaisempaa maataloutta. Steiner piti heille maatalouskurssin vuonna 1924 helluntaina Sleesiassa. Kurssilla pohdittiin laajalti kokonaisuutta, mihin viljely liittyy. Maatalouskurssi on jäänyt viljelijöille virikkeeksi tutkia luontosuhdetta, kompostointia, yhteisöllisyyttä ja kosmosta. Biodynaamisessa viljelyssä on tärkeää maan hedelmällisyyden lisäksi myös tuotteen sisäinen laatu, joka on biodynaamisen siemenfirman pääkiinnostus lajikejalostuksessa. Biodynaamisen viljelyn tarkastus sujui hyvässä hengessä.

Vielä vähän punajuurta sitten mustajuurta & valkosipulia

Mutavellia, kuraa! Sitä se taas on. Lokakuu ja savimaa on märkää. Tihkuttaa ja askeleissaan saa olla tarkkana, ettei kaadu. Savi, kun on liukastakin märkänä. Savi on kuivana kovaa, kosteana muruista, märkänä muovailtavaa. Hyvin elävää ainesta! Siihen on parempi tutustua kunnolla pellolla, sillä se määrää paljon töitten tahtia.

Punajuuret on nyt lähes kaikki nostettu. Viime viikonloppuna oli lastentalkoot ja iltapäivällä osuuskuntalaisten talkoot, jossa nostetut punajuuret lajiteltiin. Viime lauantaina nostettiin noin 500 kg punajuurta ja määränä noin 5 punajuurta/osuuskuntalainen/6 viikoksi. Aamutalkoissa oli arviolta noin 30-40 lasta ja ai että mutainen savipelto sekä kuralammikko kiehtoi. Kiitos Arabian helmen päiväkodille talkoista.

Tällä viikolla tökittiin valkosipulin kynsiä maahan. Ensin tehtiin ura, sitten valkosipulit menivät vakoon ja vako peitettiin Novarbon luomuhyväksytyllä turvemullalla. Kävi meitä  steiner-koulun 9 luokkakin auttamassa valkosipuleiden kanssa, niin istutus kävi teinien nopealla voimalla. Peltolaiset Kaisa, Maarit & Sandro irrottelivat valkosipuleiden kynsiä ja ihastelivat sipulin kaunista symmetristä muotoa. Toivottavasti valkosipulit ovat nyt niin syvällä etteivät idä vielä tänä vuonna, mutta kuitenkin juurtuisivat. Kiitos Stadin puutarhurille valkosipuleiden hankkimisesta!

Loppuviikosta aloitettiin mustajuuren nosto. Mustajuurella on kiehtovat teräväkärkiset lehdet ja pitkä ulkopuolelta musta, sisältä valkoinen juuri. Se on erikoinen ilmestys. Maa oli kastunut juuri sopivasti, että pitkä juuri irtosi siitä hieman helpommin kuin märästä tai liian kuivasta savimaasta. Silti se on vaikeaa saada sieltä kokonaisena ulos. Mustajuuren nosto on hidasta, vaatii pinnaa ja keskittymistä. Ensi viikon jakoon tulee 5 mustajuurta/osuuskuntalainen. Sen verran kaksi ihmistä sai nostettua päivässä.

Valkoinen yö & Oranssikeltainen päivä

Kylmät yöt ja kuulat aamut kertovat kauniista lokakuun alusta. Valkoiset hennot kuuran kukat peittävät peltoa aamuisin ja päiväksi maa sulaa lämpimäksi. Lokakuun alku on ihanan aurinkoinen ja kuiva. Pelto kantaa konetta ja uskallamme kokeilla ensimmäistä kertaa valkosipulinkin syysistutusta Omalla pellolla. Savimaa on sen verran kuiva, että uskaltaa traktorilla penkin ajaa. Tähän asti savimaa on joka syksy ollut liian märkä syysistutukselle. Myös kaunista ruskaa lupailee pakkasyöt ja kesän auringossa kerääntyneet kasvien sokerit. Oranssin keltaisena loistavat vaahteramme, mutta myös maa-artisokkamme kukkivat jälleen, mikä tarkoittaa myös mukulan valmistumista.

Tällä viikolla Omalla pellolla vieraili puhjoismainen biodynaaminen koulutusryhmä. He olivat kiinnostuneita CSA-viljelystä. Heidän vierailunsa myös ilahdutti "personal farmeria" suuresti. Hienoa, että eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö kukoistaa ja kiinnostus suomalaista ruoan tuotantoa kohtaan kasvaa.  Perhon kansainvälinenryhmä vierailee pellolla tänään perunan nostossa. Lauantaina on ensin Arabian helmen päiväkodin talkoot aamusta ja iltapäivällä on punajuuren nostotalkoot osuuskuntalaisille. Suurin osa peltolaisista eli pellon harjoittelijoista ovat palanneet kouluihin ja nyt Omalla pellolla talkoot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, että saadaan oma sato talteen marraskuisia päiviä lämmittämään ja värittämään. Punaiset punajuuret toivottavasti nostetaan kaikki varastoon huomisen ja lauantain aikana. Oranssit porkkanat odottavat sitten seuraavana vuoroaan. Ensi lauantaina 4.10. on punajuuren nosto ja sunnuntaina 26.10. on porkkanatalkoot.

Yhteisöllisyys on omalla pellolla tärkeää näin syksystä. Kaikki osuuskuntalaiset pääsevät iloitsemaan omasta sadosta ja kesän hedelmistä pellolle, vaikka eivät olisi niiden hoitotöissä olleetkaan mukana. Ennenvanhaan syksyllä nostettiin aina perunat yhdessä maasta. Ruokaosuuskunta mahdollistaa kaupunkilaisille uuden terveen kulttuurin kehittymisen, vanhojen juurien elvyttämisen, maaseudun ja kaupungin kohtaamisen sekä kaupunkilaisen ja tuottajan yhteistyön. Kaupunkilaisten omalla pellolla ei ole juuresten nostorautaa eli nostamme kaiken käsin talikolla. Se on iso työ, mutta talkoillen se on mukava työ ja vähentää öljyn kulutusta sekä saasteita sekä lisää terveen ihmistyön määrää. Talkoot mahdollistavat monipuolista pienviljelyä, koska viljellessä 40 eri kasvia, ei voi erikoistua jokaisen kasvin laitetekniikkaan, puutarhatalous ei sitä mahdollista. Talkoiden avulla myös tieto ja osallistuminen sekä yhteisön ja juurien jälleenrakentaminen lisääntyvät.