Hoitokuu

Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Kuvat: Veikko Somerpuro

Vuoden valoisin viikko

Tiistain vastaisena yönä oli vuoden pisin päivä ja täysikuu. Juhannusviikko on luonnossa uloshengityksen aikaa: kasvit kasvavat valoa kohti täydellä vauhdilla. Viljelijän voi olla vaikeaa päästää irti ja ymmärtää, että pohjolan kesän kasvurytmissä on vaikea pysyä mukana. Juhannus on parasta aikaa ihastella valoa ja olla yhtä luonnon kanssa, biodynaamisesti ilmaistuna antaa kosmoksen näyttäytyä maassa ja olla yhtä luonnon sekä valon kanssa.

Kasvit ovat yhtäkkiä isoja ja kasvu on valtavaa. Pellot ovat yhtäkkiä täynnä vihreää kookasta elämää. Sadonkorjuun aika on parhaimmillaan Omalla pellolla. Tällä viikolla on sadonjakoihin kerätty ja pakattu raparperia, rucolaa, salaattia, retiisejä, sipulia, maa-artisokkaa, liemiyrttejä ja villiyrtti jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa voi käyttää pinaatin tavoin ja siitä saakin mainion savikkakeiton, mikä maistuu aivan pinaatilta.

Nyt istutetaan viimeisiä taimia: kurpitsoja, syyssalaatteja ja syyskyssäkaaleja. Tällä viikolla kitkentä, sadonkorjuu ja istuttaminen menevät päällekäin. Kohta on aika hetkeksi luopua luomistyöstä, uuden istuttamisesta, ja keskittyä täysin hoitotöihin, kitkentään. Viikossa sadonjakojen alkaessa jäämme kasvun jälkeen. Luonnossa tapahtuu valtavaa kasvua ja keskittyessämme muuhun kuin kitkentään, jäämme jälkeen. Kasvunvoima on työvoimaamme suurempi juuri keskikesällä.

Ensi viikon jälkeen on todella tärkeää lopettaa sadonjaot kolmeksi viikoksi, päästää suurin osa harjoittelijoistamme levähtämään hetkeksi kesälomalle ja keskittyä vain rikkakasvien kitkentään. Teemme tilaa viljelykasveillemme niin, että ne saavat tilaa ja valoa. Ensi sunnuntaina Kaupunkilaisten Omalla pellolla aloittaa kaksi viikkoa kestävä kansainvälinen työleiri. Kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään rikkakasveja pellolle. Kitkeminen on aluksi kauhistuttavaa, kun näkee tekemättömän työn ja pitkät kasvirivit. Sitten kun oppii keskittymään vain hetkeen niin voi alkaa nauttimaan helposta työstä, missä näkee työn jäljen heti. Oikein hyvää keskikesää, valoa ja kasvunjuhlaa!

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Sadetta & Satoa

Tällä viikolla on satanut ja kasvun ihme on ollut valtava. Meidän ruokaosuuskunta aloittaa sadonjaot ensi viikolla viikkoa aikaisemmin viime vuosiin verrattuna. Salaatit, rucolat ja retiisit ovat ehtineet jo niin isoiksi, että ne ovat täysin valmiita osakkaiden ravinnoksi. Lisäksi ensimmäiseen sadonjakoon tulee raparperia, basilikan taimia, palsternakkaa ja ruohosipulia. Uusien perunoiden, nippusipulien, kevätkyssien ja nauriiden kanssa odotetaan satovaihetta vielä muutama viikko. Ensi viikon tiistaina Oman pellon sato viedään Arabiaan, Kalasatamaan ja Herttoniemeen. Keskiviikkona ihanat vihanneksemme kulkevat keskustaan, Töölöön ja Vantaalaisten osakkaiden koteihin.

Kitkentä on aloitettu tänä vuonna juuri oikeaan aikaan ja myös ensimmäiset traktorilla tehtävät riviväliharaukset on tehty. Kyssäkaalin, palsternakan, nauriin, retiisin ja sokeriherneiden rivivälit on ajettu hanhenjalkaharalla. Porkkanapenkkejäkin kitketään jo ensimmäisen kerran. Kaksi riviä pieniä porkkanantaimia on sirkkalehtivaiheessa ja ne saisivat etumatkaa rikkakasveista, jos ensimmäinen kitkentä saataisiin nyt tehtyä. Lisäksi istutustöitä on edelleen jatkettu. Mangoldit on istutettu biokalvopenkkeihin samoin ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit on istutettu Omaan maahan. Ensi viikolla istutuksia jatketaan vielä toisella parsakaalilajikkeella.

Tällä viikolla Oma pelto sai kolme Vantaalaista nuorta kesätöihin kahdeksi viikoksi. Pelto on hyvä työympärisö, missä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat tehden fyysistä työtä maan hoidon eteen. Ensi viikko onkin sitten haipakka!  Pellolle tulee lastenleiri n. 25, 7 - 12 vuotiasta lasta, biodynaamisen sertifioinnin parissa työskenteleviä ihmisiä ympäri maailmaa tutustumaan toimintaamme maanantaina, sadonjaot alkavat tiistaina ja keskiviikkona sekä torstaina meillä on pelto esittely tutkijoille, virkamiehille ja kaikille kiinnostuneille! Tätä ennen lauantaina 11.6. on isot yhteiset kesäkuun peltotalkoot osuuskuntalaisille! Tervetuloa vierailemaan Kaupunkilaisten Omalla pellolla sekä talkoilemaan. Loma-aikana Omalle pellolle voi tulla auttelemaan halutessaan koska vain, kunhan soittaa ensin, maanantaista perjantaihin klo 8 - 16 sekä tietysti talkooaikoina. Oma pelto toivottaa kaikki kesäisesti tervetulleiksi tekemään työtä yhteisen läpinäkyvän ruoantuotannon ja puhtaan ympäristön eteen!

Kesäkuun huumaa & tuomen terälehtiä

Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.

Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.

Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!

Kesä!

Luonto on pukeutunut väreihin, vihreään, muotoihin ja elämään. Rehevä kasvu, omenankukat ja täysikokoiset puiden lehdet sekä kaalin sukuiset rikkakukat ovat täällä. Lämpöä on riittänyt niin, että kevät on muuttunut kesäksi ja yksi pilvinen päivä vain hellii auringossa ollutta ihoa. Viime sunnuntain aurinkoiset talkoot kutsuivat pellolle n. 50 osuuskuntalaista ja paljon saatiin hyvässä yhteishengessä aikaiseksi.

Anttilaan kylvettiin sokeriherneitä, monet lapset pääsivät kylvöpuuhaan mukaan. Valkosipulimaa kitkettiin ja lannoitettiin. Viime kauden komposti siirrettiin uuteen paikkaan ja kuivitettiin. Nyt on tämän kauden kierrätettävälle kompostijätteelle taas paikka niin saadaan ravinteet takaisin kiertoon pellolle. Raksaryhmä korjasi satokatoksen seinää ilkivallan jäljiltä ja hirsivaja sai kattoa päälleen. Osa osuuskuntalaisista kaivoi vuokraisäntämme Jukan kanssa valojuurille syvää kuoppaa ja nyt on valojuuret ensimmäisen kerran Omassa maassa. Mustosen puutarhalla kitkettiin yrttimaata, kaivettiin talven aikana ruodan esille ajama sähköjohto maahan ja leikattiin herukoiden välinurmi. Talkoofiilis oli korkealla, aurinko paistoi ja yhdessä tekeminen, oman maan hoito sekä oman ruoan tuotanto innosti. Kaupunkilaisten ruokakulttuuri luo uudenlaista ruokayhteisöä, juuria ja kyläkulttuuria rikkoen kylän rajoja.

Lilinkotisäätiön GreenCare-ryhmä kylvi peltoherneet Nykullan lohkolle. Peltolaiset kylvivät härkäpavun syötäväksi viherlannoitteeksi. Pensaspapupenkit on tehty ja pavut päästään vielä tällä viikolla kylvämään etuajassa. Papu pitää lämpimästä maasta ja nyt on maa lämmennyt hyvin. Tänä vuonna pensaspapu laitetaan vielä harson alle ja aidataan niin eivät linnut käy taimia syömässä. Viime vuonna kesäkuun alun lämpö ei riittänyt pavuille  ja linnut söivät osan taimista. Tänä vuonna harso saa suojata ja lämmittää papuja alkukauden. Kesän kosmiset kasvutekijät valo ja lämpö tekevät tehtävänsä kasvattaen elämää, joka ruokkii elämää.

Vihreää & pilvenhattaroita

Toukokuun lämpö on tasoittunut. Kasvu on melkein kesäistä. Luumu sekä tuomi kukkii, omenapuun ja syreenin kukat ovat nupulla. Aurinko paistaa ja savimaa on täydellistä. Nyt on hyvät kylvösäät ja kuukin on vielä aleneva varmistaen nestevirtauksia maahan päin. Pellolla on hyvä työskennellä. Steiner-koululaiset kävivät töissä pellolla, mielenterveyskuntoutujien GreenCare ja osuuskuntalaisten viikkotalkoot peltogym vetivät porukkaa Omalle pellolle. Myös sunnuntaina on tämän kasvukauden ensimmäiset isot yhteiset talkoot.

Tällä viikolla on kylvetty porkkana: ensin varhaisempi lajike milan ja sitten myöhäisemmät oxhella sekä rodelika. Milan ja rodelika ovat tavallisia nantes-tyypin porkkanoita, kun oxhella taas on paksu ja lyhyt. Porkkanamme ovat avopölytteisiä lajikkeita, jolloin jokainen porkkana on yksilö ja siemenissä on tapahtunut myös luonnonvalintaa. Biodynaamiset avopölytteiset lajikkeet jalostetaan ajatellen niiden sisäistä laatua, ihmistä tukevia muotovoimia. Biodynaamisista siemenistä tuotettujen porkkanoiden maku on raikas, makea ja täyttävä. Luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tulisi ajatella resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Monimuotoiset siemenet sopeutuvat paremmin muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin olosuhteisiin, mitä mm. ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa.

Syysperunat nicola, opera ja uutena colomba on istutettu tällä viikolla. Porkkana kuten monet muutkin kasvimme peitettiin harsolla suojaamaan kylvöstä, pidättämään kosteutta ja lämpöä maassa sekä ehkäisemään tuholaisia. Porkkanan viereen kylvettiin tilli ja toiselle puolelle tehtiin biokalvopenkkejä. Käytämme katteena mustaa biohajoavaa muovia ehkäisemään rikkakasveja ja pidättämään kosteutta maassa. Kalvoon istutettiin heinäkuun sadonjaon pehmeälehtiset keräsalaatit. Myös ensimmäiset fenkolit pääsivät biokalvopenkkeihin ja harson alle. Sillä peltojäniksillemme ne saattaisivat myös maistua. Nyt parhaillaan valmistellaan punajuuri- ja purjo maata, jotka odottavat vuoroaan seuraavaksi. Maahan lisätään orgaaninen lisälannos hevosenlantakompostin lisäksi kullekin kasville sopiva määrä. Sitten äestetään ja lopuksi ajetaan penkit, jotka vielä haravalla tasoitetaan kylvökoneelle sopivaksi. Sen jälkeen enää säädetään kylvöpyörä ja ajetaan siemenet maan syliin. Seuraavaksi toivotaan sopivasti vettä ja aurinkoa.

Valoo & lämpöö

Voikukat kukkivat maassa keltaisina ja savimaa on kuivunut. Lämpöä ja valoa on riittänyt. Viikonlopun sateita odotetaan, jotta peltoon istutetut kyssäkaalit sekä salaatit saisivat vettä ja sipulit saisivat kunnon alun kasvulleen. Tämä viikko ollaan tökitty istukassipuleita Anttilan lohkolle nelinkontin. Sinne meni kolmea erikokoista sipulia: juhannukseksi varhaissipulia, elokuuksi nippusipulia ja syksyksi ruokasipulia. Harjoittelijoidemme kanssa olemme muutaman kerran tällä viikolla kerranneet sipulin kasvuvaiheet: ensin ne kasvatetaan siemenestä pikkusipuliksi ja sen jälkeen pikkusipulista ruokasipuliksi yhden kasvukauden aikana. Lisäksi maahan ollaan kylvetty loput palsternakat ja lisää retiisiä sekä perunoita. Ensi viikon kylvöpenkkejä valmistellaan parhaillaan.

GreenCare-toiminta alkoi tällä viikolla. Mielenterveyskuntoutujat jalkautuivat omalle pellolleen torstai iltapäivänä haravoimaan ja valmistelemaan istutuspenkkejä kuohkeiksi tuleville taimille. Pelto on tärkeä virkistyskäytössä. Pelto on saareke luonnonmonimuotoisuutta, lintujen laulua, elävää maata, monenmoista eliötä ja virtaavaa vettä. Peltotöissä näkee konkreettisesti  tärkeän työn jäljen ja saa keskittyä olennaiseen. Peltotyö on fyysistä, terapeuttista ja luovaa toimintaa raittiissa ilmassa. Steiner-koulun 4 luokka toi keskiviikkona pellolle kaksi hyönteishotellia luonnon monimuotoisuutta vaalimaan. He luovuttivat ylpeinä hotellit pellolle ja paikoilleen.

1. Traktorit humisevat pellolla. Maata äestetään, lannoitetaan, taas äestetään ja penkkejä ajetaan. Ennen sateita haluaisi saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, koska sitten ei taas tiedä koska pellolle pääsee. Peltogym eli viikkotalkoot alkoivat myös tällä viikolla ja koululaisryhmä on vieraillut pellolla. Peltoelämä niin yhteisöllinen kuin kasvullinenkin on alkanut toukokuun kasvun voimalla. Valon lisäksi lämpö on hellinyt kasvun hyvään alkuun.

Kevät!

Vihreää, ensin tuli vettä ja nyt valoa, joka lämmittää. Siitä syntyy vihreä kesä. Nyt on lämmin ja toukokuun alku. Harjoittelijamme on ihan punainen. Tämä toukokuun valo on avoimella pellolla tosi vahva. Ei uskoisi, että aurinkorasva on parasta työsuojelua pellolla toukokuun ensimmäisellä viikolla. Valkovuokot hymyilevät pellon pientareilla, koivut ovat pukeneet ruskeanvihreän hunnun ylleen ja kevät kukkii. Taivas on kirkas ja sininen.

Nyt on pellolla kasvamassa valkosipulit, ensimmäiset kyssäkaalit ja salaatit. Myös juhannusretiisit kylvettiin tänään ja nauriit eilen. Basilikaa kylvettiin potteihin tällä viikolla. Peltoa on lannoitettu hevosenlantakompostilla ja kalkilla käsin, kun pelto ei ole vielä kuivunut kokonaan koneita kantamaan. Maata on möyhennetty äkeellä ja nyt parhaillaan päälle ajetaan penkkejä. Penkit haravoidaan vielä tasaiseksi haravalla. Penkkeihin kylvetään palsternakka ja ensi viikolla aloitetaan sipulin istutus. Pellolla on tohinaa kevätmuokkauksissa, jotta pelto saadaan kuohkeaksi ja hedelmälliseksi ensimmäisille kylvöille. Vihdoin saadaan myös se varhaisperuna maahan.

Meille tärkeää on kasvisten sisäinen laatu. Niiden maku, monimuotoisuus, muotoavat voimat, terveys ja luonnonvalinta on tärkeää valitessamme lajikkeitamme. Laatu lähtee kuitenkin maan hoidosta, luonnon ja  kasvukauden rytmien kuuntelusta sekä tietysti biodynaamisista avopölytteisistä siemenistä. Kun kaikki tehdään oikeaan aikaan, on kasvikset laadukkaita. Tärkeää on myös osuuskunnan satokausi ja sen ajoittaminen kasvisten kypsymiseen. Näin myös syöjä saa maukkaita, vitamiinipitoisia, tukevia, tuoreita ja puhtaita vihanneksia läheltä, silloin kun ne ovat parhaita. Pohjolan ruoka on sesonkituotetta. Oikea-aikaisuus, läsnä-olo ja tietysti kaiken huomioonottaminen on A & O pellon toiminnassa. Nyt kuljetaan kohti kasvukautta luonnon rytmissä ja autetaan maata kasvattamaan mitä parhaat herkut osuuskunnalle! Jei nyt tehdään työtä maan ja taivaan ehdoilla!

Locaali ruokavallankumous

Kumisaappaat tarttuvat savimaahan, askel on raskas mutta mieli on virkeä. Nyt on satanut paljon. Luonto taisi tarvita sadetta. Kaikki vihertää nyt. Kuu vaihtui yleneväksi ja odotan valoisia kevätpäiviä sekä savimaan kuivumista. Pellolle ei olla vielä päästy, vaikka aikaiseen kevääseen valmistauduttiin mm. varhaisperunoiden idättämisellä ja sipuli-istukkaiden tilaamisella jo huhtikuun viimeiseksi viikoksi. Toukokuun vaihde näyttää aurinkoisemmalta. Mustosen puutarhalla kitketään yrttimaata, lannoitetaan marja-pensaita ja pellolla kitketään valkosipuleita. Kaksi viimeistä rucola-riviä on kylvetty kasvihuoneessa.

Osuuskunnan Omasta pellosta tehtiin tällä viikolla myös videoklippiä Maailma kylässä festivaaleille. Eettisen kaupan puolesta ry  järjestää Maailmakylässä festareille keskustelutilaisuutta. Kuvamateriaaliksi on hauska saada käytännön työtä mukaan. Videolla on tarkoitus pohjustaa festivaalikeskustelua Maailma kylässä -festareilla 29.6. klo 16.10 otsikolla "Tarvitaanko globaali ruokavallankumous". Keskustelijoina ovat kirjailija Laura Gustafsson, S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu ja viljelijä Jukka Lassila osuuskunta Oma Maasta. Globaali ruokavallankumous tarvitaan, koska  ruokajärjestelmä on monimutkainen, elintarvikeketju on pitkä, maailmassa on liian monta nälkäistä suuta, biodiversiteetti vähenee, ilmasto lämpiää, vesistöt rehevöityvät ja ruoan laatu huononee. Ruokavallankumous lähtee meistä jokaisesti, meidän päätöksistä, tahdosta ja toiminnasta. Ruokaa täytyy tuottaa kestävästi, kaikille, reilusti, läpinäkyvästi ja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Ruokaosuuskunta edustaa paikallista ruokavallankumousta. Olemme paikallinen vaihtoehto pienille, monimuotoisille tiloille tulla toimeen. Kumppanuusmaataloudessa riskit jaetaan ja ruokaa tuotetaan yhdessä kestävästi. Näin kuluttajat pääsevät seuraamaan ruokansa matkaa siemenestä pöytään ja vaikuttamaan omalta osaltaan lähiympäristön monimuotoisuuteen, puhtauteen ja virkistysarvoon sekä maaseutukaupunki-kulttuuriin. Kumppanuusmaataloudessa syödään puhdasta sesonkiruokaa läheltä ja ruoan alkuperää arvostetaan.

Pitkästä aikaa osuuskuntamme osakkuusmäärä on lähes täynnä huhtikuun lopulla. On siistiä, että olemme voineet tehdä budjetin viljelylle, jossa on tarvittava määrä osuuskuntalaisia ja olemme kokonaisia ennen kasvukauden alkua. Näin asian pitääkin olla, nyt se ruoan tuotanto on taas kestävämmällä pohjalla. Tällöin kaikki pääsevät alusta asti mukaan seuraamaan omaa ruoan tuotantoaan ja halutessaan myös vaikuttamaan siihen. Yeah Community Supported Agriculture!

Maa

Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä  ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.

Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.

Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!

Viljelijän ajatuksia: Aurinkoa & Maata sekä vähän Vettä

Ajan klo 7.40 kohti peltoa Lahden moottoritietä ja aamuaurinko valaisee keväistä maisemaa. Oloni on kupliva, innokas, lähes malttamaton, mutta samalla tyyni. Olen matkalla Vantaan, Vallinojalle ja kevätvauhti on päällä. Pääsen Omalle pellolle, jota aamuaurinko kultaa ja missä valkosipulit nousevat vielä punaisina kylmästä maasta. Murron lohkolla on vielä lunta ja syksyllä kasvunsa kesken jättäneet vuonankaalit näyttävät talvehtineen hyvin. Ne ovat jo vihreitä. Leskenlehdet hymyilevät siellä täällä ja hedenorkkoja riippuu puista. Antti on jo käynyt hakemassa päivän mahlan, jota kerätään juhannussatoa varten pakastimeen. Valmistelemme siis jo keskikesää.

Yöllä oli pakkasasteita, mutta päivän alkaessa takki saa jäädä peltopenkille ja savimaan kyntöurat kuivuvat silmissä. Kävelen lohkoja edestakaisin ja otan maata kämmeneeni. Mikä lohko on kuivin eli minne istutetaan varhaisperunat tänä keväänä. Lohkosuunnitelma on suunnitelma, mutta maan olemus, johon ilmat vaikuttavat tekevät lopullisen päätöksen. Rinnelohko Nykulla-talo näyttää kuivimmalta ja sopivimmalta. Se pitää luomulannoittaa tänään, sillä  ennen sunnuntain mahdollisia sateita se on muokattava perunoille valmiiksi.

Savimaata ei parane muokata liian aikaisin. Luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeintä on maan hoito. Maan pitää pysyä elävänä ja hedelmällisenä. Luomulannoitus pyrkii palauttamaan maahan orgaanista ainesta yhtä paljon kuin sieltä lähtee ravinteita kasvien kasvuun. Orgaaninen aines kuohkeuttaa maaperää, tuo sinne ilma- ja vesitilaa sekä toimii mikrobien ravinteena. Pienet maaperän asukkaat syövät eli hajottavat orgaanista ainesta ja samalla vapauttavat ravinteita kasvien kasvuun. Minä haluan pitää pieneliöt tyytyväisinä sekä lisääntymiskykyisinä, sillä he hoitavat maata ja tekevät tärkeää työtä. Maan rakennetta tulee suojella eikä tiivistää, siksi on tärkeää, ettemme muokkaa myrkää savimaata. Luomuviljely perustuu maan hoitoon ja maaperän ekosysteemipalveluihin.

Seuraavaksi lähdenkin hankinnoille mm. K-rautaan ostamaan työkäsineitä aloittaville harjoittelijoille ja muuta tarpeellista. Osuuskuntalaisellamme, peltolaisella Marja-Liisalla on tänään 70-vuotissyntymäpäiväaatto ja hän on nostamassa Mustosen puutarhalla maa-artisokkaa Sandron ja uuden harjoittelijamme Janin kanssa. Olen ottamassa vesipisteeltä vettä iltapäiväsyntymäpäiväkahvia varten, kun tajuan, että pumppu on talven jäljiltä rikki... Samoin päivän päätteeksi ajattelen viedä 70 kg nostettua maa-artisokkaa kylmiöömme Kalasatamaan, mutta en löydäkään kylmiön avainta…Ensimmäiset peltopäiväni juoksen sinne tänne, soitan tuolle ja tälle, suunnittelen sitä sekä tätä, teen tätä jo vähän tuota. Silti... ihanaa, pidän tästä elämän rytmistä. Keväällä kaikki alkaa alusta pellolla. Kaikki pitää siivota talven jäljiltä, asioita tuoda takaisin pellolle, toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ja luoda kaikki uudestaan. Monet asiat ovat myös talvehtineet hyvin kuten kasvihuone ja vuonankaalit. Kasvihuoneenkin penkit tehdään pian valmiiksi juhannaksen rucolalle...

...pääsen kuitenkin viemään maa-artisokat palsternakkojen viereen kylmiöön seuraavana aamuna ja kyllä vettäkin varmasti pian hanasta saadaan! Toivottavasti huhtikuu pysyy kauniina ja kuivana, että savimaa kuivuu.

Kasvukausi on valmis alkamaan!

Huhtikuu, kevät, valo ja maa. Syksyn lehtiä makaa siellä täällä, talven pienet lumiset hiekoitushiekkakasat muistuttavat talvesta. Pellolla on lunta vielä vähän varjon puolella. Savimaa on kuitenkin pehmeää ja sulaa. Silmut pullistelevat elämää ja lintujen kevätlaulua kuulee. Ensimmäiset kukat nostavat päätään. Huhtikuun alku on täynnä odottavaa elämää, mutta kevät on kuin pysähtynyt hetkeksi. Virallisesti kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on minimissään 5 C astetta vähintään viitenä päivänä. Ennusteet lupaavat tämän ensi viikolle Helsinkiin ja Vantaalle.  Olen onnellinen, että olemme tässä vaiheessa vuotta, kun tämän satokauden elämä vasta alkaa.

Pellolla korjataan vielä viimesyksyn satoa ennen kuin uusi luomistyö saa alkaa. Puutarhuri Sandro aloitti työnsä viikko sitten maa-analyysejä ottamalla ja on tämän viikon nostanut palsternakkoja maasta. Oma maa on paras talvivarasto palsternakoille. Varhaisperunamme solistit ovat olleet itämässä jo muutaman viikon ja kesäperuna siikli pistettiin itämään keskiviikkona. Laitevastaava Pentti on etsiskellyt pellolle niittokonetta ja vienyt traktori-Deutzin keväthuoltoon. Ennen huhtikuuta tärkeä & ihana hallituksemme on tehnyt suuren työn suunnitellessaan alkavaa kautta. Viljelysuunnitelmista vastaavana olen tehnyt viljelykiertosuunnitelmaa, laskenut lannoituslakuja, tehnyt tilauksia ja sopinut joukon hyviä harjoittelijoita kanssa tulevasta kasvukaudesta. Olemme valmiita uuteen kasvukauteen.

Tänä kautena viljelemme tuttuun tapaan monia kasveja: kesäkurpitsoita, spagettikurpitsoita, pinaatteja, mangoldia, fenkolia, valkosipulia, kesäkeräkaalia, kyssäkaalia, lanttuja, varhais-, kesä- ja syysperunoita, lehtikaalia, talvikaalia, punakaalia, kiinankaalia, palsternakkaa, monenmoisia salaatteja, kukkakaalia, naurista, parsakaalia, retiisejä, sipulia, papuja ja härkäpapuja. Mustosen puutarhassa kasvaa basilikoita, kurkkuja, maa-artisokkaa ja yrttejä. Kesä- ja talviporkkanoita kasvatamme hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta tarkoituksemme on tukea toista biodynaamista tilaa ja ostaa sieltä puuttuva määrä porkkanoita. Mustajuuri ja raitajuuri poistuvat omasta valikoimasta, mutta biodynaaminen punajuuremme säilyy. Myöskään maissia ja juuriselleriä emme kasvata itse tänä vuonna. Halloween-kurpitsat palaavat pellon valikoimaan. Myös kiinankaalta kokeilemme. Koko tulevan kauden tieto odottaa vapaissa, biodynaamisesti tuotetuissa siemenissämme maan muokkausta ja kevään lämpöä.

Ruokaosuuskunnan viljelijänä haluan hoitaa maatamme, kuunnella luonnon rytmejä, kasvattaa puhdasta, vapaata ruokaa, tehdä osani puhtaiden vesistöjen ja ympäristön hyväksi. Peltomme on monimuotoinen, elävä, virkistävä, luonnonmukainen kohta luontoa, jossa kaupunkilaisten ruoka kasvaa läpinäkyvästi ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita virkistäytymään sekä hoitamaan juuriaan. Osuuskuntamme on mahtava mahdollisuus kokeilla ja olla osa vaihtoehtoista, läpinäkyvää, reilua, vaikuttavaa, puhdasta luomuruokaketjua.

Viljelyleiri kaupunkilaisten omalla pellolla

Järjestämme lasten ja nuorten kesäleirin Kaupunkilaisten omalla pellolla 13.6.-17.6.2016

MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Leirillä opit käytännössä mistä ruokasi tulee ja kuka sen viljelee. Samalla pääset seuraamaan Kaupunkilaisten oman pellon kasvukauden alkua. Biodynaamisella maatilalla viljellään monipuolisesti ja tutustut lukuisiin kasviksiin.

Leirillä osallistutaan kylvöön ja taimien istutukseen. Leirillä tehdään asioita käytännössä sekä leikkien kautta. Leiri auttaa ymmärtämään entistä paremmin luontoa ja sen lainalaisuuksia. Nautimme päivittäin itse kasvatettuja ja hyvältä maistuvia vihanneksia ja yrttejä.

Ohjelma: Aamupäivät keskitytään viljelytöihin pellolla. Iltapäivisin leikitään luonnossa, askarrellaan ja retkeillään lähiympäristössä: tehdään linnunpelättimiä, rakennetaan majoja, tehdään retki lähihevostallille, olympialaiset / rastirata, tarinatuokiot jne.

Viljelyleirillä on 2 ohjaajaa ja 1 nuori kesätyöntekijä. Leirit on tarkoitettu 7-12-vuotiaille ja yhdellä leirillä on osallistujia 25-30. Järjestäjänä: Ruokaosuuskunta.

Leiritoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa puutarhakasvattaja Pinja Sipari. Pinja on koulutukseltaan maantiedon ja biologian opettaja. Hän on kehittänyt suomalaista puutarhakasvatusta niin Kumpulan koulukasvitarhan leiritoimintaa ohjatessaan ja koordinoidessaan kuin erilaisissa koulupuutarhatoiminnan kehittämishankkeissakin. Pinja on toiminut pitkään myös Dodo ry:n kaupunkiviljelyaktiiivina.  Toisena leiriohjaana toimii Kaupunkilaisten omalta pelloltakin tuttu Anniina Heinonen. Hän on ollut pellon viljelijänä vuonna 2015 ja nyt opiskelee sosionomiksi.

Leirin ajankohta: Ma 13.6. – pe 17.6.2016 klo 9-16 huom. päiväleiri Leirille voi tulla aamuisin jo 8:30, mutta ohjelma alkaa klo 9:00. Päivä päättyy virallisesti klo 16, mutta yksi ohjaaja aina klo 16:30 saakka.

Lastenleiri järjestetään Vantaan Steinerkoululla, Punatulkuntie 2, Vantaa. Koulu sijaitsee aivan Kaupunkilaisten oman pellon vieressä. Huonolla säällä voimme leikkiä sisätiloissa.

Hinnasto: Leirimaksu on Ruokaosuuskunnan jäseniltä 130 € ja muilta 150 €. Sisaralennus 20 €. Hinta sisältää monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen. Leirillä tarjotaan päivittäin luomu/demeter lounas ja välipala.

Lapset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. VIELÄ MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoita lapsesi kesäleirille tästä linkistä!

Kysymyksiin vastaamme mielellään sähköpostitse: ruokaosuuskunta@gmail.com

Tervetuloa!

Vantaan Sanomien juttu Kaupunkilaisten oman pellon viljelyleiristä: Viljelyleirillä lapset pääsevät peltotöihin – ”Ruoka ei tule kaupasta, vaan maasta”

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Kaupunkilaisten oma pelto lyhyt oppimäärä

Local Food for Local People

Kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle

Kaupunkilaisten oma pelto palkkaa vantaalaisia nuoria kesätöihin.

Kiitos kaikille kesätöitä hakeneille. Saimme paljon hienoja työhakemuksia ja valinta oli vaikea. Valitsimme 5 vantaalaista nuorta kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Hakuaika on vuodelle 2016 päättynyt.

Tarjoamme viidelle 1998- 2001 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti: 1. jakso 6.-17.6.2016 väliselle jaksolle 3 kesätyöpaikkaa 2. jakso 20.6.-1.7.2016 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Viikolla 13.-17.6. Kaupunkilaisten omalla pellolla on Lasten Kesäleiri. 1. jakson kesätyöntekijät ovat avustajina leirillä. Työnkuva on lastenleiri viikkona erilainen. Leirikokemukset ja harrastukset kannattaa siis mainita kesätyöhakemuksessa. Lisätietoa Kesäleiristä. Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 98-01 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Hakuaika päättyy 14.3.2016. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 21.3.2016.

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2016 myydään nyt. Tutustu tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farmer.

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä