Tukikohta pellolle

Vajan piirrustukset vaja_perskis_top (1)

vaja_jullarit (1)

vaja_runkomitat_perskis_MUUTOS (1)

Vajan katolle tulee viherkatto vaja_viherkatto (1)

Kyssäkaali-porokeitto

Siis mikä kyssä? Oma pelto on puskenut täysin uusia tuttavuuksia. On täytynyt – ja saanut - opetella opetella uusia reseptejä.

Kyssä oli ainakin minulle ihan uusi kaali, mutta meistä tuli heti ystäviä! Se maistuu hyvältä tuoreena raasteena ihan sellaisenaankin, mutta tällä kertaa piilotin sen soppaan.

Kyssäkaali-porokeitto

• 2 pientä kesäkurpitsaa
• 1 iso kyssäkaali
• 2 sipulia
• 150 g porosulatejuustoa
• 1,5 kasvisliemikuutiota tai vastaava määrä liemijauhetta
• vettä

• Koristeeksi oman pellon yrttejä

1. Palottele kasvikset pieniksi kuutioiksi.

2. Kiehauta muutama desi vettä. Laita kiehuvaan veteen alimmaiseksi kyssäkaali, päälle sipuli ja päällimmäiseksi kesäkurpitsa. Lisää vettä niin, että kesäkurpitsat peittyvät puoliksi.

3. Lisää veteen kasvisliemijauhe tai -kuutio ja keitä, kunnes kaalit ovat pehmeitä.

4. Sekoita joukkoon kuutioitu juusto ja soseuta sauvasekoittimella.

5. Koristele oman pellon yrteillä ja herkuttele.

Syyskuun satoa

Syyskuu on ollut lämmin ja mukavan aurinkoinen, nyt ollaan kuitenkin saatu myös sadetta. Kostea savimaa muovautuu ja mukautuu jalkojen alla. Pellon ympärillä alkavat koivut kellastua ja jokunen kultainen lehti leijailee silloin tällöin satolaatikkoon. Tuomessa näkyy jo ruskan värit. Pellolla on aloitettu jo kyntötyötkin, vaikka nyt on vasta paras sadonkorjuun hetki. Viimeisiä kesäkurpitsoja viedään ennen yöpakkasia.

Tällä viikolla heinäkuun viimeisestä viikosta lähtien jaettu kesäkurpitsa vaihtui lämpimän väriseen kurpitsaan. Myös maissin tähkän päässä oleva ensin vaalea tukka muuttui liilaksi, sitten tummanliilaksi ja nyt ensimmäiset röyhyt ovat jo ruskeita eli valmiita korjattavaksi. Ensimmäiset maissit saatiin jakoon tällä viikolla ja myös sunnuntain talkoissa ne pääsevät omaan wokkiin. Lehtikaalia vielä omalla pellolla riittää ja se ei onneksi kylmistä öistä välitä.

Vaaleat palsternakat, jännät mustajuuret, pyöreä juuriselleri ja kumman muotoiset maa-artisokat ovat saaneet vielä syyskuun kasvaa omassa pellossa kokoa. Palsternakka kestää hyvin kylmää ja sen varastointi onnistuu vaikka pellossa. Punajuuri ei sen sijaan kestä kylmää, joten sen nosto pellolta kylmiöön on pian edessä. Sunnuntaina nostetaankin yhteisvoimin satoa kylmimpiä kuukausia lämmittämään. Vuorossa sunnuntaina ovat varmaankin ruskan väriset porkkanat ja punajuuret. Perunamaa on taas vaihteeksi liian märkä, jotta se kantaisi konetta.

Nyt omaa satoa on pellossa, jaoissa ja osuuskuntalaisten keittiöissä, mutta välillä myös toreilla. Syyskuu on sadonkorjuun aikaa ja juhlaa. Myös toripöydät notkuvat maan makuja ja kesän värejä. Lauantaina 21.9. on Herttoniemessä Pop-up-tori ja sitten sunnuntaina syödään yhdessä pellolla omia biodynaamisia vihanneksia töiden lomassa.

Borssi

puoli kiloa keittolihaa (naudan lapaa, kylkeä tai häränhäntää) 3 litraa vettä kolme isoa punajuurta noin 200g lanttua 3 porkkanaa 300-400g kaalia 2 sipulia 3 laakerinlehteä kokonaisia maustepippureita 4 valkosipulinkynttä suolaa mustapippuria väkiviinaetikkaaöljyä paistamiseen

tarjoiluun: persiljaa smetanaa tai valutettua jugurttia ruisleipää (ja voita)

HUOM! Tarvitset vähintään 5 litran kattilan.

1. Tee ensin lihaliemi. Huuhtele keittoliha kylmällä vedellä, laita kattilaan 3 litraa vettä ja liha sinne. Kuumenna kiehuvaksi, anna porista reippaasti hetki ja kuori reikäkauhalla tai siivilällä vaahto pois. Vähennä lämpöä niin että liemi kiehuu hiljaa, lisää laakerinlehdet ja maustepippurit. Anna hautua lihasta riippuen pari-kolme tuntiin (häränhännät vaativat neljäkin tuntia). Pitkä haudutus miedolla lämmöllä tuottaa parhaan tuloksen! Mikäli vettä haihtuu liikaa, lisää kiehuvaa vettä aina tarpeen vaatiessa niin että lihat varmasti peittyvät. Jos lihassa on luu, nosta liha liemestä kun se on kypsä, ja irrota lihat luista. Tässä vaiheessa kannattaa myös onkia liemestä laakerinlehdet ja maustepippurit pois. Ota lientä talteen noin 4 desiä. Haudutusaikana raasta juurekset ja kaali ja pilko sipuli. Säästä punajuurta raastaessa syntynyt punajuurimehu.

2. Kuullota kaalia hetki öljytilkassa ja lisää se lihojen kanssa liemeen. Anna hautua.

3. Kuullota sipulia öljyssä, ja lisää sitten porkkana, lanttu ja punajuuri. Kuullota raasteita hetki, lisää sitten talteen ottamasi lihaliemi ja anna raasteiden hautua puoli tuntia, mieluiten kannen alla.

4. Ydistä raasteet kaali-lihakeittoon. Mausta keitto suolalla ja pippurilla. Kuumenna, kunnes kiehuu.

5. Sekoita punajuurimehuun murskatut valkosipulinkynnet ja 2 ruokalusikallista etikkaa. Lisää mehu keittoon ja sekoita hyvin. Anna tasaantua hetki.

6. Nauti borssi smetanan, tuoreen persiljan ja ruisleivän kanssa.

Noudatin tätä ohjetta melko tarkkaan, mutta lihaliemeen kaipasin lisäohjeistusta, samoin kuin ilmoitettuihin määriin - siitä täydennys: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/383755/Borssikeitto%20-%20aito%20ven%C3%A4l%C3%A4inen%20reseptti/

Borssi ei kaipaa välttämättä lihaa, sama ohje toimii silloinkin: aloita suoraan kasvisten kuullottamisesta ja hauduta niitä kattilassa puolen tunnin-tunnin ajan. Borssin voi myös pakastaa.

Ohje + kuva: Veera Laine

Keräkaali-kyssäkaalisalaatti

400 g keräkaalia 400 g kyssäkaalia 1 dl rypsiöljyä 0,5 dl valkoista balsamicoetikkaa 1 rkl hunajaa 1 tl suolaa 1 ruukku korianteria 1 ruukku minttua 1 valkosipulin kynsi puolikas punaista mietoa chiliä mustapippuria

Suikaloi keräkaali ja kyssäkaali ohuelti. Hienonna valkosipuli, chili, korianteri ja minttu. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään ja anna maustua kylmässä puolisen tuntia. Salaattiin sopii hyvin myös porkkana sekä kesäkurpitsa.

Lähde: Kiehumispiste-blogi

Ennakkotilaukset Toripäivään 21.9.2013

[gravityform id="9" name="Toripäivä 21.9.2013 klo 10-14"]

Oma pelto torilla, pellolla, sydämellä & asialla

Oma pelto jalkautui torstaina Viikkiin Helsingin yliopistolle Foodycle-tapahtumaan pitämään toria ja jakamaan tietoa ruokaosuuskuntatoiminnasta. Hallituksestamme Sini Forssell piti puheenvuoron How to form a food co-op? kansainväliselle yleisölle ja samaan aikaan peltokojulla vieraili satoja kaupunkilaisia. Foodycle-tapahtumassa on kyse siltojen rakentamisesta eri alojen välille ja kestävän ruokajärjestelmän etsimisestä. Tapahtuma toi yhteen tieteen tekijöitä, taiteilijoita, ruohonjuuritason tekijöitä, tuottajia, kuluttajia, opiskelijoita ja kiinnostuneita. Kaikkia tarvitaan. Kestävä ruoan tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja yhteistyötä tarvitaan. Tapahtumassa oli mm. teoriaa, tietoa, workshoppeja, taidetta ja ruokaa. Foodycle tapahtumassa oli myös muita luomuviljelijöitä mukana mm. yhteistyökumppanimme Stadin puutarhuri Jan Liesaho.

Ruokaosuuskunta voi olla yksi malli kestävää ruokajärjestelmää etsittäessä ja lisäksi osuuskunta yhdistää eri alojen taitajia. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on hakenut koko 2000-luvun kestävää ja mahdollisimman luonnonmukaista tuotantoa. Kuitenkin se on samaan aikaan tukenut isoa monokulttuurista viljelytapaa. Maatalouspolitiikka kannustaa erikoistumaan yhteen kasviin ja valtaviin pinta-aloihin. Tällöin menetetään luonnon monimuotoisuutta tukevaa ja luonnon hoidollista monipuolista pienviljelyä. Viljelijän keskittyessä yhden kasvin tuottamiseen, vie se usein myös kuluttajaa ja tuottajaa kauemmaksi toisistaan. Se on usein sopimustuotantoa tehtaille tai kahdelle isolle kauppaketjulle. Tällöin kauppa sanelee ehdot.

Viimeisinä vuosikymmeninä maaseudut ovat tyhjentyneet, palvelut ja ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja supermarketit ovat täynnä Kiinasta lennätettyä halpaa ruokaa. Virkistysarvoiset ja Suomen luonnolle tyypilliset maaseutu-pelto- ja laidunmaisemat ovat vaarassa kasvaa umpeen. Menemmekö pystymetsään jälleen?

Emme, meillä on mahdollisuus kaupungissa toimia kuin kylässä ja yhteistyöllä etsiä uutta parempaa ruokajärjestelmää. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto, pioneeriprojekti, joka yrittää etsiä yhteistyöllä mahdollisimman taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti toimivaa tapaa tuottaa lähi- ja luomuruokaa. Meillä on oma pelto, ekologinen keidas pääkaupunkiseudulla lähellä osuuskuntalaisia, puoliksi maalla ja puoliksi kaupungissa. Ruokaosuuskunnassa rikotaan hierarkistajärjestelmäämme. Politiikka ei sanele ehtoja maatalouteemme. Meidän mallissa kaupunkilaiset yhdessä päättävät, miten ruoka tahdotaan tuottaa sekä kuinka luonnon omaa systeemiä halutaan kunnioittaa ja hoitaa.

Meidän viljelyssä on kyse luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja yhteistyön luomisesta. Meillä on n. 30 erilaista kasvia. Kasvit vaihtelevat peltolohkolla ja samaan aikaan välissä on pölyttäjiä sekä hyönteisiä houkuttelevia kukkia. Kukat ja monimuotoinen viljely on myös visuaalisesti kaunista ja näin puutarhatilasta muodostuu keidas. Maanviljelymme lähtee maasta. Kun viljelymme on EU mittakaavassa pienimuotoista, voimme suunnitella kunnolla maan hoitoa ja viljelykierrollisia tekijöitä. Kun kasveja on paljon, on myös eläimiä paljon. Vaikka olisi tuhoeläimiä, on myös niiden biologisia torjujia ja näin luonnollinen torjunta sekä eläinyhteisöt säilyvät eikä yksi tuholaiseläinlaji pääse kasvamaan liian suureksi. Emme koskaan käytä torjunta-aineita, jotka tuhoisivat kerralla kaikki hyönteiset ja rikkakasvit vaan monimuotoisuus ja pellon immuniteettikyky saa säilyä.

Lisäksi pellollamme kuluttaja näkee kuinka ruoka kasvaa ja kuluttajalla on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, miten hänen ruokansa kasvaa. Osuuskuntalainen tietää, ettei hänen viljelynsä takia vesistöihin valu lannoitejäämiä tai ylimääräisiä päästöjä tule ruoan kuljettamisesta.

Ensi lauantaina on myös Vantaan Steinerkoulun keskiaikamarkkinat, jossa oma pelto on ja 21.9. lauantaina on Pop-up -tori Herttoniemessä. Näin myös muut saavat maistaa hyvän yhteistyömme satoa ja maan maukkaita kasviksia.

Tulevat tapahtumat

Tässä on koostetusti syksyn tapahtumia. 12.9. klo 12-17 Foodycle-tapahtuma Viikissä Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.foodycle.info/programme/ 14.9. klo 10-14 Vantaan Steinerkoulun Keski-aikamarkkinat Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.vantaansteinerkoulu.fi/index.php?page=kalenteri&date=2013-09-14 17.-23.9. Suomen Kansallismuseo dokumentoi Ruokaosuuskunnan toimintaa. Haluavat kysellä jäsenten mielipiteitä. Olkaa hyvä ja vastatkaa kyselyyn: http://www.suomisyojajuo.fi/kansallismuseon-kysely.html

21.9. klo 10-14 TORIPÄIVÄ Herttoniemessä Järjestetään tapahtuma Facebook-tapahtumakutsu Lisätietoja: http://ruokaosuuskunta.fi/pop-up-kylakauppa/ 22.9. klo 11-16 Sadonkorjuu talkoot Vantaan Pellolla Korjataan yhdessä satoa talteen. Tarjolla talkooruuat ja -juomat. http://ruokaosuuskunta.nimenhuuto.com/events/4311563 Salasana: ROK

9.11. klo 16- KEKRI-juhlat Kellohallissa Ruokaosuuskunnan sadonkorjuujuhlat joissa syödään, juodaan, tanssitaan ja lauletaan. Tarkempi kutsu ja ohjelma tulossa lähiaikoina.

Plus Iltatalkoot maanantai iltaisin!

Hyvää päivän jatkoja kaikille.

Ruokaosuuskunta teki sähkösopimuksen Ekosähkön kanssa. Miksi?

Halusimme suomalaisen sähköyhtiön, joka tuottaa 100% uusiutuvilla energialähteillä sähköä. Ekosähkön tuotantolaitokset myös sijaitsevat Suomessa. Etsiessä ja tutkiessa sähköyhtiöitä tuli mieleen, että miksen minäkin voisi vaihtaa sähköyhtiötä. Sellaiseen, joka tukisi paikallisia tuottajia, ja jotka investoivat Suomeen. Nämä olivat hyviä syitä siirtyä Ekosähkön asiakkaaksi. Aikaisemminkin sain 100% uusiutuvaa energiaa, mutta rahat kyllä menivät ulkomaille.

Sitten kysyin Ekosähköstä onnistuisiko joku kampanja Ruokaosuuskunnan jäsenille, jos joku heistäkin haluaisi vaihtaa sähköyhtiötä. Saimme heiltä kampanjakoodin, jonka avulla sekä sinä että Ruokaosuuskunta saavat rahallista hyötyä kaikista sähköyhtiön vaihdoista.

Sinä saat: - 100% uusiutuvilla ja kotimaisilla energialähteillä tuotettua sähköä. - Kolmen kuukauden perusmaksun ilmaiseksi (uudet määräaikaiset sopimukset, ei koske toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia).

Ruokaosuuskunta saa: - Jokaisesta uudesta sähkösopimuksesta, jossa on mainittu kampanjakoodi ekohertto, ruokaosuuskunta saa 20 €.

Ekosähkö saa: - Kerromme Ekosähköstä jäsenillemme ja toivottavasti joku myös siirtyy Ekosähkön asiakkaaksi. Katsotaan kuinka käy?

Jos kiinnostuit vaihtamaan sähköyhtiötä niin tässä ohjeet: 1. Kaiva vanha sähkölaskusi esiin, koska tarvitset sieltä suuntaa kulutuksestasi ja käyttöpaikkanumeron. 2. Mene Ekosähkön sivulle: http://ekosahko.julkaisee.fi/tuleasiakkaaksi/69 3. Sieltä http://ekosahko.julkaisee.fi/105 4. Täytä lomakkeet ja laita lisätietoihin kampanjakoodi: ekohertto 5. Saat sähköpostiin vahvistuksen sähköyhtiön vaihdosta

Voit myös soittaa asiakaspalveluumme 0800 9 2480 (maksuton) arkisin klo 8-20 ja saat henkilökohtaista palvelua. Mutta muista mainita kampanjakoodi: ekohertto

Lue miksi Ruokaosuuskunta on Ekosähkön asiakas, Ekosähkön kotisivuilta. Linkki juttuun.

T: Olli

ps. Suurin osa Suomalaisista sähköyhtiöistä on jotenkin kytkeytynyt ydinvoima hankkeisiin ja voimaloihin. Ekosähkö ei ole sidoksissa ydinvoimaan.

Oma satokatos

Pari viikkoa sitten omalle pellolle aloitettiin rakentamaan sadon kauppakunnostuskatosta, siitä ehdittiin haaveilemaan jo viime syksynä ja nyt se on valmis! Osuuskuntalaisemme Jari Kuokkanen rakensi n. 18 m² avokatoksen. Katos on otettu heti käyttöön.

Ilahduin huomatessani jo rakennusvaiheessa, että katos oli kovassa käytössä. Sipulit laitettiin sen alle kuivumaan jo viikko sitten perjantaina. Viime maanantaina katoksen täytti joukko iloisia maanantaitalkoolaisia, jotka kauppakunnostivat katoksen alla ilta-auringossa osuuskunnan sipulit. Myös kottikärryt vietiin katoksen alle jo rakennusvaiheessa aina iltaisin. Huomasin myös pakettiautokuskimme palauttavan automaattisesti satolaatikot katoksen alle. Nyt katoksen alta löytyy meidän jakolaatikot, verkkosäkit (juureksille ja perunalle), kottikärryt ja sadonkunnostuspenkkejä. Katokselle oli siis kova tarve ja käyttö on jo nyt kovaa.

Viljelijät, harjoittelijat ja osuuskuntalaiset pääsevät nyt kaikki kauppakunnostamaan ja pussittamaan satoa katoksen alle sateen sattuessa. Katos on myös erittäin hyvä paikka kerätä viikon sato-osuuksia ennen kuorman lähtöä. Lisäksi katos on hyvä paikka talkooruoille ja talkoolaisten tavaroille. Olen iloinen, että osuuskunnastamme löytyy monenmoista taitajaa. Iso kiitos Jari Kuokkaselle. Tulen miettimään häntä lämmöllä monena sateisena sadonkorjuupäivänä.

Osta viikon sato-osuus

Ruokaosuuskunta & Kaupunkilaisten oma pelto on Foodycle-tapahtumassa Viikissä torstaina 12.9.2013 klo 12-17. Tapahtumassa on Farmers market eli tuottajien tori. Nyt on mahdollista ostaa Ruokaosuuskunnan Satokassi hintaan 22 € (sis 14% alv). Säästät 5 euroa, koska tapahtumassa ilman ennakkomaksua satokassin hinta on 27 euroa.

Satokassi sisältää biodynaamisti viljeltyjä kasviksia Kaupunkilaisten omalta pellolta. Satokasseja EI myydä muuten missään vaan ovat jäsenten sato-osuuksia, jotka on maksettu ennakkoon. Nyt Foodyclessä on mahdollista ostaa ja kokeilla millaisen on saada Ruokaosuuskunnan viikottainen sato-osuus. Ainutlaatuinen mahdollisuus. Satokassi esimerkkikuva alla. Satokassien sisältö vaihtelee sadosta riippuen.

Tee tilaus alla olevasta lomakkeesta. Kiitos jo etukäteen ennakkotilauksesta.

[gravityform id="8" name="Foodycle 12.9.2013 klo 12-17"]

Elokuun eloa & satoa monta sataa kiloa

 

Lämmin aurinkoinen kesä on tuonut sadon tullessaan. Papusato on ollut iso tänä vuonna. Sillä papu vaatii lämpöä niinkuin sen kotiseuduilla Andeilla on. meillä on ollut kaksi erilaista papu lajiketta tänä vuonna. Ne ovat kasvaneet aidan sisällä, sillä ne olisivat kelvanneet myös muille kuin osuuskuntalaisille. Varhaispapulajike oli Marona. Se oli mukavan aikainen ja sopiva, hyvänmakuinen lajike koteihin. Nyt kerätään Dominoa, joka on osoittautunut hyvin kauniiksi, pieneksi, supersatoisaksi pavuksi, joka kelpaisi parhaimmille ravintoloillekin. Joka perjantai elokuun ajan on kerätty papua omalla pellolla alkuviikon sadonjakoihin. Papua on kerätty n. 100 kg per viikko. Päiväsaalis on aika usein 50 kg.

Elokuussa aloitettiin myös porkkanan nosto. Kuitenkin muutamaa viikkoa edellisvuotta myöhemmin, sillä juurekset olisivat tänä kesänä kaivanneet vähän enemmän vettä. Nyt porkkanaakin kuitenkin tulee. Osa on vielä pientä, mutta pienillä on vielä syyskuu aikaa kasvaa. Porkkanan laatu on varmasti hyvää tänä vuonna, sillä aurinko on tuonut porkkanoihin makeuden ja liika kosteutta ei ole tautiriskiä lisäämässä. Nyt nostetaan avopölytteisiä (siemenpatentoinnista vapaita ja sitä vastaan taistelevia) biodynaamisia varhaisporkkanalajikkeita: milania ja fynniä.

Keräkaalien nosto aloitettiin tällä viikolla eli elokuun lopulla. Keräkaaleilla on ollut ennätysmäärä tuholaisia tänä vuonna. Yle uutisoi jo toukokuussa, että lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen saapui satoja miljoonia kaalikoita. Kun kaalikoit tulivat niin aikaisin oli niillä mahdollisuus lisääntyä pariin kertaan, joka tarkoittaa valtavaa populaatio määrää. Meillä kaalit piiloutuivat harsojen alle heti istutuksen jälkeen. Kuitenkin heinäkuun alussa kitkentäaikaan kaalikoita oli viime vuotta enemmän. Ja miksipä ei, sillä kyllä meidän luomukaalit maistuvat niin hyvältä, että perhosillekin kelpaa. Niinpä jouduimme tänäkin vuonna kaalit ruiskuttamaan kaalikoin ja perhosen loisvalmisteella. Onneksi ainoa torjunta-aineruiskutus kuitenkin biologinen, jonka olemme tehneet. Kuitenkin nyt kaalit nostavat taas päätään valtavien, kauniin vihreiden lehtien keskeltä kiiltävinä ja rapsakoina. Hieman enemmän viime vuoteen nähden niissä voi syöntireikiä olla, mutta ne ovat selvinneet ja maistuvat raikkaalle ja ihanalle.

Myös lehtikaalta on alettu sadonkorjata. Se on kaali, mutta selvisi hyvin hyönteissyöjiltä ja sen vihreä lehtikin selvisi reiittä. Istutin lehtikaalien viereen kiinankaalia indikaattorikasviksi eli houkuttelemaan tuholaiset pois muista kaaleista. Annoin tuholaisten syödä kiinankaalin ja samalla tarkkailin tuholaismäärää. Lehtikaali on kaalien kuningas, kunnon voimaa antava vihannes. Lehtikaalissa on C-vitamiinia kaaleista eniten ja paljon on myös mm. rautaa ja kalsiumia. Tuota tummanvihreää, kevyttä, kauniin ryppyistä lehteä voi käyttää monin tavoin niin raakana salaateissa kuin kokonaisena keitoissa ja kastikkeissa. Lehtikaali myös säilyy pellolla pakkasiin asti.

Toinen voimavihannes pellollamme on uudenseelanninpinaatti eli lamopinaatti. Nimi jo kertoo mistä päin maailmaa tuo lehtivihannes on kotoisin. Sitä kerätään latvoen eli silloin se tekee uutta versoa aina leikkuupinnan lehtihankoihin. Lamopinaattia käytetään ryöpättynä ruokiin ja sitä voi ryöpättynä myös pakastaa. Ryöppys tarkoittaa nopeaa parin minuutin keittoa. Ravintolakouluperholaiset pellolla vieraillessaan kertoivat käyttävänsä sitä myös raakana salaatteihin.

Loppukesään kuuluu myös punainen, oranssi ja keltainen loisto. Elokuun kukkia pellolla ovat punaiset pellavat sekä muutamat viime vuodesta itse kylväytyneet sinikukkaiset kuitupellavat, valtavat auringonkukat ja  elokuun oranssit auringot, kehäkukat. Auringonkukan kanssa samaan sukuun kuuluva (tekstin alin kuva) keltainen kukka  kukkii jo osuuskuntalaisten puutarhalla Mustosessa ja kertoo siitä, että sen mukulatkin ovat toivottavasti tänä syksynä valmiita. Mikähän alun perin Perusta kotoisin oleva kasvi onkaan kyseessä? Maanalaiset mukulat sisältävät runsaasti inuliinia ja valmiita ne ovat nostettavaksi kukkien kukkimisen jälkeen.

Virkistyspuutarha on MUSTonen

Osuuskunnan virkistyspuutarha Mustosessa oli elokuun talkoot sunnuntaina 18.8. Monenmoista tekemistä riitti 160 osuuden omassa puuhapuutarhassa. Puutarhalla hoidettiin omia herukoita. Rivivälit siimattiin ja pensaiden alukset möyhittiin. Oma 12 yrtin yrttiaurinkomaa kitkettiin. Kasvihuoneen päät tuplamuovitettiin. Kasvihuoneessa leikattiin kurkkujen alimmat lehdet pois ja kurkut lannoitettiin. Kasvihuone lohkolle on suunniteltu 4 uutta istutusta ja näistä 1 toteutettiin sunnuntain iltapäiväauringossa.

Mustosen puutarha sijaitsee noin kilometrin päässä pellosta Vallinojan Lehmustossa ja rajoittuu Tussinkosken luonnonsuojelualueeseen. Puutarha on uusi 40 aarin viherrakennuskohde, jota on alettu rakentamaan kaksi vuotta sitten syksyllä. Sitä ennen alue oli pusikoitunut. 2011 syksyllä kasvillisuus raivattiin ja maat kerättiin aumaan talveksi. Keväällä 2012 aloitettiin juurien kerääminen, maat tasoitettiin takaisin ja tiet rakennettiin. Viime kesänä maita jyrsittiin ja kuohkeutettiin. Uusi tie tehtiin jakamaan alue neljään osaan.

Lopuksi kesän 2012 aikana istutettiin yhdelle lohkolle n. 50 herukan tainta, yhdelle lohkolle maa-artisokkaspiraali, yhdelle tehtiin yrttiympyrä ja neljännelle alettiin pystyttämään kasvihuoneen kaaria. Viime talvena tehtiin metsän reunalla sijaitsevalle puutarhalle neljä uutta istutussuunnitelmaa. Opiskelen synkimpään talviaikaan ylempää korkeakoulututkintoa agroekologiasta Helsingin yliopistossa ja yhtenä kurssityönä opiskelutoverini Marja Vainion kanssa teimme uusia suunnitelmia. Mustosen uudet suunnitelmat alkoivat ympäristön kasvillisuusinventaarion tutkimisella. Mustosen puutarha rajoittuu metsän reunaan, eikä minkä tahansa metsän vaan ihanan luonnonsuojelualueen, Tussinkosken. Kaivoimme Marjan kanssa Tussinkosken luonnonsuojeluselvityksen kirjaston uumenista ja suunnittelimme istuttettavat kasvit sopimaan lehtometsän tyyliin. Metsästä löytyy mm. kurjenpolvea ja poimulehteä. Nyt nämä syötävät luonnonkasvit toistuvat jalostettuina lajikkeina uusissa perennasuunnitelmissa. Tietysti lopputuloksessa näkyy myös jokaisen osallistuneen osuuskuntalaisen kädenjälki.

Tänä kesänä kasvihuone on saanut muovin ympärilleen ja heinäkuun alussa sinne istutettiin kurkut ja basilikat. Viime viikolla hain Talman Lehtopuutarhasta harjoittelijamme Katjan suosittelemana uusia kasveja. Viime sunnuntaina toteutettiin uusina istutuksina Kirsikkaluumuistutus ja onnenpensasistutus.

Kirsikkaluumuistutuksessa on kaksi kirsikkaluumua, seitsemän kultaherukkaa näiden edessä ja toiset seitsemän matalampaa marjasinikuusamaa kultaherukan edessä. Perennoina edessä on verikurjen polvea, tuoksukurjenpolvea ja jättipoimulehteä. Polun toisella puolella on onnenpensasistutus. Siinä on keskellä koreanonnenpensas. Sen ympärillä on kurjenpolvea ja sitten kolme riviä mansikkaa: sonataa ja polkaa.

Virkistyspuutarha on 160 osuuskuntalaiselle. Siellä on tarkoitus kasvaa sekä koriste että hyötykasveja. Toivottavasti ensi juhannuksena voi puutarhalla virkistyjä maistaa omaa mansikkaa ja makeaa marjasinikuusamaa. Talkoissa oli teemana "tee töitä ruokasi eteen", Mustosessa oli pop up talkooravintola. Mustonen on juuri sellainen paikka, jossa on mukava talkoilla, syödä yhdessä, virkistyä luonnossa ja pistäytyä läheisessä metsässä.

Läheltä, luomua, reilua & demeteriä

Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi.  Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään.  Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana.

Lähiruokaa

Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.

Luomua

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia.  Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.

Demeteriä

Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia.  Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.

Reilua kauppaa ja tuotantoa

Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa.  Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa.  Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta.  Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.

Ravintola Sato

Ravintola Sato avaa ovensa klo 11. Ravintolan asiakas tekee ruokaosuuskunnan talkoolaisten kanssa talkootöitä, joita on kitkentä, istutus ja rakentelu. Töiden lomassa tarjoamme mahtavan ravintola Sadon menuun: pinaattipiirakka, borssikeitto ja kesäkurpitsakakku. Raaka-aineet tietenkin Kaupunkilaisten omalta pellolta (Luomu + Demeter). Parasta lähiruokaa.

Pyydämme varaamaan talkoo&ruokailupaikan, koska vain 30 paikkaa on vapaana.

Talkoväelle tarjoillaan maittava ruoka ilmaiseksi. Hands On!

Tee töitä ruokasi eteen!

Ja pöytä- eikun työvaraus osoitteeseen olirepo@gmail.com

Sijaintimme Saviontie 44, Vantaa: http://www.restaurantday.org/fi/find/

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

Kasvua kasvihuoneessa

Osuuskunnan omaa kasvihuonetta alettiin rakentaa huhtikuussa 2012 eli silloin Tuomas teki puukaaret Harrin muottiin. Vuosi sitten kaaret pystytettiin osuuskunnan puutarhaan elokuun talkoissa. Tänä keväänä hyvin aikaisin ennen kuin toukotöihin päästiin huonetta muovitettiin. Sitten osuuskunnan kevättalkoissa kaivettiin sähkö maahan ja laitettiin huoneeseen työmaakeskus mm. kastelutarvetta varten.

Ihan ensiksi tiivistynyt maa käännettiin talikolla ihmisvoimin. Kesäkuussa sadepäivinä jyrsittiin rakentamisen jäljiltä tiivistynyttä savimaata ja lopuksi alettiin myös kasvupenkkejä tehdä. Kasvupenkit lannoitettiin hevosenlantakompostilla ja kalkittiin. Kansainvälisen työleirin aikaan heinäkuun alussa kasvihuoneeseen istutettiin kurkkuja ja basilikaa. Istutusvaiheessa penkkeihin lisättiin vielä Novarbon luomuturvemultaa hyvää kasvualustaa tukemaan. Kasvihuoneemme on 100 m² ja kasvit kasvavat maapohjalla. Kaikessa viljelyssämme kaikki alkaa maasta ja maan hoidosta. Myös kasvihuoneessa pyritään maa pitämään elävänä, ravinteikkaana ja terveenä. Se varmistaa myös kasviemme terveyden sekä oikean maan ja auringon maun.

Viimeiseksi kasvihuoneeseen laitettiin tuuletusluukut kiinni. Nyt kasvihuoneesta puuttuu vielä sivuista mm. tuplamuovia. Toivottavasti elokuun Mustosen puuutarhan talkoissa saadaan omakausihuone ihan valmiiksi. Jos nyt kasvien viljelyyn liittyvät elävät asiat voivat koskaan olla täysin valmiita. Kasvihuonetta on rakennettu hiljakseen, kun avomaakasvatustyöltä on ehditty. Kuitenkin nyt saadaan jälleen maistaa yhteistyön satoa.

Nyt joka aamu käymme avaamassa tuuletusluukut ja kuumina päivinä myös ovet. Illalla kurkut ja basilikat kastellaan sekä luukut suljetaan, jotta lämpö pysyisi huoneessa. Kausihuoneeseemme on myös levitetty Biotuksen biologisia torjuntaeläimiä ennalta ehkäisemään tuholaisia. Vihannespetopunkkeja on levitetty ehkäiseen ansaripetopunkkeja ja ripsiäisiä on levitetty ripsiäispetopunkkeja vastaan. Myös muutama yökkösen toukka on käynyt basilikoita syömässä. Niitä Katja keräsi pois ja liima-ansoista voi tarkkailla, mitä eliöitä kasvihuoneessa käy.

Basilikamme on kasvanut hyvää vauhtia ja kurkut kukkivat kovin. Kasvihuoneessa kasvaa sekä kasvihuonekurkkua että avomaankurkkua. Kasvu on nopeaa ja yhdessä yössä näkee muutoksen. Kuitenkin kurkkukasvit ovat sen verran pieniä vielä, että keräämme kurkut toistaiseksi pieninä pois ettei isojen kurkkujen paino rasita kasvia. Lisäksi pienet kurkkumme maistuvat maan makealle! Tällä viikollla aloitettiin hiljalleen kurkkujen ja basilikan satokautta. Osuuskuntalaisille jaettiin muun ohessa pienet kurkut ja tuoksuvat, aromikkaat, luonteikkaat basilikat.

Ruokapiirien toimintaa kannattaisi tukea

Tuomo Ryynänen kirjoitti, että "Lähiruoka tarvitsee uuden lähijakeluketjun" (HS Mielipide 27. 7.). On totta, että lähiruoan pientuottajien tukemisen pitäisi olla yhteiskunnalle tärkeää jo pelkästään siksi, että raha jää Suomeen ja tukee yrittäjyyttä. Lähiruokaan erikoistuneen kauppaketjun syntymistä on Suomessa tukenut esimerkiksi Sitra. Myös monenlaisiin hankkeisiin, joissa lähiruoan logistiikkaa on selvitetty, on annettu rahaa eri tahoilta. Mitään kovin konkreettisia tai pysyviä tuloksia ei ole kuitenkaan syntynyt.

Erikoiskaupat, joissa myydään pientuottajien tuotteita, eivät pysty kilpailemaan suuria marketteja vastaan. Yhä useampi kauppa on valitettavasti joutunut sulkemaan ovensa.

Jakeluketju pientuottajille on kuitenkin jo olemassa. Eri puolilla Suomea toimii satoja ruokapiirejä, eikä niitä kannata aliarvioida. Ruokapiirit eivät ole "kasvissyöjähippien pikku puuhastelua", vaan aivan tavallisten, markettien tarjontaan kyllästyneiden ihmisten toimintaa.

Miksi ruokapiirien toimintaa ei tueta? Jakelukanavat ja innokkaat asiakkaat ovat jo olemassa.

Ruokapiiri ei kilpaile supermarketin kanssa. Ruokapiirin toiminta-ajatus sopii paremmin pientuottajien tuotteiden välitykseen. Ruokapiirissä tuotteet tilataan etukäteen, joten tuotteen menekki on aina tiedossa, ja toimitusketju on niin lyhyt kuin se vain voi olla. Tällöin myös ruoan hävikki on vähäistä. Ruokapiiri ja asiakkaat tuntevat tuottajan ja ruoan alkuperän.

Ruokapiirien toiminta on juuri sitä, mitä eri ruokastrategioissa on vuosia visioitu. Ruokapiireissä visiot on toteutettu käytännön tasolla, ilman isoja rahoja, hartiavoimin. Ruokapiirit toimivat harrastustoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla.

Miksi ruokapiirien toimintaa ei kehitettäisi niin, että ne saataisiin pysyviksi toimintamuodoiksi? Niihin voitaisiin palkata työntekijöitä, tilojen vuokriin voitaisiin saada avustusta tai tilausjärjestelmää voitaisiin kehittää. Ruokapiirien toiminnasta ei myöskään ole tehty yhtään kunnollista tutkimusta.

Voitaisiinko Ryynäsen ehdottama yhteiskunnan tuki lähiruoan järjestelmälliseen jakeluun kohdentaa ruokapiireille?

Nina Repo Herttoniemen ruokapiirin ja ruokaosuuskunnan sekä Kaupunkilaisten oman pellon jäsen Helsinki

Satoa & kasvua

Lämpöä on riittänyt. Tänä kesänä tuntuu, että pellolla paistaa aina aurinko. Lämmin aurinkoinen kesä maistuu pellon tuotteissa. Auringossa kasvi yhteyttää ja tuottaa sokeria. Sen sijaan sadetta on toivottu ja odotettu.  Pellolle ostettiin uusi uppopumppu veden pumppaamiseen. Se on äänetön ja öljyvapaa verrattuna vanhaan traktoripumppuun. Tämän uskaltaa antaa soida yöaikaan ja se ei myöskään kuluta vanhaa traktoria. Siihen hankittiin nyt myös ajastin eli viljelijä voi nukkua nyt yönsä rauhassa. Sadetus peltomittakaavassa pitää kasvit elossa, mutta ei kuitenkaan kastele niitä tarpeeksi. Luonnon sade kastelee koko pellon kerralla ja syvältä. Kasvu on ikään kuin paikallaan ennen sadetta. Osa oman pellon sadosta on kuitenkin suhteellisen suurta. Juhannuksen aikaan tuntui, että isot rikkakasvit olivat viikon pari edellä ja nyt näyttää että osa kasveista on myös. Ne oikein odottavat sadonkorjaajaa.

Pellolla sato kypsyy, mutta edelleen kasvavat myös rikat. Sadonjakomme alkoivat ja se on juhlaa. Ensimmäiset omat vihannekset, isot kyssät ja kiitolliset kesäkurpitsat. Hauska huomata kuinka näin lämpimänä kesänä perunat, punajuuret ja pavut kasvavat ja ovat jo valmiita. Sateisena viime kesänä taas peruna, papu ja punajuuri tulivat vasta elokuun lopussa, kun taas porkkana oli saanut tarpeeksi vettä ja kasvanut isoksi. Nyt porkkanamme kasvu on ollut aika paikallaan.

Sadonjako ja sadonkorjuu vie peltolaisten viikosta melkein neljä päivää sadonkorjuuseen. Käsiä tarvitaan monia. Sadonjako alkoi kolmen viikon tauon jälkeen kyssäkaalilla, anna-bella perunalla, salaatilla, pinaatilla, kesäkurpitsalla ja sipulilla. Pellolla ei ollut montaa kättä heinäkuun viimeisen viikon alussa ja ajatus, että ehditäänkö sato keräämään leijaili ilmassa. Onneksi kolme osuuskuntalaista ilmaantui paikalle juuri oikeaan aikaan. Nyt pelto tarvitsee apukäsiä! Kohti elonkorjuuta ja elokuuta.

Alla kuvia oman pellon kyssäkaalin kehityksestä toukokuusta tähän päivään:

Osuuskuntaiset tietävät tämän kyssäkaali-tarinan viimeisen kuvan. Onko kyssä omaa salaattia makeuttamassa vai lämpimässä kastikkeessa pehmeänä kesävihanneksena vai kesäisenä raasteena? Missä oman pellon aurinkoinen kesä maistuu?

Tieto lisää tuskaa: Pidetään pöytä puhtaana

Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.

Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.

Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?

Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.

Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?

Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja