Kauraleipä

Alkuperäinen resepti 'Havrebröd' lehdessä Vego NR 5/2016 Tässä mukaeltu toteutus talkoisiin 29.10.2016

1,5 dl kaurahiutaleita, 1 dl kauraleseitä 2,5 dl 2,5 dl täysjyväspelttijauhoja 2,5 dl vehnäjauhoja 2,5 dl kauramaitoa 2,5 dl löysää kurpitsasosetta = uunissa paahdettua kurpitsaa + vettä (alkuperäisessä ohjeessa tummaa olutta) 0,5 dl tummaa siirappia 1 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta 1 tl  soodaa n. 2 tl fenkolinsiemeniä n. 0,75 dl kurpitsansiemeniä (+ hiukan vuoan pohjalle) Öljyä ja jauhoja vuoan jauhottamiseen

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Öljyä ja jauhota n. 1,5 litran leipävuoka. Ripottele vuoan pohjalle kurpitsansiemeniä. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään, lisää nesteet ja sekoita. Älä vaivaa taikinaa. Kaada taikina vuokaan ja ripottele päälle vähän kaurahiutaleita. Paista leipää 45-60 min. Anna jäähtyä, ennen kuin leikkaat viipaleiksi.

Kiitos ohjeesta Riitta!

Lokakuun lopulla

Lokakuu on ollut hyvin vähä lokainen tänä vuonna ja nyt sen lopulla vasta savimaa hieman kastuu. Pellolla puun rungot alkavat olla paljaita elävistä värikkäistä lehdistä ja ainoat lämpimät värit ovat sadossa. Kynnetty maa hohtaa lokakuun lopun syvää harmaata. Näkyvä elämä on maan tai kyntövaon alla. Siellä jatkuu hajottajien tärkeä hajotustyö ja samalla uuden ihmeellisen humusaineen rakennustyö. Vielä on muutamia paikkoja pellolla siivottavana kynnön tieltä. Tällä viikolla nostettiin viimeiset kaalit pellosta. Palsternakkoja ja purjoja on vielä vähän pellossa jäljellä. Ensi lauantain 29.10. talkoissa on tarkoitus nostaa omat purjot maasta.

Viime sunnuntain talkoot olivat menestys. Palsternakkaa nostettiin ja lajiteltiin viimeisiin sadonjakoihin. Harsoja kerättiin kynnön tieltä pois. Pentti kynti maata ja vuoden 2016 ylimääräiset, haisevat, orgaaniset lannoitteet saatiin laskettua kompostin uumeniin. Purjoja kerättiin tämän viikon jakoihin ja valkosipuleita istutettiin. Ihanaa lasagnea ja jälkiruokaa saivat noin 35 talkoolaista. Joka puolella 3 hehtaarin vihannesmaallamme suhisi ja paljon saatiin yhteisvoimin aikaiseksi. Lokakuun lopun kuivassa säässä oli mukava työskennellä ja sateet alkoivat onneksi vasta myöhemmin tällä viikolla. Yhteisöviljelijän silmin ruokaosuuskunta näytti taas kerran voimansa ja talkoohenkeä oli ilo seurata.

Valkosipulit on nyt istutettu. Tänä syksynä istutettiin sekä omaa talvivalkosipuli-istukasta että ostettuja valkosipuleita. Ensin kynnet irrotettiin sipulista ja sahralla ajettiin vako valmiiksi. Sen jälkeen kynnet istutettiin 10 - 15 senttimetrin välein vakoihin 10 senttimetrin syvyyteen. Tämän jälkeen kynsien päälle laitettiin 5 senttimetriä hevosenlantakomposti-kalkki seosta ja lopuksi vielä 5 senttimetriä maata päälle. Nyt toivotaan, että kynnet juurtuvat vielä ennen talvea, mutta versoisivat maan pinnalle vasta aikaisin keväällä.

Purjoa & kyntöä

Lokakuun puoliväli on ylitetty ja kasvukausi alkaa olla lopuillaan. Keskilämpötila on ollut joinakin päivinä jo alle 5° C. Kasvukausi kuitenkin päättyy vuorokauden keskilämpötilan laskiessa pysyvästi alle 5 asteen. Lisäksi peräkkäiset yöpakkaset tai lumipeite voivat katkaista kasvukauden. Lokakuun aamut Omalla pellolla ovat olleet hyisen kylmiä. Toisaalta syyssateilta ollaan vältytty ja maa on ihanan pehmeää joihinkin töihin kuten palsternakan sekä maa-artisokan nostoon. Syksyiset lehdet, lämpimän värinen sato ja työkaverin hymy muistuttavat lämmöstä, joka kerätään talveksi puiden tapauksessa maahan varastoon, työkaverin tapauksessa muistoksi kesästä ja juurekset maasta varastoon.

Perunat ja punajuuret ovat nyt maasta nostettu ja odottavat suojaisessa varastossa viimeisiä sadon jakoja. Sen sijaan suurin osa palsternakoista odottaa vielä maassa korjuuta ja myös purjoja nostetaan viikoittain. Maa-artisokka taas aloitti juuri satokautensa näin loppusyksystä eli nyt on hyvä aika nostaa maa-artisokkaa, sillä se kasvaa kokoa parhaiten syksyllä. Maa-artisokka on tullut Suomeen jo ennen perunaa 1500-luvulla Pohjois-Amerikasta. Se on syksyisin myös kaunis auringonkukan sukuinen perenna eli monivuotinen kukkiva kasvi, jossa keltaiset kukat kasvavat latvassa kimppuina. Vihannestilan syysmuokkausta eli kyntöä on aloitettu. Toisilta lohkoilta pitäisi korjata vihanneksien isoimpia satotähteitä kynnön tieltä kompostiin. Vesiletkut ja pumput pitäisi korjata ennen jatkuvia pakkasöitä. Lisäksi kasvihuoneen kasvustot tulisi kerätä kompostiin. Kompostit peitetään talveksi ja kaikki mahdolliset laitteet ajataan suojaan. Lokakuu on täysi sadonkorjuukuukausi meillä, mutta samalla ajatukset ovat jo pellon sulkemisessa. Samalla vauhdilla, kun kevätpuolella tulee kaikki luoda, tulee syksyllä kaikki korjata talteen niin auringosta kuin lämmöstä muistuttavat vihannekset, mutta myös järjestelmät sekä laitteet ja vielä laittaa maa talveksi lumipeitteen alle kynnettynä lepäämään.

Ensi sunnuntaina 23.10. pellon yhteisissä talkoissa nostetaan palsternakkoja maasta, kerätään purjoja sekä siivotaan peltoja. Lisäksi istutetaan valkosipuleita Anttilan lohkolle talvehtimaan ja odottamaan uutta satokautta. Kynnet kannattaa istuttaa jo myöhään syksyllä lokakuussa. Silloin ne  saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn, juurtuvat vielä ennen talven tuloa, mutta työntävät verson vasta aikaisin keväällä maasta. Näin  ne saavat pitkän kasvukauden. Valkosipulit, palsternakat ja maa-artisokat laittavat ajatuksemme myös jo tulevaa kautta kohti. Osa maa-artisokista ja palsternakoista jätetään maahan keväistä sadonkorjuuta varten. Tervetuloa Oman pellon lokakuisiin yhteisiin talkoisiin sadonkorjaamaan mennyttä kesää ja istuttamaan ensi kesän satoa!

Pellolta pöytään & varastoon

Nyt on suurin osa omista punajuurista nostettu maasta ja ne odottavat tulevia sadonjakoja varastossa. Tähän saakka syksyä sadonjakoihin menneet vihannekset on nostettu suoraan pellosta ja ne on maan raikkaina toimitettu osuuskuntalaisten sadonjakopisteisiin. Ruokaosuuskuntalaiset ovat syöneet nyt kolme kuukautta suoraan pellosta puhdasta suomalaista sesonkiluomuruokaa. Punajuuria riittää nyt noin marraskuun puoleen väliin saakka osuuskuntalaisille. Omia punajuuria on jaettu elokuusta lähtien lähes viikoittain ja tällä kaudella niitä riittää siis n. 3,5 kuukaudeksi jaettavaksi 200 taloudelle. Lokakuiset punajuurennostotalkoot menivät mukavasti. Punajuuria nousi 4700 kappaletta, porkkanoita nostettiin jonkin verran ja Pentti kynsi maata. Talkooruokaryhmä oli loihtinut oman pellon palsternakka-sipulikeittoa, kaalipiirakkaa, leipää munavoilla ja gluteiinitonta maustekakkua sekä pullia.

Satoa kerätään edelleen pellolla päivittäin sadonjakoihin. Lehtikaalta, salaattia, muutamia kurpitsoja ja kyssäkaaleja sekä lanttuja on maassa sekä viimeiset porkkanat odottavat nostajaa. Palsternakkaa on vielä iso rivistö. Viimeinen rivi opera-perunaa nostettiin eilen. Pellolta saadaan vielä muutama viikko tuoreita suomalaisia sesonkivihanneksia. Meidän pellolla on menossa purjo, palsternakka, peruna ja punajuuri-sesonki. Nyt ne ovat parhaimmillaan vielä ennen varastointia. Pellon vihreää lehtikaalta ja salaattia saadaan vielä muutama viikko virkistämään kotitalouksia. Vielä hetki saadaan nauttia lehtikaalin suomalaisesta C-vitamiinista ja oman maan salaatin raikkaasta makeudesta.

Kyntötyö on aloitettu ja kerrankin savimaa on tarpeeksi kuivaa. Maa käännetään talveksi toisin päin. Orgaaninen aines pääsee kompostoitumaan ja routa saattaa murustaa kynnettyä maata, parantaen savimaan rakennetta. Kyntäminen puhuttaa nykyään, mikä on hyvä. Viljapeltoja jätetään kyntämättä, jotta ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan pellosta vesistöihin. Myöskään permakulttuuripiireissä maata ei kynnetä eikä käännetä, jotta maan rakennekerroksia ei häirittäisi. Vihannesviljelyssä tarvitsemme kuohkean maan, jossa on ilmatilaa syvältä. Lisäksi rikkakasveja ja tuholaisia voidaan kynnöllä ehkäistä. Lisäksi se on juhlavaa, kun maa jää käännettynä kohti talvista tähtitaivasta odottamaan kevättä. Maan alla tapahtuu paljon, orgaaninen aines hajoaa hajottajien toimesta ja maailman tärkeintä maa-ainesta humusta syntyy. Nyt lokakuussa saa olla iloinen siitä, ettei maa tiivisty, vaan on mureaa eikä märkää.

Syksyn satoa

Lokakuun ensimmäinen maanantai-aamu pellolla oli valkoinen. Aamulla hallan jälkeen on odotettava, että maa lämpenee ja kasvit sulavat ennen kuin sadonkorjuun voi aloittaa. Valoisa ja kylmä aamu kuitenkin yleensä tarkoittaa kaunista syyspäivää. Tällä hetkellä pellolla sadonkorjataan jonkin verran kylmää kestäviä kasveja kuten salaatteja, palsternakkoja, punajuuria, purjoja ja porkkanoita. Viereisellä steiner-koululla on vietetty Mikael-juhlaa eli syksyn vuodenaika juhlaa. Sadonkorjuun ajan juhla muistuttaa kesän lämmön värittämästä sadosta, mutta myös rohkeudesta mennä kohti pimeää aikaa.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on mukana suunnittelemassa Helmi Liiketalousopiston ja Ravintolakoulu Perhon kanssa uudelle Perho Liiketalousopistolle kumppanuusmaataloustilaa Longinojalle. Kumppanuusmaanviljely Malmin Longinojalla mahdollistaisi opetussuunnitelmien kestävän kehityksen linjauksen integroitumisen opetukseen käytännössä ja vahvasti. Kumppanuusmaanviljely-tilalla kokki-opiskelijat pääsisivät oppimaan ruoan raaka-aineen matkan pellolta pöytään ja liiketalouden opiskelijat voisivat päästä suunnittelemaan tilan ja osuuskuntamuotoisen yrityksen budjetin toteutumista koulutyönään. Lisäksi he pääsisivät mukaan myymään sekä markkinoimaan tuotteita ja konseptia. Kumppanuusviljelyn ja koulutoiminnan yhdistyminen mahdollistaa todellista aloja ylittävää yhteistyötä, jossa lähiruoka ja lähiympäristön hyvinvointi korostuvat. Lisäksi ekologisen lähestymistavan ja taloudellisen ajattelun yhdistyminen on ajankohtaista yhteiskunnassamme. Niiden on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä, koska ilman toimivia ekosysteemipalveluita ei ole kestävää kehitystä ja niiden puuttuminen voi tulla maksamaan yhteiskunnalle valtavasti. Kaiken ikäisten ja kuntoisten malmilaisten ottaminen tilan toimintaan mukaan mahdollistaa yhteisen pihapiirin ja kestävän kehityksen oppimiskeskuksen toteutumisen sosiaalisessa mielessä. Tämä ehkäisee eriarvoisuutta yhteiskunnassamme sekä nostaa opetuksen uudelle, positiivista muutosta tukevaksi edellä kävijäksi ja luo uutta osallistavaa ruokakulttuuria kaupunkiin.

Palsternakkaa on nostettu pellolta nyt parin viikon ajan. Ne ovat kehittyneet isoiksi ja makeiksi viidessä kuukaudessa. Tämä edelleen luonnonkasvia läheisesti muistuttava juures tarvitsee pitkän kasvuajan ja on todellinen loppusyksyn sesonkituote. Palsternakan naatteja voi hyödyntää yrttimausteena ja jopa kookoksen tapaisessa liemessä. Naattien nesteen kanssa on oltava myös varovainen, sillä ne sisältävät alkaloideja, jotka voivat aiheuttaa ihottumaa ilman käsineitä.

Tällä viikolla taas tapahtuu. Ekosäätiön luentosarjan teemana on tänä vuonna jokapäiväinen leipämme. Luennot järjestetään tiistaisin klo 18 - 19.45 Helsingin yliopiston päärakennuksessa Fabianinkadulla. Luentosarja alkaa tiistaina 4.10. kumppanuusmaatalouden esittelyllä, jossa esimerkkinä esittelemme Herttoniemen ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten Oman pellon. Punajuuren nostotalkoot pidetään tämän viikon sunnuntaina 9.10. klo 11 - 16. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kumppanuusmaataloudesta luennolle ja tervetuloa nostamaan omat punajuuret pellosta varastoon sekä kuuntelemaan luonnon ääniä Omalle pellolle.

.

Tuoretta kalaa Atlantista

[gravityform id="29" title="true" description="true"]

Ruokaa & Kierrätystä

Halla on näyttänyt meille ensimmäiset kylmät yönsä ja kuuran kukkansa. Kesäkurpitsoista alkaa olla enää jäljellä kesän muisto. Syyskuun lopun viikkoa kuvaa kirpsakat aamut ja aurinkoiset iltapäivät. Pellolla on täysi sadonkorjuun tohina päällä.

Torstaina meillä oli taas GreenCare päivä. Silloin Kaupunkilaisten Omalla pellolla vieraili Lilinkodin mielenterveyskuntoutujien lisäksi pellon entisen työntekijän Tuomaksen Lyhty ry:n kehitysvammaisporukka nostamassa perunaa. Mukana olivat Lyhdystä Mikko, Antero, Rami sekä siviilipalvelusmies Lassi. Meininki oli mukava ja aurinko pilkahteli pilvien takaa. Lisäksi saatiin nostettua pari sataa kiloa nicola-perunaa. Lyhtyläiset lähtivät hymynaamalla, halusivat yhteiskuvan peltotaustalla ja halusivat vielä palata sadonkorjaamaan ennen talven tuloa uudelleen. Lyhdyn porukan kanssa touhutessa muisti taas kohtaamisen, yhdessä tekemisen ja toiminnallisuuden tuoman onnistumisen olon sekä ilon. Pellolla tapahtuvaa toiminnallisuuden mukana tuomaa kokonaisvaltaista virkistäytymistä ei voi vähätellä. Peltotyö on GreenCare-toimintaa käytännössä ja parhaimmillaan.

Mitä kaikkea maailmassa voikaan kierrättää? Ainakin Ilon, hyvän olon, jätteiden, ravinteiden, aineen, energian ja materiaalin pitäisi kiertää maailmassa. Lauantaina Oma pelto oli Lapinlahden vanhalla sairaala-alueella Foodycle-tuottajatorilla. Ruoan tulevaisuus ry:n järjestämässä poikkitieteellisessä, kestävän ruoan tulevaisuuden, tapahtumassa pohdittiin virtsaa luomulannoitteena, proteiinin lähteitä, myötätunnon ja ruoan suhdetta sekä vaihtoehtoisia ruokaketjuja. Myös Oma pelto oli ruokakanava-battlessa keskustelemassa vaihtoehtoisista ruokajärjestelmistä sekä esittelemässä ruokaosuuskunnan toimintaa. Samaan aikaan lauantaina osuuskuntalaiset myivät myös pullaa ja kahvia Peli Poikki (rasismin ja fasismin-vastaisessa) -mielenosoituksessa ja sunnuntaina talkoissa pellolla nostettiin perunaa.  Kumppanuusmaatalous-osuuskuntamme vaikuttaa kestävän kehityksen, ruoan tulevaisuuden, vaihtoehtoisiin malleihin tuottaa ruokaa ja hoitaa maata, se on yhteiskunnallinen kannanotto ja mukava sosiaalinen olohuone yhteiselle toiminnalle. Lisäksi se on oma pelto täynnä eläviä organismeja, luonnonmonimuotoisuutta ja tietysti  omaa ravintoa.

Kylmä vie osan kasveista kuten kesäkurpitsat ja kurkut, mutta toiset kasvit kestävät muutaman asteen pakkasen. Tällaisia kasveja ovat mm. salaatit. Ne ovat harson alla ja kestävät siellä jopa -4 asteisen yön, sillä harso vielä lämmittää muutaman asteen. Myös porkkanat saavat varastokestävyyttä pienestä pakkasesta. Talvea ne eivät kuitenkaan kestä. Lehtikaalit taas kestävät kunnonkin pakkasen. Toisia kasveja halla vain makeuttaa ja tuo niille laatua. Tällaisia kasveja ovat mm. palsternakka ja maa-artisokka. Tällä viikolla jaetaankin ensi kerran tällä kaudella Oman pellon palsternakkaa.

Euroopan 3. kumppanuusmaatalous-tapaaminen

Kumppanuusmaatalousaktiiveja yli 20 eri Euroopan maasta kokoontui viikonloppuna Ostravassa, Tsekeissä kolmannessa eurooppalaisessa kumppanuusmaataloustapaamisessa. Kolmen päivän aikana käytiin läpi viimeisen parin vuoden saavutukset, keskusteltiin ajankohtaisista haasteista, jaettiin kokemuksia ja tavattiin uusia sekä vanhoja ystäviä kumppanuusmaatalouden kentältä.

Kokouksessa esiteltiin pitkän kollektiivisen, eri maissa tapahtuneen työskentelyn tuloksena syntynyt kumppanuusmaatalousjulistus. Kumppanuusmaatalous ja vaihtoehtoiset ruoan tuotannon ja kuluttamisen tavat kasvattavat suosiotaan voimakkaasti, ja kääntöpuolena on sellaisten toimijoiden tulo kentälle, jotka eivät kunnioita kumppanuusmaatalouden periaatteita. Kasvavan liikkeen haasteena on löytää yhteiset periaatteet ja identiteetti, osittain suojelemaan liikettä ja tekemään eron esimerkiksi kaupalliselta pohjalta toimiviin, hyvinkin isoihin vaihtoehtoisiin ruoka-alan toimijoihin. Julistus sanoittaa nämä eurooppalaisen liikkeen yhteiset periaatteet. Hyvin selkeänä viestinä on kuitenkin, että kumppanuusmaatalousprojektit ovat, ja saavat olla, hyvin monimuotoisia ja että kumppanuusmaatalous kehittyy koko ajan. "Like a garden, CSA is dynamic".

Keskustelutyöpajat nostivat esiin ajankohtaisia teemoja kumppanuusmaatalouden kentältä. Kiinnostavia teemoja olivat esimerkiksi ulkopuolisen luomusertifioinnin vaihtoehdoksi kehitelty kuluttajia osallistava Participatory Guarantee System, viljelymaan saatavuuteen liittyvät isot kysymykset sekä kumppanuusmaatalouden mahdollisuudet Eurooppaan tulevien pakolaisten ruokasuvereniteetin tukemisessa, mistä keskusteltiin kreikkalaisten osallistujien johdolla. Viljelijöiden työpajassa pohdittiin, miten kumppanuusmaataloudella voisi saada ympärivuotisen elannon. Pääasioiksi taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi nousivat teemat: suunnittelu, budjetointi, yhteistyö muiden CSA-tilojen kanssa, yhteisön potentiaalin hyödyntäminen, ison kaupungin läheisyys, mainostaminen, houkuttelevan sosiaalisen tilan luominen, talkootunnit maksun lisäksi sekä hyvä meininki. Sini järjesti työpajan vähävaraisten kuluttajien osallistamisesta kumppanuusmaatalouteen, mikä myös veti väkeä ja tuotti eloisaa keskustelua. Ruokaosuuskunnan solidaarisuusosuuskokeilu herätti paljon mielenkiintoa ja positiivisia kommentteja.

Osallistuminen tapahtumaan toi taas muistutuksen siitä, että olemme osa jotakin suurempaa. Kumppanuusmaatalous on osa ruokasuvereniteettiliikettä, jossa ihmiset yhdessä ottavat takaisin valtaa ruokajärjestelmässä. Leppoisat sunnuntaitalkoot ja vihreistä koreista noukitut mutaiset juurekset ovat myös poliittinen teko. Kuten kumppanuusmaatalousjulistuksessa sanotaan: food is too important to be treated as a commodity.

Teksti ja kuvat: Sini Forssell & Heidi Hovi

Yhteistyön hedelmiä

Alku-syksy on tuonut vipinää Omalle pellolle. Pellolla käy paljon koululaisryhmiä mm. Ravintolakoulu Perhon kokkiopiskelijoita, maatalousleiriläisiä, koululaisryhmiä, mielenterveyskuntoutujia ja talkoilevia osuuskuntalaisia. Yhteistyö yhteisen, läpinäkyvän ja reilun ruoan tuotannon ympärillä on meidän pellolla kasvava trendi. Ruoan alkuperä, pientilojen kannattavuus, kestävän kehityksen integroiminen opetukseen sekä lähiruoan ympäristövaikutukset puhuttavat ja ne kiinnostavat nyt. Ravintola-koulu Perhon kokitkin kävivät katsomassa Oman pellon sadon kasvua ja kestävän gastronomian opiskelijoiden talkoita sekä oppimaan ruoan alkuperästä ja mauista.

Suora yhteistyö koulun sekä ravintolan ja puutarhatilan välillä on hienoa. Kasvikset menevät suoraan sesonkituotteina koulun ravintolaan juuri silloin, kun ne valmistuvat ja ovat parhaita. Ruoan matka pellolta pöytään on lyhyt ja peltomme on auki opiskelijaryhmille. Opiskelijat oppivat, missä ruoka kasvaa ja miten. Lisäksi syntyy innovaatioita ja oivalluksia mm. mikä osa ruoasta on hävikkiä ja miten voisimme hyödyntää osaa parhaiten. Oma peltomme toimii interaktiivisena oppimis- ja työyhteisönä erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. Se on virkistävä ja oivalluksia täynnä oleva kohtaamispaikka ja puutarhatila.

Torstaina pellolla talkoili samaan aikaan Lilinkodin mielenterveyskuntoutujat, puutarha-alan harjoittelijat, Perhon opettajat, Luovin nuoret sekä pellon viljelijät. Näin yhteistyöllä pienet, tänä vuonna hieman huonosti kasvaneet siiklitkin saatiin maasta ylös. Ruoantuotannon parissa työskenteli samaan aikaan eri-ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä. Yhdessä tekeminen on valtava voimavara. Lisäksi pienimuotoisten, monimuotoisten luonnonmukaisten tilojen sekä suomalaisen monipuolisen tuotannon säilyttäminen on hyvin tärkeää.

Osuuskuntalaisten syyskuun isot yhteiset sunnuntaitalkoot olivat onnistuneet ja tunnelma oli mukava. Viime sunnuntain talkoissa oli noin 50 eri-ikäistä osuuskuntalaista. Syyskuun aurinko lämmitti, ruokaryhmä oli tehnyt ihanaa keittoa ja leipää sekä pullia, nicola-perunaa nostettiin 500 kg, jättipalsamia kerättiin joen varresta monta kasaa pois, porkkanoista kerättiin isoimmat sadonjakoihin sekä hirsivaja sai hyllyt. Voi vain todeta, että kiitos kaikille! Ruoka- ja viljelykulttuuri on Suomessa voimavara ja meidän pellolla se on kehittyvä luonnonvara.

Syksyn voima

Syksyn värejä näkyy siellä täällä. Hieman punaista ja kellertävää puissa. Sateella pelto on kuin vesivärimaalaus niin täyteläiseltä elo- ja syyskuun vaihde näyttää. Syksyllä kasvu lisäksi hidastuu, kasvullinen vegetatiivinen kasvu kääntyy generatiiviseksi eli suvun jatkamiseksi, sadoksi. Pelto saa jälleen kiinni sadosta ja kasvusta valtavan kasvullisen kesän voiman jälkeen. Loppukesästä ehdimme kitkeä loputkin syyskasvit ja satokasvit saavat vielä valoa sekä aurinkoa, kun rikatkin hidastavat kasvuaan. Kasvun vauhtiin mukaan ehtiminen on syksyssä helpottavaa ja kiitollista. Biodynaamisesti ilmaistuna kesällä luonto karkaa ihmisen käsistä ja kaikki voi olla yhtä valossa, ihminen voi lähteä valon tanssiin mukaan. Syksyllä taas ihminen palaa erilliseksi ajattelevaksi yksilöksi, yön tähtitaivas ja päivän näkyvä maailma ovat erillisiä.

Tällä kasvukaudella meillä oli kahta lajiketta pensaspapua sekä kolmea kylvöstä härkäpapua. Pensaspavut on nyt suurimmaksi osaksi kerätty samoin isot Hang down-härkäpavut sekä pienemmän härkäpavun kontun ensimmäiset palot on sadonkorjattu. Yksi härkäpapu-viherlannos perustettiin myöhemmin juhannuksen jälkeen lohkolle, jota ensin avokesannoitiin. Siellä härkäpapu  kukkii vasta. Toivottavasti saamme vielä syys-lokakuun vaihteessa uuden härkäpapusadon.

Pelto kantaa meille isoja hedelmiä kurpitsoja, kurkkuja, papuja, keräkaaleja ja värikkäitä juureksia. Meidän on kuitenkin jo pian luovuttava jostain. Kesästä, joka kääntyy syksyksi, mutta myös tämän kauden hienosta työharjoittelijaporukasta. Meillä on kesän aikana noin kymmenkunta puutarha-alan harjoittelijaa, joita ilman emme saisi kasveja kylvettyä, istutettua, hoidettua ja sadonjakoja tehtyä. Koulut alkavat pian. Yliopiston kasvintuotantotieteiden harjoittelija Joonas lopettaa pellolla tämän viikon jälkeen ja ensi viikon jälkeen lopettaa Keudan luomulinjan 4 puutarhuriopiskelijaa. Puutarha-alan harjoittelijat tekevät hienoa työtä kotimaisen puutarha-alan eteen. Tämän vuoden harjoittelijamme ovat olleet loistoporukka, joka ei ole valittanut kuravaatteittensa alta, vaikka pellolla on satanut enemmän kuin usein. Suuri kiitos pellon työharjoittelijoille, olette tärkeitä!

Työ pellolla kuitenkin jatkuu vielä marraskuuhun. Kaikki sato pitää nostaa. Kastelujärjestelmät, harsot ja kesän rakennelmat pitää purkaa sekä pelto kääntää. Viikottaiset osuuskuntalaisten jaot toivottavasti jatkuvat vielä marraskuun loppuun saakka. Elokuun loputtua pelto kääntää sivua syksyyn: hoitamisesta elonkorjuuseen.

Missä on elokuu?

Saamme sadonkorjata kesän hedelmiä mm. tämän viikon jakojen kurpitsojen väri muistutti kesän auringon lämpöä. Luonto näyttää elokuun täyteläiset värinsä, mutta jokapäiväinen vesisade ja pilvisyys ei vastaa elokuun lämpöä. Elokuu on ollut kosteampi ja pilvisempi kuin koskaan minun muistissani. Onko tämä ilmastonmuutosta eli sateisempaa ja pilvisempää kesää vai vain erilainen kesä. Jää nähtäväksi millaisen syyskuun saamme. Elokuu on kuitenkin tarjonnut satoa ja makuja.

Sipulit on nostettu nyt kuivumaan onneksi katoksen alle ja pian alkaa myös purjon sadonkorjuu. Purjot ovat nyt hyvässä kasvussa ja niitä nostettiin ensi kerran taiteiden yön keittoa varten tiistaina. Torstaina ruokaosuuskuntamme valmisti yhteisvoimin fenkoli-peruna-purjo-keittoa, lasagnea di Oma pelto ja jälkiruokaa taiteiden yön ruoan myyntikojulle Kansallismuseon eteen. Taiteiden yönä oli ainutlaatuinen mahdollisuus maistaa Kaupunkilaisten oman pellon biodynaamisista raaka-aineista valmistettua lähivalmisruokaa. Tapahtumissa on hienoa nähdä yhteisön voima. Toiset organisoivat, toiset taas kasvattavat vihannekset, joku kuljettaa ne, toinen valmistaa niistä ruokaa, yksi hoitaa myyntipisteen, kolmas on myymässä myyntikojulla ja neljäs siivoaa jäljet. Yhteisössä on valtava voima, mahdollisuus onnistuneeseen yhdessä tekemiseen ja potentiaali. Tällaisina hetkinä osuuskunnan viljelijänä mietin, että en kyllä jaksaisi viljellä yksin, hoitaa tapahtumia yksin, hankkia asiakkaita yksin ja hoitaa budjettimme toteutumista yksin, kun jo pelkässä viljelyssä ja sen tuomissa paperi-, tiedotus- ja ohjaustöissä on kova homma. Toisaalta on myös pieni ihme, että parinsadan osuuskuntalaisen ruokaosuuskunnassa Suomessa yhteistalkoot ja tapahtumien järjestäminen sujuu suurelta osin hyvässä yhteishengessä ja rauhassa. Tästä voimme olla kiitollisia.

Ensimmäisistä kesäporkkanoista tehtiin nippuja jakoon tiistaiksi ja lisäksi niitä riitti Lapinlahden jakopisteelle. Kuitenkin jouduimme toteamaan, että valmiit porkkanat eivät riitä kaikille keskiviikon jakopaikoille. Vain osa porkkanoista oli ehtinyt kasvaa kokoa. Täytyy tehdä ensi viikolla sitten toisin päin: ne jotka jäivät ilman porkkananippuja saavat niitä ja toiset taas saavat punajuurinippuja. Muutama tuote voi aina vaihdella viikoittain sillä ihan kahdelle sadalle osuudelle vihannesta ei välttämättä riitä, sillä toiset kasvavat paremmin ja toiset huonommin. Haluamme kuitenkin jakaa kaiken, mitä pelto tuottaa ja siksi jakopisteiden tuotteet voivat hieman vaihdella, ei kuitenkaan jaettavien tuotteiden määrä. Pyrimme myös kompensoimaan tuotteet seuraavilla viikoilla. Joten Do not worry be happy!

Kuulin demeter- ja luomutarkastuksestamme vain kahta päivää ennen perjantaita, jolloin sen piti tapahtua. Jälleen tuli kiire alkaa tarkastamaan ja tekemään tarvittavia dokumentteja: luomusuunnitelmaa, viljelykiertosuunnitelmaa, lohkokortteja, keräämään ostokuitteja, poikkeuslupia, vakuustodistuksia, lannan alkuperätodistuksia, satomääriä- ja tuote- sekä ostokirjanpitoa. Juuri, kun sain dokumentit kasattua lähes kokoon tarkastuksemme siirtyikin keskiviikolle 7.9. Tarkastus aina jännittää ja siinä oppii aina jotain uutta, kun viljelyn keskellä ei ehdi tutustua tarpeeksi hyvin vaadittaviin papereihin. Onneksi luomun säädökset ovat meille kuitenkin hyvin tutut. Luomu ruokaamme kehuttiin taiteiden yönä ja kyseltiin onko osuuskunnalla ravintolaa. Viikonloppuna 27.8. osuuskunnan valmistamia ruokia voi maistaa jälleen Herttoniemen Block Partyissa.

Vettä & Värejä

Vettä on saatu. Sunnuntai-aamupäivä talkoiltiin rankkasateessa ja tämä viikko aloitettiin pellolla myös kosteissa tunnelmissa. Joka päivä on satanut. Päivässä on hyvin saattanut sataa viikon sademäärän verran. Nyt odotetaan loppukesän aurinkoa! Kesäkurpitsojen kasvu on paikoillaan, kun aurinkoa ei olla saatu tarpeeksi. Myös monien muiden elokuun kasvien kuten mangoldin ja pinaatin kasvu on paikoillaan alku sadon jälkeen. Tällä viikolla aloin tarkistamaan kasvien kasvua ja jouduin toteamaan, että ensi viikon jaon kasveja on muutettava. Kurpitsat ja spagettikurpitsat olivat kasvaneet hyvin. Samoin ensimmäiset keräkaalit nostelivat valkoisia päitään harson alla. Lisäksi koko porkkanamaa on nyt kitketty ja se on ilon aihe pellolla!

Mangoldia ja Omia valkosipuleita kerättiin tällä viikolla ensimmäisen kerran tänä vuonna sadon jakoihin. Toivotaan, että pienet porkkanat kasvavat nyt hyvin sateen jälkeen ja ensi viikolla saataisiin jo ensimmäisiä kesäporkkananippuja. Se on jännää, että jokainen kasvukausi on erilainen ja suosii eri kasvien kasvua. Satokasvit valmistuvat aina hieman eri aikaan, vaikka ne kylvetään ja istutetaan samalla viikolla. Porkkanan naatitkin ovat vielä aika pieniä, mutta varmasti nyt parhaimman makuisia. Punajuuren naatteja on mennyt sadonjakoihin ja niiden makua on kehuttu.

Tällä viikolla sadonjakojen lisäksi on kerätty mm. torikuormaa. Perjantaina pelto matkasi ALKU-festivaaleille Saloon pitämään luomuvihannestoria sekä kumppanuusmaatalous infopistettä. Aiheina DIY-festivaaleilla on Energia remontti, Huomisen talous ja Lähiruoka. ALKU-fesitvaalisivulla lukee "Kun paikalliset raaka-aineet kohtaavat kiertotalouden periaatteet ja uudet reseptit, festivaaliruuasta tulee ennennäkemätöntä! Ravinteiden koko kiertokulkua hyödyntävä ruokakulttuuri yhdistettynä kestäviin resepteihin luo pohjaa terveemmälle elämälle, makua unohtamatta." Tämä sopii ruokaosuuskuntamme ideologiaan, missä keskipisteenä on luonnonmukainen lähiruoka, puhtaat lyhyen ruokaketjun maut ja terveelliset kasvikset sekä kaupunkilaisten viljelykulttuuri. Lisäksi orgaanisessa lannoituksessa pelto hyödyntää kiertotalousyhteiskunnan ajatuksia ja mahdollisimman suljettua ravinteiden kiertoa. Teemme yhteistyötä mm. lähihevostilan kanssa. Me saamme kompostoitua lantaa lannoitteeksi, joka eläintilalla olisi jätettä. Orgaaninen lisälannoituksemme on Honkajoen teurasjätteestä tehtyä luomulannoitetta, jossa ravinteet palautuvat peltoon. Haluamme viljellä ja kuljettaa vihannekset läpinäkyvästi sekä osuuskuntalaistemme tiedostavan, mistä ruoka tulee ja tiedostavan oman ruokansa ympäristövaikutuksia. Me emme tingi mausta, puhtaudesta, ympäristön hyvinvoinnista emmekä pellon sosiaalisista ulottuvuuksista. Huomenna lauantaina on Herttoniemen Kalamarkkinat. Tällä viikolla Kirkko & Kaupunki lehti kirjoitti solidaarisuussato-osuuksista. Perjantaina myös Perhon kansainvälinen kestävän gastronomian ryhmä kävi pellolla ruokarekan kanssa talkoilemassa eli paljon tapahtuu ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksessa ja näin elokuussa pelto myös jalkautuu urbaaneihin paikkoihin.

Kurpitsan kukkia, auringonkukkia sekä kesän hedelmiä

Elokuun tummat yöt ja täyteläiset kypsän ajan värisävyt ovat pellolla. Auringonkukissa näkyy kesän auringon lämpö. Pihlajan marjat loistavat punaoransseina, keltaoranssit kurpitsankukat houkuttelevat pölyttäjiä elokuun alun viileästä säästä huolimatta. Isot punajuuret nousevat kosteasta savimaasta. Myös punasipulit ovat kasvaneet hyvin. Vilja makaa beigen kultaisena naapuripelloilla. Parsakaalit ja kaalit ovat sadonkynnyksellä ja saamme odottaa satoa vielä hetken verran.

Osa kasveista on jo sadonkorjattu kuten ensimmäiset kyssäkaalit. Tyhjä lohko on jo äestetty ja luomulannoitettu. Uudet penkit ajettiin ja biokalvo kiinnitettiin käsin. Nyt syyssalaattia istutetaan parhaillaan biokalvoihin. Myös varhaisperuna ja naurislohko ovat jo tyhjinä. Ne pitäisi äestää ja kylvää tilalle italianraiheinää pitämään ravinteet lohkossa ja maan kasvipeitteisenä syksyn ajan. Myös salaattilohkon väleihin kylvettiin heinä. Näin ravinteet pysyvät pellossa poissa vesistöjä rehevöittämästä ja samalla kasvillisuus hoitaa juurillaan maaperää eikä eroosiota tai ravinteiden huuhtoutumista tapahdu.

Sunnuntaina 14.8. on elokuun yhteiset viikonlopputalkoot klo 11 - 16. Suuri sadonkorjuun aika on käsillä, jolloin saamme nauttia kesän ja työn hedelmistä. Kuitenkin osaa kasveja täytyy edelleen hoitaa, jotta satoa saadaan vielä kahden kuukaudenkin päästä. Sadossa heijastuu kuitenkin kasvien hoito ja onnistunut kitkentä, luomulannoitus sekä ekosysteemipalveluita kunnioittava tuholaistorjunta. Sunnuntaina maasta nostetaan siikli-perunat, sadonjakoihin korjataan sipulia ja papujakin kerätään. Lisäksi viimeiset porkkanarivit odottavat toista kitkentää. Tervetuloa elokuun pellolle ihastelemaan elokuun täyteläistä kasvua ja omaa satoa.

Herttoniemen pop-up Kalamarkkinat

Herttoniemen pop-up Kalamarkkinat la 20.8. klo 10-13.

Tällä kertaa Atlantista tulee tuoretta kalaa. Tutustu tarjontaan ja tee ennakkotilaus Kalamarkkinoille. Markkinoilla myydään kalaa vain ennakkotilanneille.

[gravityform id="28" title="true" description="true"]

Papua, sadetta & satoa

Sataa ja paistaa. Se on Suomen kesä ja elokuun alku. Satoa korjataan kovaa vauhtia. Kesäkurpitsat kasvavat vauhdilla ja vihreitä pavun palkoja valmistuu. Kesäkurpitsat ja kurpitsat kukkivat kullan keltaisina, nicola-peruna lopettelee valkoista kukkimistaan ja kohta perunan varret saa jo niittää. Harjoittelijamme palailivat tällä viikolla kesälomiltaan pellolle ja nyt huhkitaan viikoittaisten sato-osuuksien ja syksyn sadon kypsymisen eteen. Saadaan sadonkorjata ja hoitaa kasvustoja.

Elokuu on runsain satokuu. Lehtivihannekset kuten pinaatti, salaatti ja mangoldi kasvavat, kesäkurpitsaa pukkaa, myös yrttejä kuten basilikaa saadaan, pavut sekä herneet valmistuvat, perunat ovat parhaimmillaan, sipulit ovat tuoreita, mutta isoja, lantut ja nauriit pullistelevat, fenkolia on jo saatu ja punajuuret kypsyvät parhaillaan. Useimpien juureksien ja monien kaalien valmistumista kuitenkin vielä odotetaan. Tänä vuonna kaalit ovat kasvaneet hitaasti niiden runsaan tuholaistilanteen lisäksi. Sen sijaan papu, sipuli ja kesäkurpitsa ovat pitäneet kesän lämmöstä ja kosteudesta. Ne kasvavat nyt hyvin.

Hoitotyöt jatkuvat. Palsternakkaa kitketään parhaillaan loppuun ja osa suuritöistä porkkanamaata odottelee vuoroaan edelleen. Valkosipulien kitkentä saatiin valmiiksi alkuviikosta. Traktoriharausta odottelee punajuurimaamme ja kaalimaa. Päivittäiset 7 mm:n sadekuurot hieman häiritsevät savimaan koneellista hoitoa. Kasvit pitävät sateesta, mutta maa on melkein liian märkä kantaakseen konetta tiivistymättä. Lepäämässä ja latautumassa olevia viherlannoslohkojamme niitetään parhaillaan. Ruisvirna kerää typpeä maahan ja italianraiheinä pitää maan kasvipeitteisenä sekä ravinteet maassa vielä niiton jälkeenkin. Pölyttäjät lentelevät viherniityllämme ja virna kukkii. Sitä ei raaskisi niittää, toisaalta niitto on tehtävä ennen rikkojen siementämistä eli nyt. Hyvällä viherlannosmaan hoidolla voidaan torjua lisäksi rikkakasveja. Onneksi elokuussa pientareilla ja satokasveissa on pölyttäjille paljon kukkia.

Hoitokuu

Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Kuvat: Veikko Somerpuro

Satoviikko25

Vuoden valoisin viikko

Tiistain vastaisena yönä oli vuoden pisin päivä ja täysikuu. Juhannusviikko on luonnossa uloshengityksen aikaa: kasvit kasvavat valoa kohti täydellä vauhdilla. Viljelijän voi olla vaikeaa päästää irti ja ymmärtää, että pohjolan kesän kasvurytmissä on vaikea pysyä mukana. Juhannus on parasta aikaa ihastella valoa ja olla yhtä luonnon kanssa, biodynaamisesti ilmaistuna antaa kosmoksen näyttäytyä maassa ja olla yhtä luonnon sekä valon kanssa.

Kasvit ovat yhtäkkiä isoja ja kasvu on valtavaa. Pellot ovat yhtäkkiä täynnä vihreää kookasta elämää. Sadonkorjuun aika on parhaimmillaan Omalla pellolla. Tällä viikolla on sadonjakoihin kerätty ja pakattu raparperia, rucolaa, salaattia, retiisejä, sipulia, maa-artisokkaa, liemiyrttejä ja villiyrtti jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa voi käyttää pinaatin tavoin ja siitä saakin mainion savikkakeiton, mikä maistuu aivan pinaatilta.

Nyt istutetaan viimeisiä taimia: kurpitsoja, syyssalaatteja ja syyskyssäkaaleja. Tällä viikolla kitkentä, sadonkorjuu ja istuttaminen menevät päällekäin. Kohta on aika hetkeksi luopua luomistyöstä, uuden istuttamisesta, ja keskittyä täysin hoitotöihin, kitkentään. Viikossa sadonjakojen alkaessa jäämme kasvun jälkeen. Luonnossa tapahtuu valtavaa kasvua ja keskittyessämme muuhun kuin kitkentään, jäämme jälkeen. Kasvunvoima on työvoimaamme suurempi juuri keskikesällä.

Ensi viikon jälkeen on todella tärkeää lopettaa sadonjaot kolmeksi viikoksi, päästää suurin osa harjoittelijoistamme levähtämään hetkeksi kesälomalle ja keskittyä vain rikkakasvien kitkentään. Teemme tilaa viljelykasveillemme niin, että ne saavat tilaa ja valoa. Ensi sunnuntaina Kaupunkilaisten Omalla pellolla aloittaa kaksi viikkoa kestävä kansainvälinen työleiri. Kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään rikkakasveja pellolle. Kitkeminen on aluksi kauhistuttavaa, kun näkee tekemättömän työn ja pitkät kasvirivit. Sitten kun oppii keskittymään vain hetkeen niin voi alkaa nauttimaan helposta työstä, missä näkee työn jäljen heti. Oikein hyvää keskikesää, valoa ja kasvunjuhlaa!