Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Sadetta & Satoa

Tällä viikolla on satanut ja kasvun ihme on ollut valtava. Meidän ruokaosuuskunta aloittaa sadonjaot ensi viikolla viikkoa aikaisemmin viime vuosiin verrattuna. Salaatit, rucolat ja retiisit ovat ehtineet jo niin isoiksi, että ne ovat täysin valmiita osakkaiden ravinnoksi. Lisäksi ensimmäiseen sadonjakoon tulee raparperia, basilikan taimia, palsternakkaa ja ruohosipulia. Uusien perunoiden, nippusipulien, kevätkyssien ja nauriiden kanssa odotetaan satovaihetta vielä muutama viikko. Ensi viikon tiistaina Oman pellon sato viedään Arabiaan, Kalasatamaan ja Herttoniemeen. Keskiviikkona ihanat vihanneksemme kulkevat keskustaan, Töölöön ja Vantaalaisten osakkaiden koteihin.

Kitkentä on aloitettu tänä vuonna juuri oikeaan aikaan ja myös ensimmäiset traktorilla tehtävät riviväliharaukset on tehty. Kyssäkaalin, palsternakan, nauriin, retiisin ja sokeriherneiden rivivälit on ajettu hanhenjalkaharalla. Porkkanapenkkejäkin kitketään jo ensimmäisen kerran. Kaksi riviä pieniä porkkanantaimia on sirkkalehtivaiheessa ja ne saisivat etumatkaa rikkakasveista, jos ensimmäinen kitkentä saataisiin nyt tehtyä. Lisäksi istutustöitä on edelleen jatkettu. Mangoldit on istutettu biokalvopenkkeihin samoin ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit on istutettu Omaan maahan. Ensi viikolla istutuksia jatketaan vielä toisella parsakaalilajikkeella.

Tällä viikolla Oma pelto sai kolme Vantaalaista nuorta kesätöihin kahdeksi viikoksi. Pelto on hyvä työympärisö, missä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat tehden fyysistä työtä maan hoidon eteen. Ensi viikko onkin sitten haipakka!  Pellolle tulee lastenleiri n. 25, 7 - 12 vuotiasta lasta, biodynaamisen sertifioinnin parissa työskenteleviä ihmisiä ympäri maailmaa tutustumaan toimintaamme maanantaina, sadonjaot alkavat tiistaina ja keskiviikkona sekä torstaina meillä on pelto esittely tutkijoille, virkamiehille ja kaikille kiinnostuneille! Tätä ennen lauantaina 11.6. on isot yhteiset kesäkuun peltotalkoot osuuskuntalaisille! Tervetuloa vierailemaan Kaupunkilaisten Omalla pellolla sekä talkoilemaan. Loma-aikana Omalle pellolle voi tulla auttelemaan halutessaan koska vain, kunhan soittaa ensin, maanantaista perjantaihin klo 8 - 16 sekä tietysti talkooaikoina. Oma pelto toivottaa kaikki kesäisesti tervetulleiksi tekemään työtä yhteisen läpinäkyvän ruoantuotannon ja puhtaan ympäristön eteen!

Kesäkuun huumaa & tuomen terälehtiä

Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.

Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.

Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!

Kesä!

Luonto on pukeutunut väreihin, vihreään, muotoihin ja elämään. Rehevä kasvu, omenankukat ja täysikokoiset puiden lehdet sekä kaalin sukuiset rikkakukat ovat täällä. Lämpöä on riittänyt niin, että kevät on muuttunut kesäksi ja yksi pilvinen päivä vain hellii auringossa ollutta ihoa. Viime sunnuntain aurinkoiset talkoot kutsuivat pellolle n. 50 osuuskuntalaista ja paljon saatiin hyvässä yhteishengessä aikaiseksi.

Anttilaan kylvettiin sokeriherneitä, monet lapset pääsivät kylvöpuuhaan mukaan. Valkosipulimaa kitkettiin ja lannoitettiin. Viime kauden komposti siirrettiin uuteen paikkaan ja kuivitettiin. Nyt on tämän kauden kierrätettävälle kompostijätteelle taas paikka niin saadaan ravinteet takaisin kiertoon pellolle. Raksaryhmä korjasi satokatoksen seinää ilkivallan jäljiltä ja hirsivaja sai kattoa päälleen. Osa osuuskuntalaisista kaivoi vuokraisäntämme Jukan kanssa valojuurille syvää kuoppaa ja nyt on valojuuret ensimmäisen kerran Omassa maassa. Mustosen puutarhalla kitkettiin yrttimaata, kaivettiin talven aikana ruodan esille ajama sähköjohto maahan ja leikattiin herukoiden välinurmi. Talkoofiilis oli korkealla, aurinko paistoi ja yhdessä tekeminen, oman maan hoito sekä oman ruoan tuotanto innosti. Kaupunkilaisten ruokakulttuuri luo uudenlaista ruokayhteisöä, juuria ja kyläkulttuuria rikkoen kylän rajoja.

Lilinkotisäätiön GreenCare-ryhmä kylvi peltoherneet Nykullan lohkolle. Peltolaiset kylvivät härkäpavun syötäväksi viherlannoitteeksi. Pensaspapupenkit on tehty ja pavut päästään vielä tällä viikolla kylvämään etuajassa. Papu pitää lämpimästä maasta ja nyt on maa lämmennyt hyvin. Tänä vuonna pensaspapu laitetaan vielä harson alle ja aidataan niin eivät linnut käy taimia syömässä. Viime vuonna kesäkuun alun lämpö ei riittänyt pavuille  ja linnut söivät osan taimista. Tänä vuonna harso saa suojata ja lämmittää papuja alkukauden. Kesän kosmiset kasvutekijät valo ja lämpö tekevät tehtävänsä kasvattaen elämää, joka ruokkii elämää.

Vihreää & pilvenhattaroita

Toukokuun lämpö on tasoittunut. Kasvu on melkein kesäistä. Luumu sekä tuomi kukkii, omenapuun ja syreenin kukat ovat nupulla. Aurinko paistaa ja savimaa on täydellistä. Nyt on hyvät kylvösäät ja kuukin on vielä aleneva varmistaen nestevirtauksia maahan päin. Pellolla on hyvä työskennellä. Steiner-koululaiset kävivät töissä pellolla, mielenterveyskuntoutujien GreenCare ja osuuskuntalaisten viikkotalkoot peltogym vetivät porukkaa Omalle pellolle. Myös sunnuntaina on tämän kasvukauden ensimmäiset isot yhteiset talkoot.

Tällä viikolla on kylvetty porkkana: ensin varhaisempi lajike milan ja sitten myöhäisemmät oxhella sekä rodelika. Milan ja rodelika ovat tavallisia nantes-tyypin porkkanoita, kun oxhella taas on paksu ja lyhyt. Porkkanamme ovat avopölytteisiä lajikkeita, jolloin jokainen porkkana on yksilö ja siemenissä on tapahtunut myös luonnonvalintaa. Biodynaamiset avopölytteiset lajikkeet jalostetaan ajatellen niiden sisäistä laatua, ihmistä tukevia muotovoimia. Biodynaamisista siemenistä tuotettujen porkkanoiden maku on raikas, makea ja täyttävä. Luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tulisi ajatella resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Monimuotoiset siemenet sopeutuvat paremmin muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin olosuhteisiin, mitä mm. ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa.

Syysperunat nicola, opera ja uutena colomba on istutettu tällä viikolla. Porkkana kuten monet muutkin kasvimme peitettiin harsolla suojaamaan kylvöstä, pidättämään kosteutta ja lämpöä maassa sekä ehkäisemään tuholaisia. Porkkanan viereen kylvettiin tilli ja toiselle puolelle tehtiin biokalvopenkkejä. Käytämme katteena mustaa biohajoavaa muovia ehkäisemään rikkakasveja ja pidättämään kosteutta maassa. Kalvoon istutettiin heinäkuun sadonjaon pehmeälehtiset keräsalaatit. Myös ensimmäiset fenkolit pääsivät biokalvopenkkeihin ja harson alle. Sillä peltojäniksillemme ne saattaisivat myös maistua. Nyt parhaillaan valmistellaan punajuuri- ja purjo maata, jotka odottavat vuoroaan seuraavaksi. Maahan lisätään orgaaninen lisälannos hevosenlantakompostin lisäksi kullekin kasville sopiva määrä. Sitten äestetään ja lopuksi ajetaan penkit, jotka vielä haravalla tasoitetaan kylvökoneelle sopivaksi. Sen jälkeen enää säädetään kylvöpyörä ja ajetaan siemenet maan syliin. Seuraavaksi toivotaan sopivasti vettä ja aurinkoa.

Valoo & lämpöö

Voikukat kukkivat maassa keltaisina ja savimaa on kuivunut. Lämpöä ja valoa on riittänyt. Viikonlopun sateita odotetaan, jotta peltoon istutetut kyssäkaalit sekä salaatit saisivat vettä ja sipulit saisivat kunnon alun kasvulleen. Tämä viikko ollaan tökitty istukassipuleita Anttilan lohkolle nelinkontin. Sinne meni kolmea erikokoista sipulia: juhannukseksi varhaissipulia, elokuuksi nippusipulia ja syksyksi ruokasipulia. Harjoittelijoidemme kanssa olemme muutaman kerran tällä viikolla kerranneet sipulin kasvuvaiheet: ensin ne kasvatetaan siemenestä pikkusipuliksi ja sen jälkeen pikkusipulista ruokasipuliksi yhden kasvukauden aikana. Lisäksi maahan ollaan kylvetty loput palsternakat ja lisää retiisiä sekä perunoita. Ensi viikon kylvöpenkkejä valmistellaan parhaillaan.

GreenCare-toiminta alkoi tällä viikolla. Mielenterveyskuntoutujat jalkautuivat omalle pellolleen torstai iltapäivänä haravoimaan ja valmistelemaan istutuspenkkejä kuohkeiksi tuleville taimille. Pelto on tärkeä virkistyskäytössä. Pelto on saareke luonnonmonimuotoisuutta, lintujen laulua, elävää maata, monenmoista eliötä ja virtaavaa vettä. Peltotöissä näkee konkreettisesti  tärkeän työn jäljen ja saa keskittyä olennaiseen. Peltotyö on fyysistä, terapeuttista ja luovaa toimintaa raittiissa ilmassa. Steiner-koulun 4 luokka toi keskiviikkona pellolle kaksi hyönteishotellia luonnon monimuotoisuutta vaalimaan. He luovuttivat ylpeinä hotellit pellolle ja paikoilleen.

1. Traktorit humisevat pellolla. Maata äestetään, lannoitetaan, taas äestetään ja penkkejä ajetaan. Ennen sateita haluaisi saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, koska sitten ei taas tiedä koska pellolle pääsee. Peltogym eli viikkotalkoot alkoivat myös tällä viikolla ja koululaisryhmä on vieraillut pellolla. Peltoelämä niin yhteisöllinen kuin kasvullinenkin on alkanut toukokuun kasvun voimalla. Valon lisäksi lämpö on hellinyt kasvun hyvään alkuun.

Kevät!

Vihreää, ensin tuli vettä ja nyt valoa, joka lämmittää. Siitä syntyy vihreä kesä. Nyt on lämmin ja toukokuun alku. Harjoittelijamme on ihan punainen. Tämä toukokuun valo on avoimella pellolla tosi vahva. Ei uskoisi, että aurinkorasva on parasta työsuojelua pellolla toukokuun ensimmäisellä viikolla. Valkovuokot hymyilevät pellon pientareilla, koivut ovat pukeneet ruskeanvihreän hunnun ylleen ja kevät kukkii. Taivas on kirkas ja sininen.

Nyt on pellolla kasvamassa valkosipulit, ensimmäiset kyssäkaalit ja salaatit. Myös juhannusretiisit kylvettiin tänään ja nauriit eilen. Basilikaa kylvettiin potteihin tällä viikolla. Peltoa on lannoitettu hevosenlantakompostilla ja kalkilla käsin, kun pelto ei ole vielä kuivunut kokonaan koneita kantamaan. Maata on möyhennetty äkeellä ja nyt parhaillaan päälle ajetaan penkkejä. Penkit haravoidaan vielä tasaiseksi haravalla. Penkkeihin kylvetään palsternakka ja ensi viikolla aloitetaan sipulin istutus. Pellolla on tohinaa kevätmuokkauksissa, jotta pelto saadaan kuohkeaksi ja hedelmälliseksi ensimmäisille kylvöille. Vihdoin saadaan myös se varhaisperuna maahan.

Meille tärkeää on kasvisten sisäinen laatu. Niiden maku, monimuotoisuus, muotoavat voimat, terveys ja luonnonvalinta on tärkeää valitessamme lajikkeitamme. Laatu lähtee kuitenkin maan hoidosta, luonnon ja  kasvukauden rytmien kuuntelusta sekä tietysti biodynaamisista avopölytteisistä siemenistä. Kun kaikki tehdään oikeaan aikaan, on kasvikset laadukkaita. Tärkeää on myös osuuskunnan satokausi ja sen ajoittaminen kasvisten kypsymiseen. Näin myös syöjä saa maukkaita, vitamiinipitoisia, tukevia, tuoreita ja puhtaita vihanneksia läheltä, silloin kun ne ovat parhaita. Pohjolan ruoka on sesonkituotetta. Oikea-aikaisuus, läsnä-olo ja tietysti kaiken huomioonottaminen on A & O pellon toiminnassa. Nyt kuljetaan kohti kasvukautta luonnon rytmissä ja autetaan maata kasvattamaan mitä parhaat herkut osuuskunnalle! Jei nyt tehdään työtä maan ja taivaan ehdoilla!

Locaali ruokavallankumous

Kumisaappaat tarttuvat savimaahan, askel on raskas mutta mieli on virkeä. Nyt on satanut paljon. Luonto taisi tarvita sadetta. Kaikki vihertää nyt. Kuu vaihtui yleneväksi ja odotan valoisia kevätpäiviä sekä savimaan kuivumista. Pellolle ei olla vielä päästy, vaikka aikaiseen kevääseen valmistauduttiin mm. varhaisperunoiden idättämisellä ja sipuli-istukkaiden tilaamisella jo huhtikuun viimeiseksi viikoksi. Toukokuun vaihde näyttää aurinkoisemmalta. Mustosen puutarhalla kitketään yrttimaata, lannoitetaan marja-pensaita ja pellolla kitketään valkosipuleita. Kaksi viimeistä rucola-riviä on kylvetty kasvihuoneessa.

Osuuskunnan Omasta pellosta tehtiin tällä viikolla myös videoklippiä Maailma kylässä festivaaleille. Eettisen kaupan puolesta ry  järjestää Maailmakylässä festareille keskustelutilaisuutta. Kuvamateriaaliksi on hauska saada käytännön työtä mukaan. Videolla on tarkoitus pohjustaa festivaalikeskustelua Maailma kylässä -festareilla 29.6. klo 16.10 otsikolla "Tarvitaanko globaali ruokavallankumous". Keskustelijoina ovat kirjailija Laura Gustafsson, S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu ja viljelijä Jukka Lassila osuuskunta Oma Maasta. Globaali ruokavallankumous tarvitaan, koska  ruokajärjestelmä on monimutkainen, elintarvikeketju on pitkä, maailmassa on liian monta nälkäistä suuta, biodiversiteetti vähenee, ilmasto lämpiää, vesistöt rehevöityvät ja ruoan laatu huononee. Ruokavallankumous lähtee meistä jokaisesti, meidän päätöksistä, tahdosta ja toiminnasta. Ruokaa täytyy tuottaa kestävästi, kaikille, reilusti, läpinäkyvästi ja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Ruokaosuuskunta edustaa paikallista ruokavallankumousta. Olemme paikallinen vaihtoehto pienille, monimuotoisille tiloille tulla toimeen. Kumppanuusmaataloudessa riskit jaetaan ja ruokaa tuotetaan yhdessä kestävästi. Näin kuluttajat pääsevät seuraamaan ruokansa matkaa siemenestä pöytään ja vaikuttamaan omalta osaltaan lähiympäristön monimuotoisuuteen, puhtauteen ja virkistysarvoon sekä maaseutukaupunki-kulttuuriin. Kumppanuusmaataloudessa syödään puhdasta sesonkiruokaa läheltä ja ruoan alkuperää arvostetaan.

Pitkästä aikaa osuuskuntamme osakkuusmäärä on lähes täynnä huhtikuun lopulla. On siistiä, että olemme voineet tehdä budjetin viljelylle, jossa on tarvittava määrä osuuskuntalaisia ja olemme kokonaisia ennen kasvukauden alkua. Näin asian pitääkin olla, nyt se ruoan tuotanto on taas kestävämmällä pohjalla. Tällöin kaikki pääsevät alusta asti mukaan seuraamaan omaa ruoan tuotantoaan ja halutessaan myös vaikuttamaan siihen. Yeah Community Supported Agriculture!

Maa

Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä  ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.

Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.

Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!

Viljelijän ajatuksia: Aurinkoa & Maata sekä vähän Vettä

Ajan klo 7.40 kohti peltoa Lahden moottoritietä ja aamuaurinko valaisee keväistä maisemaa. Oloni on kupliva, innokas, lähes malttamaton, mutta samalla tyyni. Olen matkalla Vantaan, Vallinojalle ja kevätvauhti on päällä. Pääsen Omalle pellolle, jota aamuaurinko kultaa ja missä valkosipulit nousevat vielä punaisina kylmästä maasta. Murron lohkolla on vielä lunta ja syksyllä kasvunsa kesken jättäneet vuonankaalit näyttävät talvehtineen hyvin. Ne ovat jo vihreitä. Leskenlehdet hymyilevät siellä täällä ja hedenorkkoja riippuu puista. Antti on jo käynyt hakemassa päivän mahlan, jota kerätään juhannussatoa varten pakastimeen. Valmistelemme siis jo keskikesää.

Yöllä oli pakkasasteita, mutta päivän alkaessa takki saa jäädä peltopenkille ja savimaan kyntöurat kuivuvat silmissä. Kävelen lohkoja edestakaisin ja otan maata kämmeneeni. Mikä lohko on kuivin eli minne istutetaan varhaisperunat tänä keväänä. Lohkosuunnitelma on suunnitelma, mutta maan olemus, johon ilmat vaikuttavat tekevät lopullisen päätöksen. Rinnelohko Nykulla-talo näyttää kuivimmalta ja sopivimmalta. Se pitää luomulannoittaa tänään, sillä  ennen sunnuntain mahdollisia sateita se on muokattava perunoille valmiiksi.

Savimaata ei parane muokata liian aikaisin. Luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeintä on maan hoito. Maan pitää pysyä elävänä ja hedelmällisenä. Luomulannoitus pyrkii palauttamaan maahan orgaanista ainesta yhtä paljon kuin sieltä lähtee ravinteita kasvien kasvuun. Orgaaninen aines kuohkeuttaa maaperää, tuo sinne ilma- ja vesitilaa sekä toimii mikrobien ravinteena. Pienet maaperän asukkaat syövät eli hajottavat orgaanista ainesta ja samalla vapauttavat ravinteita kasvien kasvuun. Minä haluan pitää pieneliöt tyytyväisinä sekä lisääntymiskykyisinä, sillä he hoitavat maata ja tekevät tärkeää työtä. Maan rakennetta tulee suojella eikä tiivistää, siksi on tärkeää, ettemme muokkaa myrkää savimaata. Luomuviljely perustuu maan hoitoon ja maaperän ekosysteemipalveluihin.

Seuraavaksi lähdenkin hankinnoille mm. K-rautaan ostamaan työkäsineitä aloittaville harjoittelijoille ja muuta tarpeellista. Osuuskuntalaisellamme, peltolaisella Marja-Liisalla on tänään 70-vuotissyntymäpäiväaatto ja hän on nostamassa Mustosen puutarhalla maa-artisokkaa Sandron ja uuden harjoittelijamme Janin kanssa. Olen ottamassa vesipisteeltä vettä iltapäiväsyntymäpäiväkahvia varten, kun tajuan, että pumppu on talven jäljiltä rikki... Samoin päivän päätteeksi ajattelen viedä 70 kg nostettua maa-artisokkaa kylmiöömme Kalasatamaan, mutta en löydäkään kylmiön avainta…Ensimmäiset peltopäiväni juoksen sinne tänne, soitan tuolle ja tälle, suunnittelen sitä sekä tätä, teen tätä jo vähän tuota. Silti... ihanaa, pidän tästä elämän rytmistä. Keväällä kaikki alkaa alusta pellolla. Kaikki pitää siivota talven jäljiltä, asioita tuoda takaisin pellolle, toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ja luoda kaikki uudestaan. Monet asiat ovat myös talvehtineet hyvin kuten kasvihuone ja vuonankaalit. Kasvihuoneenkin penkit tehdään pian valmiiksi juhannaksen rucolalle...

...pääsen kuitenkin viemään maa-artisokat palsternakkojen viereen kylmiöön seuraavana aamuna ja kyllä vettäkin varmasti pian hanasta saadaan! Toivottavasti huhtikuu pysyy kauniina ja kuivana, että savimaa kuivuu.

Kasvukausi on valmis alkamaan!

Huhtikuu, kevät, valo ja maa. Syksyn lehtiä makaa siellä täällä, talven pienet lumiset hiekoitushiekkakasat muistuttavat talvesta. Pellolla on lunta vielä vähän varjon puolella. Savimaa on kuitenkin pehmeää ja sulaa. Silmut pullistelevat elämää ja lintujen kevätlaulua kuulee. Ensimmäiset kukat nostavat päätään. Huhtikuun alku on täynnä odottavaa elämää, mutta kevät on kuin pysähtynyt hetkeksi. Virallisesti kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on minimissään 5 C astetta vähintään viitenä päivänä. Ennusteet lupaavat tämän ensi viikolle Helsinkiin ja Vantaalle.  Olen onnellinen, että olemme tässä vaiheessa vuotta, kun tämän satokauden elämä vasta alkaa.

Pellolla korjataan vielä viimesyksyn satoa ennen kuin uusi luomistyö saa alkaa. Puutarhuri Sandro aloitti työnsä viikko sitten maa-analyysejä ottamalla ja on tämän viikon nostanut palsternakkoja maasta. Oma maa on paras talvivarasto palsternakoille. Varhaisperunamme solistit ovat olleet itämässä jo muutaman viikon ja kesäperuna siikli pistettiin itämään keskiviikkona. Laitevastaava Pentti on etsiskellyt pellolle niittokonetta ja vienyt traktori-Deutzin keväthuoltoon. Ennen huhtikuuta tärkeä & ihana hallituksemme on tehnyt suuren työn suunnitellessaan alkavaa kautta. Viljelysuunnitelmista vastaavana olen tehnyt viljelykiertosuunnitelmaa, laskenut lannoituslakuja, tehnyt tilauksia ja sopinut joukon hyviä harjoittelijoita kanssa tulevasta kasvukaudesta. Olemme valmiita uuteen kasvukauteen.

Tänä kautena viljelemme tuttuun tapaan monia kasveja: kesäkurpitsoita, spagettikurpitsoita, pinaatteja, mangoldia, fenkolia, valkosipulia, kesäkeräkaalia, kyssäkaalia, lanttuja, varhais-, kesä- ja syysperunoita, lehtikaalia, talvikaalia, punakaalia, kiinankaalia, palsternakkaa, monenmoisia salaatteja, kukkakaalia, naurista, parsakaalia, retiisejä, sipulia, papuja ja härkäpapuja. Mustosen puutarhassa kasvaa basilikoita, kurkkuja, maa-artisokkaa ja yrttejä. Kesä- ja talviporkkanoita kasvatamme hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta tarkoituksemme on tukea toista biodynaamista tilaa ja ostaa sieltä puuttuva määrä porkkanoita. Mustajuuri ja raitajuuri poistuvat omasta valikoimasta, mutta biodynaaminen punajuuremme säilyy. Myöskään maissia ja juuriselleriä emme kasvata itse tänä vuonna. Halloween-kurpitsat palaavat pellon valikoimaan. Myös kiinankaalta kokeilemme. Koko tulevan kauden tieto odottaa vapaissa, biodynaamisesti tuotetuissa siemenissämme maan muokkausta ja kevään lämpöä.

Ruokaosuuskunnan viljelijänä haluan hoitaa maatamme, kuunnella luonnon rytmejä, kasvattaa puhdasta, vapaata ruokaa, tehdä osani puhtaiden vesistöjen ja ympäristön hyväksi. Peltomme on monimuotoinen, elävä, virkistävä, luonnonmukainen kohta luontoa, jossa kaupunkilaisten ruoka kasvaa läpinäkyvästi ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita virkistäytymään sekä hoitamaan juuriaan. Osuuskuntamme on mahtava mahdollisuus kokeilla ja olla osa vaihtoehtoista, läpinäkyvää, reilua, vaikuttavaa, puhdasta luomuruokaketjua.

Herttoniemen Kalamarkkinat

Tee ennakkotilaus Pop-up Kalamarkkinoille:

[gravityform id="27" title="true" description="true"]

Tapahtuman facebook-sivujen kautta voi myös tehdä tilaukset tai keskustella aiheesta. Linkki fb-tapahtumaan.

Viljelyleiri kaupunkilaisten omalla pellolla

Järjestämme lasten ja nuorten kesäleirin Kaupunkilaisten omalla pellolla 13.6.-17.6.2016

MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Leirillä opit käytännössä mistä ruokasi tulee ja kuka sen viljelee. Samalla pääset seuraamaan Kaupunkilaisten oman pellon kasvukauden alkua. Biodynaamisella maatilalla viljellään monipuolisesti ja tutustut lukuisiin kasviksiin.

Leirillä osallistutaan kylvöön ja taimien istutukseen. Leirillä tehdään asioita käytännössä sekä leikkien kautta. Leiri auttaa ymmärtämään entistä paremmin luontoa ja sen lainalaisuuksia. Nautimme päivittäin itse kasvatettuja ja hyvältä maistuvia vihanneksia ja yrttejä.

Ohjelma: Aamupäivät keskitytään viljelytöihin pellolla. Iltapäivisin leikitään luonnossa, askarrellaan ja retkeillään lähiympäristössä: tehdään linnunpelättimiä, rakennetaan majoja, tehdään retki lähihevostallille, olympialaiset / rastirata, tarinatuokiot jne.

Viljelyleirillä on 2 ohjaajaa ja 1 nuori kesätyöntekijä. Leirit on tarkoitettu 7-12-vuotiaille ja yhdellä leirillä on osallistujia 25-30. Järjestäjänä: Ruokaosuuskunta.

Leiritoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa puutarhakasvattaja Pinja Sipari. Pinja on koulutukseltaan maantiedon ja biologian opettaja. Hän on kehittänyt suomalaista puutarhakasvatusta niin Kumpulan koulukasvitarhan leiritoimintaa ohjatessaan ja koordinoidessaan kuin erilaisissa koulupuutarhatoiminnan kehittämishankkeissakin. Pinja on toiminut pitkään myös Dodo ry:n kaupunkiviljelyaktiiivina.  Toisena leiriohjaana toimii Kaupunkilaisten omalta pelloltakin tuttu Anniina Heinonen. Hän on ollut pellon viljelijänä vuonna 2015 ja nyt opiskelee sosionomiksi.

Leirin ajankohta: Ma 13.6. – pe 17.6.2016 klo 9-16 huom. päiväleiri Leirille voi tulla aamuisin jo 8:30, mutta ohjelma alkaa klo 9:00. Päivä päättyy virallisesti klo 16, mutta yksi ohjaaja aina klo 16:30 saakka.

Lastenleiri järjestetään Vantaan Steinerkoululla, Punatulkuntie 2, Vantaa. Koulu sijaitsee aivan Kaupunkilaisten oman pellon vieressä. Huonolla säällä voimme leikkiä sisätiloissa.

Hinnasto: Leirimaksu on Ruokaosuuskunnan jäseniltä 130 € ja muilta 150 €. Sisaralennus 20 €. Hinta sisältää monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen. Leirillä tarjotaan päivittäin luomu/demeter lounas ja välipala.

Lapset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. VIELÄ MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoita lapsesi kesäleirille tästä linkistä!

Kysymyksiin vastaamme mielellään sähköpostitse: ruokaosuuskunta@gmail.com

Tervetuloa!

Vantaan Sanomien juttu Kaupunkilaisten oman pellon viljelyleiristä: Viljelyleirillä lapset pääsevät peltotöihin – ”Ruoka ei tule kaupasta, vaan maasta”

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Kaupunkilaisten oma pelto lyhyt oppimäärä

Local Food for Local People

Kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle

Kaupunkilaisten oma pelto palkkaa vantaalaisia nuoria kesätöihin.

Kiitos kaikille kesätöitä hakeneille. Saimme paljon hienoja työhakemuksia ja valinta oli vaikea. Valitsimme 5 vantaalaista nuorta kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Hakuaika on vuodelle 2016 päättynyt.

Tarjoamme viidelle 1998- 2001 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti: 1. jakso 6.-17.6.2016 väliselle jaksolle 3 kesätyöpaikkaa 2. jakso 20.6.-1.7.2016 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Viikolla 13.-17.6. Kaupunkilaisten omalla pellolla on Lasten Kesäleiri. 1. jakson kesätyöntekijät ovat avustajina leirillä. Työnkuva on lastenleiri viikkona erilainen. Leirikokemukset ja harrastukset kannattaa siis mainita kesätyöhakemuksessa. Lisätietoa Kesäleiristä. Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 98-01 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Hakuaika päättyy 14.3.2016. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 21.3.2016.

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2016 myydään nyt. Tutustu tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farmer.

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Miten myös vähävaraiset pääsisivät mukaan toimintaan?

Näin satokauden tultua päätökseen olemme miettineet taas, miten positiivisesti jäsenyys ja sato vaikuttavat ruokatottumuksiin ja arkeen. Hiljattain valmistunut kotitaloustieteiden gradu ja vuosittaiset jäsenkyselymme kertovat monista ruoanlaittotaitoihin, ruoan tuntemukseen, perheiden arkeen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä ja ilon aiheista. Mahdollisuus osallistua peltotalkoisiin ja saada kosketus ruoan alkuperään on myös koettu arvokkaaksi ja hyvinvointia vahvistavaksi.

Meistä olisi hienoa tuoda näitä hyötyjä useampien ulottuville. Kumppanuusmaatalouden periaatteisiin kuuluu solidaarisuus. Tämä tarkoittaa taloudellisen riskin jakamista ruoan tuottajan kanssa, mutta myös muita ruoan kuluttajia kohtaan osoitettua solidaarisuutta. Maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa kumppanuusmaatalousprojekteissa on myös pyritty mahdollistamaan vähävaraisempien kotitalouksien jäsenyys muiden jäsenten tuella.

Olemme pohtineet, miten ulottaa ruoka-osuuskunnan toimintaa myös vähävaraisemmille ihmisille ja vahvistaa osuuskunnan sosiaalista vastuuta tältä osalta. Ruoka-avun tarvitsijoiden kasvava joukko on ollut esillä mediassakin, ja viesti kentältä on, että leipäjonot (joiden piti olla ohimenevä ilmiö), ovat tulleet jäädäkseen. Ruokajakelun vaihtoehdoksi on peräänkuulutettu muita avun malleja.

Uskomme, että osuuskunnassa mukana olo olisi positiivinen vaihtoehto ruoka-avulle. Satomaksu on kuitenkin suuri summa ihmisille, jotka joutuvat kuukausittain miettimään, miten rahat riittäisivät perusasioihin. Olemme perustamassa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitettaisiin ruoka-avun tarvitsijoille*. Nämä saisivat sato-osuuden lahjoitettuna ja pääsisivät osalliseksi ruokaosuuskunnan yhteisöstä ja toiminnasta.

Olemme keskustelleet ideastamme Herttoniemen seurakunnan diakonian kanssa, joka on tiiviissä yhteistyössä Myllypuron elintarvikejakelun kanssa. He ovat valmiita avustamaan ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.

Suunnittelemme myös keräävämme osallistujien suostumuksen puitteissa heidän kokemuksiaan sato-osuudesta ja osuuskunnan toiminnasta, jotta voimme oppia ja kehittää mallia edelleen.

Voit osallistua solidaarisuusosuuteen lahjoittamalla Holvi-verkkopankin kautta: https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/

Voit samasta osoitteesta myös seurata kuinka paljon rahaa on tullut ja mihin se on mennyt. Avoin budjetointi-kohdasta löytyy nämä tiedot.

Terveisin, Ruokaosuuskunnan hallitus Lisätietoja: Sini Forssell, sini.forssell@gmail.com

*Osuuskunta varaa 3-10 osuutta lahjoitettavaksi. Projekti käynnistyy, jos saamme lahjoitusvaroina vähintään kolme sato-osuutta. Muussa tapauksessa lahjoitukset palautetaan. **Lahjoittamastasi rahasta menee 90 senttiä Holvi-verkkopankin maksua. Loput rahat kanavoidaan suoraan sato-osuuksiin. Sato-osuuden hinnasta on 14 % arvonlisäveroa, loput menevät sadon tuottamisen ja jakelun kustannuksiin.

Jäsenkokous 11/2015

Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsenkokous

Aika: 2.11.2015

Paikka: Herttoniemen kirjasto, Helsinki

Läsnäolijat (18 henkeä): Joonas Pekkanen, Olli Repo, Hilkka Helsti, Mariaana Nelimarkka, Marja-Liisa Lampinen, Silva Tähkiö, Virpi Ahola, Pasi Näppilä, Paula Borkowski, Juhana Rantavuori, Kirsi Kettunen, Päivi Halonen, Teija Norvanto, Tiina Hestad, Tiina Köngäs, Rekina Karhulahti, Galina Kallio, Heidi Hovi

1. Järjestäytyminen

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen avasi kokouksen klo 18.03. Sihteeriksi valittiin Virpi Ahola. Pöytäkirjan tarkistajaksi valittiin Marja-Liisa Lampinen ja Paula Borkowski. Puheenjohtaja esitteli työjärjestyksen. Työjärjestys hyväksyttiin.

2. Jäsenkysely

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen esitteli jäsenkysen tulokset. Keskusteltiin kyselystä ja ensi vuoden jäsenmaksujen keräämisestä. Tärkeää viestiä osuuskuntalaisia miksi jäsenmaksut kerätään jo alkuvuodesta. Ehdotettiin, että satoon osallistumisesta kysellään vasta loppiaisen jälkeen. Keskustelussa tuli esille mahdollisuus, että satoa haluavia on enemmän kuin sato-osuuksia. Tällöin ehdotettiin, että sato-osuuden saavien järjestys olisi: 1) edellisenä vuonna sato-osuuden maksaneet, 2) edellisenä vuonna välivuoden pitäneet, 3) uudet jäsenet. Ehdotus sai kannatusta.

3. Pellon terveiset ja alustava ensi vuoden suunnitelma

Heidi Hovi esitteli pellon toimintaa ja ensi vuoden alustavia suunnitelmia (liite 1: https://drive.google.com/file/d/0B-OINtY2SPiTSVN5ZmlkRmxwMDA/view?usp=sharing).

4. Päätettävät asiat

4a.  Päätetään satomaksun suuruus

Hallitus esitti vuoden 2016 sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 225,50€. Keskustelun jälkeen päätettiin sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 250€.

4b.  Päätetään ylimääräisen satomaksun perimisestä

Päätettiin antaa hallitukselle esityksen mukaisesti lupa periä tarvittaessa ylimääräinen satomaksu 20€ koko sato-osuudesta ja 10 € puolikkaasta sato-osuudesta. Huomautettiin, että jäsenistön tiedottamiseen asiasta tulee kiinnittää huomiota.

4c.  Päätetään talkootuntien määrästä

Hallitus esitti talkootuntien määräksi 12 tuntia/vuosi. Talkootuntien määräksi ehdotettiin 10, 12, 14 ja 16 tuntia. Päätettiin talkootuntien määräksi 14 tuntia. Keskusteltiin tarpeesta parantaa talkoiden yhteiskuljetusten järjestämistä.

4d.  Päätetään hallituksen täydentämisestä

Hallituksen jäsen Mariaana Nelimarkka halusi erota hallituksesta, mutta kukaan ei halunnut hänen tilalleen. Päätettiin, että Nelimarkka jatkaa hallitustyöskentelyä mahdollisuuksiensa mukaan.

5. Muut asiat

Ehdotettiin, että muina asioina keskustellaan Ruokaosuuskunnan kannasta Herttoniemen kirjaston tulevaisuudesta. Ajanpuutteen vuoksi keskustelua ei ehditty käydä.

6. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.58.

Helsingissä 3.11.2015

Joonas Pekkanen, puheenjohtaja                                                        Virpi Ahola, sihteeri

Marja-Liisa Lampinen, pöytäkirjan tarkastaja

Paula Borkowski, pöytäkirjan tarkastaja

Kumppanuusmaatalous vaikuttaa perheiden arjen hallintaan

Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen

Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.

Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.

Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.

Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.

Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.

Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.

** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.