Kesäkuun kasvua

Pellon kierrossa kesäkuu on luomisen kuukausi. Kylvetään, istutetaan ja samaan aikaan yritetään pysyä luonnon kasvuvauhdissa. Porkkanat kasvoivat yhden yön aikana niin että eilen kaikissa oli vasta sirkkalehtivaihe ja tänään niissä on jo kasvulehdet. Istuttamisen lomassa on ensimmäiset kitkennät jo aloitettu. Sipulin kitkennän aloittivat Perhon 30 kokkiopiskelijaa keskiviikkona. Porkkanan riviväliliekitys on aloitettu ja ensimmäisessä kitkennässä ollaan puolivälissä.

Satokausi starttaa tänä vuonna juhannusviikolla tiistaina 17.6. Herttoniemessä ja Kalasatamassa sekä keskiviikkona 18.6. Töölössä, Vantaalla ja Lasipalatsissa. Juhannusviikon sato alkaa kypsyä. Retiiseissä näkyvät pienet pinkit juuret. Timo-perunoiden varret nostavat harsoa lehdillään, salaatit alkavat keriä ja lämpökin tuli takaisin. Myös sipulit ovat nyt hyvässä kasvussa. Kasvihuoneen pinaattien & rucoloiden valmistumista jännitetään..lamopinaatti, kun on niin hidaskasvuinen.

Pelto alkaa taas näyttää aika valmiilta niinkuin iltatalkoolainen eilen totesi. Kompostikin alkaa taas rakentumaan. Biodynaamisella tilalla ei pitäisi tulla jätettä vaan kaikki orgaaninen aines pitäisi pystyä palauttaa peltoon ja oppia luonnosta, missä ei jätettä synny. Kaikki, minkä satona korjaamme tai jopa rikkakasvina, meidän tulee pitää ravinnekierrossa, jotta emme riistoviljele vaan maan orgaaninen aines ja tärkeä, elävä maa-aines (humus) säilyisivät. Nyt kompostipaikka on taas merkitty ja siihen kerätään kesä olkea ja orgaanista jätettä päällekkäin niin että terve hapellinen hajotus & uudelleen rakennustoiminta(kompostointi) voivat alkaa. Myöhemmin kompostoitunut maa-aines palautetaan lantakompostin mukana pellon kiertoon. Pohdin, että jotain samaa vuodenkierrossa & viljelyssä on kuin buddhalaisten tekemissä mandaloissa, jotka kauniisti ja keskittyen tehdään ja sen jälkeen hajotetaan. Mekin luomme joka kevät kaiken uudelleen ja syksyn tullen korjaamme kaiken. Ehkä elämän rytmissä on kyse luomisesta & luopumisesta tai kaiken kierrosta. Elämän kierrossa pysymistä opetellaan kompostissa..aine vain muuttaa muutoaan.

Virkistävä Peltogym

Herttoniemen ruokaosuuskuntalaisella on 10 tunnin talkoovelvoite vuoden aikana. Sen voi jokainen toteuttaa oman osaamisensa mukaan joko pellon talkoissa, jakopisteellä tai muulla osaamisellaan kuten lehtijutuilla tai hallinnollisilla asioilla. Halutessaan talkootunnin voi myös korvata rahalla 10 €/h. Kaupunkilaisten omalla pellolla on talkoot vähintään kerran kuussa viikonloppupäivänä. Joka viikko on myös iltatalkoot. Juhannukseen saakka iltatalkoot ovat torstai-iltaisin ja elokuun alusta maanantai-iltaisin. Heinäkuu on osuuskuntalaisten lomakuukausi ja talkoita ei erikseen järjestetä. Kuitenkin omalle pellolle voi tulla hommiin halutessaan, mikä vain arkipäivä peltolaisten ollessa paikalla klo 8 - 16. Kuitenkin on hyvä soittaa päivää ennen tuloaan niin pelto & personal farmerit ovat tietoisia tulijasta.

Viime sunnuntaina oli ensimmäiset tämän kauden isot viikonlopputalkoot. Keli oli kuin morsian, lähenteli 30 ° C. Omalla pellolla ja Mustosen puutarhassa oli monta talkoopistettä. Mustosen kasvihuoneeseen asennettiin automaattiset tuuletusluukkujen avaajat, leikattiin herukoiden rivivälit, aloitettiin maa-artisokkaspiraalin istutusta ja kitkettiin syksyllä perustettu perennapenkki. Omalla pellolla suoristettiin pellon satokatos ja kiinnitettiin se maahan. Pellolle tuotuja kontteja alettiin myös restauroimaan ja maalaamaan. Toivottavasti jokaiselle löytyi mieluisaa puuhaa.

Kahden maissa syötiin omista ruohosipuleista tehtyä piirakkaa ja samana aamuna kerätyistä nokkosista valmistettua keittoa. Kiitos herkullisesta ruoasta kuuluu Ollille. Jälkiruokana oli Mustosesta kerätyistä raparpereista tehtyä piirakkaa. Osa töistä jäi peltolaisille vielä maanantaiksikin ja osa odottamaan seuraavia osuuskuntalaisten viikonlopputalkoita su 15.6. klo 10-.

Oma Pelto sijaitsee luonnon kauniilla alueella ja peltotyö on koettu virkistäväksi jopa terapeuttiseksi. Suurissa kaupungeissa on kattoviljely sekä kaupunkiviljely yleistynyt mm. sen mikroilmastoa parantavan vaikutuksen sekä luontosuhteen kehittymisen vuoksi. Kehitysmaissa se on tärkeä vastaus myös ruokaturvan kehittymiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on Viljelijöiden kestävät elinkeinot –niminen kehitysyhteistyöhanke Indonesiassa Sulawesin saarella ja paikallinen hankekoordinaattori vieraili tällä viikolla Omalla pellolla ja Herttoniemen jakopisteessä sekä ruokapiirin tiloissa. Hankkeen puitteissa on perustettu luomuriisi- ja hunaja osuuskunta, joka pyrkii myymään tuotteita läheiseen kaupunkiin ja muutenkin hankkeeseen liittyy paljon luomuviljelyä ja pienviljelijöiden yhteistoiminnan kehittämistä. Karno on työkseen edistänyt luomu- ja kotitarveviljelyä Sulawesissa. Ruokaosuuskunta vastaa myös omalta osaltaan pienviljelyn, luomuviljelyn, lähiviljelyn ja biodiversiteetin säilymisestä, mutta myös kaupunkilaisten luontosuhteesta ja puhtaasta lähiruoasta. Viime vuosina on onneksi kestäviä vaihtoehtoisia viljelmiä syntynyt vastaamaan ruokaturvaan sekä uuden kulttuurin kehittymiseen, jossa kaupunkilainen on edelleen osana oman ruokansa kasvatusta ja voi osallistua sen kasvatukseen niinkuin ennen vanhaa kylällä autettiin heinätöissä ja perunannostossa. Samat vanhat tärkeät juuret on herätelty henkiin. Vieraamme Karnon kanssa pohdittiin kuinka tärkeää on osata yhdistää vanhaa perinteistä tietoa ja uutta tiedettä vastaamaan tämän hetken haasteisiin uudeksi viisaudeksi & uuden kestävän kulttuurin luomiseksi.

Kesäkuumaa

Huih, Omalla pellolla on ollut tämän viikon melkein 30 ° C joka päivä. Tuomi tuoksuu, voikukat kukkivat, puiden lehdet ovat auenneet täyteen mittaansa ja koko maisema on täynnä vihreän eri sävyjä. Sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun ja niille on kokeiltu pellon uutta liekitintäkin. Myös mustajuuri on itänyt hienosti. Itämisolosuhteet ovat nyt todella optimaaliset: lämpöä riittää & sadettakin saatiin. Ihan jännittää, miten liekitykset tänä vuonna onnistuvat eli voiko porkkana ja palsternakka itää alle 2 viikossa näin suotuisilla keleillä. Normaalisti porkkanan itämisaika on 2 - 3 viikkoa & palsternakan 3 - 4 viikkoa. Rikkakasvien liekitys taas perustuu siihen, että penkit liekitetään tulella juuri ennen satokasvin itämistä niin, että rikkojen kasvupisteet tuhoutuvat. Ja myöhässä ei sovi liekittää muuten pienet taimet ovat vaarassa. Kylvöjen lomassa siis aloitellaan nyt kauden ensimmäistä luonnonmukaista rikkakasvien torjuntaa.

Oman pellon kaikki perunat on nyt saatu maahan. Ennen pääsiäistä istutettiin jo timo. Seuraavaksi ilmojen hieman lämmettyä kylvettiin siikli ja tällä viikolla laitettiin vielä kiiinteä nicola ja pyöreä jauhoinen opera. Tänään timolta poistettiin tuplapeite eli 2-kertainen harso ja timot olivatkin jo hienosti lehdellä.

Tällä helteellä harso on tärkeä kosteuden säilyttäjä, niin kosteus ei pääse haihtumaan ilmaan. Pellolle tänä keväänä hankittu istutuskone pääsi istutuspuuhiin eilen oikein toden teolla. Istutettiin 3000 purjon tainta lämpimään kosteaan maahan. Torstai-illan talkoot alkoivat koneellisen purjon istutuksen päätteeksi sopivasti niin saatiin sopiva 15 - 20 cm taimiväli, kun reippaat talkoolaiset ilta-auringossa paikkausistuttivat purjorivit.

Ruokapiirit kirjastoihin

Mikä muu paikka olisikaan parempi ruokapiirien esiintulolle kuin kirjastot? Kirjastoilla on hyvä verkosto ja ne sijaitsevat keskellä asutusta. Kirjastot voisivat olla uuden ruokakulttuurin keskuksia. Gastronomian eli ruokakulttuurin edistävä toiminta voisi hyvin lähteä kirjastoista. Tiedon tuominen uudella tavalla kaikille. Laadukkaiden raaka-aineiden tuonti lähelle kaikkia ilman elitististä leimaa.

Ruokapiirit leviämään Ruokapiirien syntymisen suurin ongelma ei ole jäsenten tai pienten tuottajien löytäminen vaan jakelupisteen löytäminen. Nyt Herttoniemen kirjastossa käynnistyvä pilottikokeilu voi muuttaa kaiken. Suomessa on 863 kirjastoa (lähde: http://tilastot.kirjastot.fi/). Mitä jos ruokapiirit siirtyisivät tai syntyisivät kirjastojen yhteyteen?

Ruokapiiri tukee paikallisia pientuottajia ja maatiloja tekemällä suoraostoja suoraan tuottajilta. Herttoniemen ruokapiirin ostot olivat vuonna 2013 noin 100.000 €.  Jos Herttoniemen ruokapiirin tapaista toimintaa saataisiin siirrettyä muihinkin kirjastoihin niin paikallistaloutta tukevat suoraostot lähitiloilta olisivat jo kiinnostavan suuria. Myös monesti ministeriössäkin ja eu:ssa keskusteltu lyhyemmät ruokakanavat ja suoramyynti lisääntyisi Suomessa.

Ruokapiirit tukevat paikallistaloutta Jos kaikissa Suomen kirjastoissa toimisi aktiivinen ruokapiiri Herttoniemen mallilla. Ruokapiirit tekisivät vuodessa noin 86,3 milj. euron ostot Suomessa. Suurin syy kuulua ruokapiiriin on kyselymme mukaan juuri paikallisten- ja pientuottajien tukeminen. Ruokapiirejä tietysti on muuallakin kuin kirjastoissa eli tähän lukuun voi lisätä satojen ruokapiirien ostot. Kukaan Suomessa ei tiedä ruokapiirien lukumäärää. Mikä on kummallista, koska juuri tälläiset suorat myyntikanavat ovat pienille maatiloille tärkeitä, koska kauppa on keskittynyttä eikä pysty ottamaan pientuottajien tuotteita myyntiin. Uudet pienet myyntikanavat mahdollistavat laadukkaan ja uuden ruokatuotannon Suomessa. Uudet maatilat saavat hyvän kasvualustan ja kuluttajaverkoston, joka on kiinnostunut laadukkaista elintarvikkeista.

Uusia työpaikkoja Työllisyys, josta myös on ollut Suomessa paljon puhetta. Jokainen ruokapiiri saadaan toimimaan niin että se työllistäisi ainakin yhden ihmisen. Näin saataisiin 863 uutta työpaikkaa. Ruokapiiri aktivoi ja luo yhteisön, joka pystyy luomaan uutta talouskasvua paikallisesti. Kun ihmiset saadaan yhteen tekemään yhdessä jotain mikä heitä kiinnostaa niin siitä syntyy varmasti jotain muutakin uutta. Ihmiset mahdollistavat toiminnallaan uusien työpaikkojen syntymiseen. Aluksi ruokapiirit voivat toimia vapaaehtoisen verkoston avulla, mutta jos ruokapiiristä halutaan kestävä niin jollekin pitää maksaa sen pyörittämisestä. Se palvelee kaikkia ja säästää talkoolaisten palamasta loppuun.

Mitä valtio tai kunta tai kaupunki saisi? Tuo ja aktivoi ihmisiä käymään kirjastossa. Yhteistyö mahdollistaa erilaisten ruokakirjojen tarjoamista ruokapiiriläisille. Heitä kiinnostaa reseptit, hyötypuutarhat, villiyrtit yms. Kirjailija vierailuja järjestettäisiin ruokapiiriläisille ja paikallisille asukkaille. Miksei kirjastosta voisi jalkautua myös lähimetsiin? Keräiltäisiin yhdessä esim. Sieniä tai villiyrttejä. Sienikorit täynnä tultaisiin taas kirjastoon tunnistamaan ja oppimaan lisää kerätyistä sienistä. Miten ne säilötään, miten valmistetaan?

Tulevaisuus on yhteistyössä Tämä yhteistyö Herttoniemen kirjaston ja ruokapiirin kanssa on inspiroiva ja aivan uudenlainen yhteistyö olemassa olevan aktiivisen yhteisön ja kaupungin kanssa. Odotan vuodelta paljon uusia ajatuksia ja avauksia. Onko muualla Suomessa tai maailmalla samanlaista toimintaa? Voiko tämä pieni pilotti projekti kiinnostaa myös muita maita. Itse ainakin jaamme tämän yhteistyö kuvion omille verkostoille Eurooppaan.

Pro ruokapiiri Ruokapiirit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. On kysytty ruokapiirin perustamiseen liittyviä asioita ja vaihdettu hyvien tuottajien yhteystietoja. Yhteinen asia on kuitenkin kasvanut sellaiseksi, että olisi järkevää tehdä asioita isommin yhdessä. Pro ruokapiiri yhdistys on syntymässä helpottamaan yhteistyötä ruokapiirien välillä. Sen tehtävä on ajaa yhteisesti ruokapiirien asiaa. Ja tulevaisuudessa voi olla että olisi yhteinen ruokapiirien käyttämä tilausjärjestelmä, joka helpottaisi ruokapiiri aktiivien työtaakkaa. Uusi helppokäyttöinen ja ilmainen tilausjärjestelmä ja kirjastoista muodostuva jakelupisteverkosto avaa ruokapiireille erittäin mielenkiintoisen ja toiveita herättävän tulevaisuuden.

Herätään rakentamaan uutta gastronomiaa Suomeen, joka luo työpaikkoja ja mahdollisuuden kannattavaan ja monipuoliseen viljelyyn Suomessa. Ollaan solidaarisia toisillemme. Kuluttajat tuottajille ja tuottajat kuluttajille.

Kirjoittanut:

Herttoniemen ruokapiirin perustaja Olli Repo

 

Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan ylläpitämä yli 490 jäsenen muodostama ruokapiiri Itä-Helsingissä. Herttoniemen ruokapiiri on perustettu vuonna 2010. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011, jolloin perustettiin Kaupunkilaisten oma pelto, joka viljelee biodynaamisesti omaa peltoa Vantaalla. Ruokapiiri siirtyi ruokaosuuskunnan yhdeksi toiminnaksi 2011. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta. Ruokaosuuskunnassa on kotitalouksien lisäksi myös päiväkoti Arabianhelmi, ravintola Kuurna, Ravintolakoulu Perho, Korson työttömät ry.

 

Yhteydenotot: olirepo@gmail.com tai 050-5715032

Lisätietoa: www.ruokaosuuskunta.fi

Mustosen kevättä

Toukokuussa osuuskuntalaisten virkistyspuutarhassa voi seurata yrttien kehittymistä. Ensin, kun puutarhaan saapuu avautuu näkymä yrttiympyrästä. Siellä kasvaa n. 10 Suomessa talvehtivaa yrttiä. Seuraavaksi huomaa kuinka ruohosipulit ovat isoja ja muut yrtit vasta ponnistavat versoaan savimaasta. Toisella puolella tietä kasvavat herukkapensaat kukkivat pienin kauniin kukin. Toivottavasti on tarpeeksi lämmintä, että pölyttäjät ovat liikkeellä. Ensi viikonloppuna on Mustosessa ensimmäiset tämän vuoden viikonlopputalkoot. Herukoiden väliin hyvin kasvanut apilanurmi kaipaa leikkaajaa ja yrtit vielä hieman hoitoa ja katetta. Katsotaan, jos talkooruoassa saisi ruohosipuliakin hyödynnettyä.

Ruohosipulien takana häämöttää kasvihuoneemme. Tällä viikolla Sandro on ollut kylvämässä uutta pinaattia huoneessa, koska lamopinaatti kehittyy siellä viileiden säiden takia hitaasti. Ensi lauantaina pitäisi huoneeseen asentaa myös uudet tuuletusluukut. Niiden pitäisi avautua itsestään ilman sähköä liian kuumalla ilmalla. Mekanismi perustuu lämpölaajenemiseen. Sitten siellä kelpaa pinaatin kasvaa, kun ilman lämpötila ja kosteus pysyvät hyvinä.

Sandron vasemmalla puolella kasvihuoneessa näkyvät pienet rucolan taimet. Toivotaan, että kirpat eivät löydä niitä. Ne ovat niin hyviä ja aromikkaita, että kirpoillekin ne voisivat maistua. Vanha maa-artisokkamaa on nyt äestetty ja lannoitettu. Se odottaa nyt uutta maa-artisokka/auringonkukkaistutusta. Talkoissa olisi tarkoitus istuttaa myös maa-artisokat uudelle spiraalille.

Tervetuloa hoitamaan omaa virkistyspuutarhaa ensi viikon sunnuntaina 25.5. klo 11 - 16. Pellolla olisi tarkoitus kunnostaa sadonkorjuukatos ja maalata uudet kontit uuteen uskoon. Toukokuun sunnuntaitalkoot ovat osuuskunnan tämän kauden ensimmäiset isot talkoot, missä pääsee rakentamaan, hoitamaan, istuttamaan oman maun mukaan ja olemaan kauniissa luonnossa, raikkaassa ilmassa mukavassa seurassa. Talkoissa ruokaillaan yhdessä n. kahden aikaan. Mustosen takana on Tussinkosken luonnonsuojelualue, jossa voi myös käydä metsäkävelyllä. Vieressä on iso raparperimaa. Raparperit ovat nyt oikein rapeita ja mehukkaita. Niitäkin voi käydä keräämässä kotiin viemisiksi.

Hortoiluretki

Hortoilu eli villiyrttiretki Herttoniemessä Ruokaosuuskunta järjesti jäsenilleen ja ruokapiiriläisille retken tutustumaan villivihanneksiin Herttoniemessä. Oppaana toimi Kaisa, joka oli työharjoittelussa Ruokaosuuskunnalla. Kaisa opiskelee luonnonvaratuottajaksi Ammattiopisto Livian Tuorlan maaseutuopistossa.

Aluksi kerrattiin ja opeteltiin tunnistusta ja keräystä. Mihin nokkonen kelpaa ja miten vuohenputken tunnistaa? Mistä kasveista saa parasta yrttiteetä?

Keräsimme yrttejä Fastholmasta ja sen jälkeen harjoittelijamme Kaisa opastaa, miten yrtit käsitellään. Tutustumme myös siihen, miten kerättyjä yrttejä kannattaa käyttää ruuanlaitossa.

Seuraava hortoiluretki on perjantaina 16.5. klo 12. Lähtö Herttoniemen jakelupisteestä / asukastilasta (hiihtomäentie 37). Tervetuloa.

Sipulia & Sadepisaroita

Toivotaan, että yöpakkaset ovat nyt ohi. Kylmä toukokuun viikko vaihtui puolessa välissä sateeseen. Omalla pellolla on istutettu ´tökitty´ istukassipulia melkein koko viikko. Myös ensimmäiset salaatit on istutettu biokalvoon ja palsternakkapenkkejä on alettu tehdä. Pellolla olemme uskaltaneet istuttaa ja kylvää maahan hieman hallaa kestäviä lajeja kuten salaattia. Yöpakkasten ja viileiden ilmojen johdosta lämpöä rakastava varhaisperunamme timo ei ole vielä päässyt kasvuvauhtiin niin kuin ei  myöskään lämmittämättömän kausihuoneemme pinaatti & rucola.

Tiistaina Korsossa oli steiner-koulun opettaja- sekä varhaiskasvattaja opiskelijoita  hommissa puolipäivää oppimassa maan hoitoa ja toiset puolipäivää he olivat koulun opetuspuutarhassa töissä. Opiskelijat oppivat, että sipuli menee maahan aina juuret maata kohti 2 – 3 cm ja niska taivasta kohti niin että varsi jää näkyviin. Sipulin riviväliksi jää n. 20 cm ja istukasväliksi etusormen ja peukalon väli ´vaaksa. Tämän saman he opettivat Vantaan steiner-koulun 3. luokkalaisille, jotka opetussuunnitelmaan kuuluen tulivat tunniksi sipulin istutuspuuhiin.  Pellolta kuului ilahtuneita lasten ääniä ”tämähän on kivaa”.

Uutena lajikkeena meillä on tänä vuonna kokeilussa myös punasipuli. Se jää tavallista keltasipulia varmaan pienemmäksi, mutta toivottavasti sitä saadaan oman salaatin kaveriksi. Ensimmäiset taimet saapuivat myös tällä viikolla. Ensimmäisinä pellolle tulivat salaatin ja sellerin taimet. Sellerit jäävät vielä viikonlopun yli odottamaan istutusta, koska maa oli liian märkää loppuviikosta, että oltaisiin uutta istutuskonetta päästy kokeilemaan.  Sen sijaan salaatti pääsi maahan juuri ennen sateita, mikä helpottaa sen juurtumista. Omassa pellossa se nyt kasvaa juhannukseen saakka.

Tällä viikolla päästiin myös maan hoitoon eli vihdoin äestämään lanta & kalkki maahan. Nyt lannoitetaan vielä kanankakalla ja hienonnetaan sekä ilmastetaan maata jälleen. Pellolla tehdään kylvöpenkkejä lisää koko ajan ja niitä ihanat harjoittelijamme jaksavat huolella harata vielä paremmiksi uuden siemen kodiksi.

Talkootunnit 2014

Ruokaosuuskunnan jäsenillä on satokaudella 2014 talkoovelvoite (10 tuntia per osuus), jonka avulla pyrimme varmistamaan, että kaikkiin tarvittaviin töihin saataisiin aina riittävästi auttavia käsiä mukaan. Talkoovelvoitteen suorittamiseen on olemassa monta eri tapaa:

• voit auttaa pellolla tai puutarhalla yhteisissä talkoissa peltotöissä tai osallistua siellä rakennustöihin tai koneiden huoltoon;
• voit osallistua sadon jakamiseen noutopisteellä;
• voit toimia myyjänä pop-up-kyläkaupassa tai pop-up-toripäivässä jne.
• tai jos esim. bloggaat ruokaosuuskunnan toiminnasta, otat valokuvia tai markkinoit muuten toimintaamme, niin tämäkin lasketaan talkootyöksi (eli yksi tunti ruokaosuuskunnan hyväksi tapahtuvaa toimintaa=yksi talkootunti).
• jos onnistut hankkimaan uusia jäseniä osuuskuntaan, niin tällä tienaat viisi talkootuntia; kannatusjäsenen hankinnasta yhden talkootunnin.

Vuoden 2014 talkootunnit ilmoitetaan alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeeella. Ilmoita tällä lomakkeella oman osuutesi TEHDYT talkootunnit. Mikäli tekijöitä (aikuisia) on kerrallaan kaksi tai useampi, kerro tunnit henkilöiden määrällä. Esim. kahden henkilön 2 tunnin talkootyö = 4 tuntia. Lisätietoja voit pyytää kysyä ruokaosuuskunta@gmail.com

ILMOITA TÄSTÄ LINKISTÄ TALKOOTUNTISI

Talkootunnit täyttyvät yllättävän nopeasti, joten enempikin talkoilu on mitä suotavampaa :-).

Jos koet, ettet kykene/ehdi suorittamaan tällä satokaudella omaa talkoovelvoitettasi, voit korvata talkootuntisi maksamalla 100 euroa osuuskunnan tilille (tästä lähetämme ohjeet sähköpostilla myöhemmässä vaiheessa). Jos talkootunteja jää tekemättä, voi jäljellä olevat tunnit kompensoida rahalla 10e/1h.

Kokous pöytäkirja ja tilinpäätös+toimintakertomus2013

PÖYTÄKIRJAHerttoniemen ruokaosuuskunnan varsinainen vuosikokous

Aika: 26.4.2014 klo 14.00 Paikka: Herttoniemen jakelupiste/asukastila, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki Läsnä: 13 henkilöä

1. Olli Repo avasi kokouksen klo 14.10. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo, sihteeriksi Galina Kallio ja pöytäkirjan tarkastajiksi Teija ja Keijo Norvanto.
2. Todettiin, että kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaisesti kahta viikkoa ennen varsinaista kokousta. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3. Käytiin läpi toimintakertomus, joka on toimitettu kaikille jäsenille kokouskutsun liitteenä. Puheenjohtaja esitteli edellisen tilikauden tilinpäätöksen ja luki tilintarkastajan lausunnon, jossa osuuskunnan tilikauden toiminta todetaan hyväksi. Todettiin, että tilikausi oli viime vuonna ensimmäistä kertaa kalenterivuosi, eikä se siten ole täysin vertailukelpoinen edellisiin tilikausiin. Liitteet katsottavaksi:  toimintakertomus 2013 ja tilinpäätös_2013_kokous
4. Vahvistettiin tilinpäätös.
5. Päätettiin vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille.
6. Päätettiin siirtää tilikauden ylijäämä osuuskunnan tilille.
7. Päätettiin, että hallitustyöstä ei makseta edelleenkään palkkiota. Päätettiin maksaa tilintarkastajan palkkiot tulevien laskujen mukaisesti.
8. Uudessa hallituksessa jatkavat Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Panu Karhu, Joonas Pekkanen, Marja-Liisa Lampinen, ja Olli Repo. Pyynnöstä päätettiin vapauttaa Sini Forssell, Pia Korhonen, Tuomo Sirkka ja Timo Räikkönen hallitusvastuusta. Uusiksi jäseniksi valittiin Virpi Ahola, Kai Karlsson ja Galina Kallio. Tilintarkastajana jatkaa Risto Ekholm, KHT, Audit Polar Oy.
9. Ei virallisia aloitteita käsiteltävänä. Eräältä osuuskuntalaiselta oli tullut sähköpostikysely mahdollisuudesta ostaa puolikas sato-osuus. Päätettiin käsitellä asia ‘muut asiat –osiossa’ jäsentilanteen yhteydessä.
10. Sato-osuuden puolittaminen: Osuuskuntaan haluava oli lähettänyt sähköpostia, jossa hän pyysi mahdollisuutta puolikkaan sato-osuuden ostoon. Hän ehdotti, että tämän voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että hän hakisi kokonaisen sato-osuuden joka toinen viikko. Keskusteltiin, että jos puolikkaat sato.osuudet sallitaan, niin moni saattaa tulevina vuosina haluta puolittaa sato-osuutensa. Tällöin osuuskuntalaisia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta pysyttäisiin toivotussa budjetissa. Päätettiin, että puolikkaita osuuksia ei tänä vuonna myydä. Kokonaisen sato-osuuden voi edelleen puolittaa kahden talouden kesken omatoimisesti.

Lisäksi: “3.2.2014 Osuuskunnan kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2014 ennakkobudjetti http://ruokaosuuskunta.fi/2014/kokous2014/. Budjetissa ja suunnitelmissa pysyminen vaatii 200 sato-osuuden myymistä vuonna 2014. Nyt emme ole pääseet tavoitteeseen. Koossa on tällä hetkellä150 sato-osuutta. Hallitus on päättänyt olla palkkaamatta toiminnanjohtajaa ennenkuin tavoite on toteutunut. Hallitus esittää, että jatketaan ja pysytään suunnitelmassa, mutta toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl.”

Käytiin moninaista keskustelua hallituksen esityksestä: “toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl”. Keskusteltiin budjetista. Mietittiin budjetin riippuvuutta toiminnanjohtajan palkkaamisesta ja pohdittiin voitaisiinko toiminnanjohtaja palkata osaksi kautta. Käytiin vilkasta keskustelua Olli Revon suuresta työmäärästä ja siitä, että toiminta täytyisi saada kestävälle tasolle vapaaehtoistyön suhteen. Päätettiin pysyä hallituksen esityksessä ja alkaa edistää toiminnanjohtajan palkkausta vasta kun 170 jäsentä on maksanut sato-osuuden.

11. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.10.

Ruokapiirin kyselyn tulokset

Herttoniemen ruokapiirin jäsenkyselyn tulokset. 104 jäsentä vastasi kyselyyn. Kysely tehtiin huhtikuussa 2014.

Ruokapiiri kysely 2014_rok from Olli Repo

Sato-osuus vuonna 2013

Kirsikankukkia, kylvöpenkkejä, äes & kaivinkone

Toukokuu on alkanut. Koivut ovat hiirenkorvilla, osa vielä punertavina kukkivat. Kaupungissa ruoho vihertää ja kirsikkapuiden kukat avautuvat lämmölle. Pellolla maa on kalkittu ja lannoitettu hevosenlannalla. Äestyksiä on aloitettu ja osa penkeistäkin on jo tehty. Mustajuuren erikoinen tikun muotoinen siemen kylvettiin pellolle ensimmäisenä vapun aattona. Sipuleille on penkit tehty ja niitä on huolella haravoitu eli savikokkareet sivuun. Siemenelle on tehty sopiva, lämmin, kostea, kuohkea penkki. Kaupungissa sataa rakeita ja pellolla ollaan iloisia, kun sade kastelee harvinaisen kuivaa toukomaata. Vesi helpottaa myös siitepölyistä katupölyilmaa. Omalla pellolla vettä saadaan kohta monesta paikasta.

Nyt on siis aika tehdä siemenen koti, mistä se voi versota. Hyvän kodin resepti on: oikeassa suhteessa ilmaa, maata, vettä ja lämpöä. Äestämisellä saadaan ilmaa maahan, jotta maa lämpeää. Seuraavaksi on huolehdittava sopivasta kosteudesta ja rakenteesta. Onneksi meillä on lieroja maassa ja hyvä mururakenne. Ravinteet on luomussa hoidettava kuntoon jo etukäteen. Lopuksi penkki on tasoitettava ja pinta tiivistettävä, jotta kosteus ei pääse haihtumaan maasta pintaan, vaan pysyy pinnan alla.

Ensimmäiset talkootkin on pidetty. Pellolla on tehty kontille paikkaa eli traktori ja pellon työntekijät saavat katon pään päälle. Janne Snellman on myös kaivanut pellon alle putket kasteluvettä, juomavettä ja sähkön vetoa varten. Karlsson siirsi kontin pellolle vappuna.

Perho kävi talkoilemassa vapun kynnyksellä Mustosessa ja poisti syksyn kevään tieltä. Monet kädet poistivat vanhan yrttikasvuston ja harasi vielä rivivälit päälle. Kyllä perholaisilla oli erilainen koulupäivä, työn jäljen näki heti ja ruokaosuuskunnan toiminta avautui. Myös uusia yrttejä taidetttiin oppia tunnistamaan. Lipstikka ja ruohosipuli olivat jo hyvässä kasvussa. Toukokuussa asiat etenevät kasvun voimalla, valon lisääntyessä nopeaa vauhtia. Täältä tullaan kasvukausi!

Kasvukauden 2014 alku & uusi viljelijä esittäytyvät

 

Huhtikuussa työt on aloitettu Omalla pellolla. Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin vähä lumisen talven jälkeen. Savinen peltomaamme on kuivunut kivasti ja pellollekin on jo päästy uudet perunat, timot istuttamaan. Nyt ne ovat murron lohkolla kahden harson alla. Yöt ovat Korson pellolla vielä kylmiä ja tänään kello 8 aikaan aamulla oli vain 2 celsius-astetta lämmintä ja maa jäässä. Mustosessa on saatu paljon aikaan. Kasvihuoneen penkit on käännetty, lannoitettu ja kylvetty. Yrttimaata on alettu siistimään ja maa-artisokkaa on nostettu. Pellolta on maa-analyysit ja vesianalyysi otettu.

Kauniit valoiset päivät lämmittävät peltoa ja lupaavat hyvää uudelle kasvukaudelle. Kuitenkin savimaa ei saisi kuivua liikaa ja kosteus pitäisi pitää pellossa. Pieniä aurinkoja leskenlehtiä näkyy siellä täällä ja monet puut kukkivat pellon reunalla, pajut kauniin keltaisin kukin. Alla Sandron, uuden personal farmerin esittely:

Olen Sandro Wüthrich ja tulin tänä keväänä uudeksi viljelypuutarhuriksi Ruokaosuuskuntaan. Tein aiemminkin jo töitä luomuvihannes- ja yrttiviljelyksien parissa muun muassa Majvikin Biodynaamisella maatilalla ja Wallisin vuoristolla Bergland Produkte nimisellä yrityksellä. Minulla on Suomen sekä Sveitsin kansallisuus. Toiset ammatilliset taustat ovat taimistoalalla, jolla myös opiskelin ja sain useita vuosia työkokemusta. Minulla on  myös puistonhoito kokemusta Helsingin Kaupungilla. Päätin taas aloittaa vihannesviljelyn, kun sain siitä mahdollisuudesta tietoa. Tässä minua innoittaa niiden monenlaiset koostumukset, muodot ja maut. Tykkään joskus ruoanlaitossa kokeilla uusia ateriavariaatioita ja olen jo kauan kiinnittänyt huomiota ostamieni elintarvikkeiden alkuperään ja viljelytapaan. Minusta olisi hyvä, jos kaupoissa ja toreilla olisi nykyistä laajempi valikoima tuttujen vihannesten erilaisia lajikkeita kuten esimerkiksi erinäköisiä porkkanoita. Ehkä pystyn tällä työlläni kehitellä jotain siihen suuntaan. Nyt huhtikuussa nostettiin maa-artisokat ylös ja kasvihuoneeseen kylvettiin pinaattia ja villirucola-salaattia. Myös varhaisperunat saimme istutettua.

High-tech farm

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan vuonna 2011 niin heti oli tarkoitus tehdä projektista kestävä; liiketaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Nyt on pakko pikkusen hehkuttaa. Ne asiat mitä suunnittelimme alkaa toteutua. Ei siinä mittakaavassa kun oli tarkoitus, mutta näillä resursseilla tämäkin on saavutus. Kuljetukset ympäristöystävällisiksi Olemme juttelemassa kuljetusauton muuttamista kulkemaan biokaasulla. Tämä vähentäisi hiilidioksipäästöjämme kuljetuksien osalta. Tässä projektissa ruokaosuuskuntaa on auttamassa Gasum Oy. Neuvottelemme vielä kuinka paljon konversio tulisi maksamaan.

Sesonkienergiaa Pellolle on tulossa aurinkopaneeli, joka tuottaa meille sähköä esim. kastelupumpulle. Testaamme aluksi pellolla kuinka homma toimii, ja sitten teemme Kaupunkilaisten omaan puutarhaan vähän isomman kuvion. Tilaamme paneelit ja tarvittavat osat Saksasta kimppatilauksen yhteydessä.  Jos kiinnostuit aurinkoenergiasta niin kannattaa tutustua http://aurinkovirta.fi/.

Monikaan asia ei onnistu heti, mutta kun niistä vaan jaksaa höpöttää niin ne voikin onnistua. Kummastakin jutusta saamme hyvää dataa ruokaosuuskuntalaisten käyttöön. Mikä hyöty biokaasusta ja aurinkoenergiasta on taloudellisesti? JA mitä hyötyä ympäristön näkökulmasta? Näistä kummastakin kerrotaan heti lisää kun asiat etenevät.

Rahoitamme kummatkin parannukset yhteistyöverkostomme kautta. Jos haluat tehdä uusia juttuja yhdessä Ruokaosuuskunnan kanssa niin ota ihmeessä yhteyttä.

Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan. Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.

Liity Ruokaosuuskuntaan!

Liity tästä linkistä jäseneksi.  

Kaupunkilaisten oma pelto on osa laajaa kansainvälistä liikettä

Kirjoittanut: Sini Forssell

Osallistuin kuun vaihteessa Kaupunkilaisten oman pellon edustajana Urgenci-verkoston järjestämään Euroopan kumppanuusmaataloustapaamiseen Villarceaux’ssa Ranskassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa oli mukana noin 90 ihmistä 19 eri maasta, edustaen erilaisia Community Supported Agriculture (CSA) – malleja ja muita vaihtoehtoisia ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiä verkostoja.

Ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista, esityksiä, keskusteluja ja projektien suunnittelua. Ensimmäisena päivänä tutustuimme toisiimme ja eri eurooppalaisiin CSA-hankkeisiin posterisessiossa, jossa osallistujat esittelivät omia hankkeitaan ja paikallisia verkostojaan. Kaupunkilaisten oman pellon edustama yhteisöviljelymalli on yksi ilmentymä CSA:sta, kun taas joissain maissa yleisempi malli on paikallisen yhdistyksen koordinoima yhden tai useamman tuottajan ’tuotekori’, johon kuluttajat sitoutuvat etukäteismaksuin.

Toisen päivän ohjelmassa oli osallistujien itse järjestämiä keskustelutyöpajoja. Pidin itse työpajan yhteisöllisyyden ja yhteisen omistajuuden tunteen rakentamisesta CSA-hankkeissa. Viimeisenä päivänä aloitettiin keskusteluista inspiroituneina konkreettisia projekteja liittyen muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuluttajakasvatukseen sekä CSA-hankkeiden väliseen tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja koulutukseen. Lisäksi kokouksessa aloitettiin yhteisen eurooppalaisen kumppanuusmaatalousjulistuksen kirjoittaminen, tavoitteena tunnistaa keskeiset yhteiset arvot ja periaatteet.

Kokous osoitti, että ympäri Eurooppaa on huikeita ihmisiä jotka aikaa ja vaivaa säästämättä työskentelevät reilun, yhteisöllisen ja ekologisen ruoantuotannon puolesta. Euroopan kumppanuusmaataloushankkeissa on mukana arviolta 400 000 kuluttajaa ja 5000 tuottajaa. Kokouksessa tuli hyvin selväksi, että CSA ei ole mikä tahansa lähiruoan markkinointikanava. CSA:ssa keskiössä on nimenomaan yhteisöllisyys, osallistuminen ja keskinäinen tuki, olipa se sitten kuluttajien tuki tuottajille, tuottajien keskinäinen apu tai kuluttajien tuki toisille kuluttajille. Yksi paljon pohdittu aihe oli vähävaraisempien kuluttajien huomioiminen CSA-hankkeissa. Joissain verkostoissa on esimerkiksi käytössä solidaarisuusrahasto, jonka avulla tarjotaan tietty määrä edullisempia sato-osuuksia. Eri maiden osallistujat myös painottivat eri asioita. Joissakin maissa korostetaan tavoitteena nimenomaan pienviljelyn säilymistä, kun meillä Suomessa painotus on usein ollut kuluttajalähtöisemmissä teemoissa, kuten ruoan alkuperän tuntemisessa ja puhtaassa ruoassa. Koen näiden erojen olevan samalla osoitus siitä, miten monenlaisiin haasteisiin kumppanuusmaatalous voi tarjota ratkaisuja.

Matkan kustannuksissa meitä tukivat Maa- ja metsätalousministeriö sekä tapahtuman järjestäjä Urgenci – The International Network of Community Supported Agriculture. Kiitos!

Food hub Herttoniemeen?

Ruokaosuuskunta on pyörittänyt ruokapiiriä Herttoniemessä asukastilassa. Tämä on ollut mahdollista Hertsikan pumpun avustuksella. Hertsikan pumppu on pyörittänyt asukastilatoimintaa samassa tilassa kun Ruokaosuuskunta. Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan. Kumpikaan ei pystyisi yksin hallitsemaan ja vuokraamaan 190m2 liiketilaa keskellä Hertoniemeä. Tila on mahdollistanut Toripäivien synnyn Erätorille. Asukastilassa on ollut isoja ja pieniä tapahtumia. Nyt on taas muutosta ilmassa. Hertsikan pumppu on lähdössä kirjaston ja nuorisotalon yhteyteen syntyvään ”Herttoniemitaloon”. Ruokaosuuskunta on käynyt myös keskusteluja ruokapiirin ja sadonjakelupisteen siirtämisestä kirjaston yhteyteen.

Mitä tehdään? Muutetaanko kirjastoon vai pysytäänkö omassa tilassa? Jos pysymme niin tarvitsemme yhteistyökumppaneita yms. jakamaan vuokraa. Meillä on vuokrasopimus voimassa vuoden loppuun 2014. Vuokra on 2150 €, joka sisältää vesimaksun. Jaamme vuokran Pumpun kanssa. Lisäksi tilassa vuokrataan työpisteitä ja säilytystilaa, joista Ruokaosuuskunta saa noin 200-300 euroa per kuukausi vuokratuloja. Tässä lyhyesti tämän hetkinen tilanne.

Mikä toiminta voisi olla ruokapiirin kanssa samassa tilassa? Voisiko asukastilasta tulla Food hub (ruokakeskus), joka yhdistäisi kuluttajat, ruuantuottajat, ravintolat ja maatilat? Yhteinen paikka, johon viljelijät voisivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Tila, joka aina välillä muuttuisi yhteiseksi keittiöksi tai ravintolaksi. Food hub valloittaisi lähiparkkipaikan ja toisi tuottajat & viljelijät myymään paikallisia tuotteita paikallisille ihmisille. Sitä olemmekin kokeilleet ruokapiirin yhteydessä Toripäivinä. Tälläiselle torille ainakin on ollut kysyntää. Tilan vieressä on ala- ja yläaste. Voisiko olla terveellinen eväs tai koulun jälkeen terveellisempi välipalapaikka. Tilan vieressä on myös palvelukeskus. Voisiko järjestää yhteistä tekemistä, kokkikursseja, perinne- ja etnisiäruokakokeiluja? Food hub toimisi vain jos se olisi paikallinen ja monikäyttöinen. Lähiasukkaat saisivat parhaat raaka-aineet suoraan tuottajilta. Voisiko tuottajat olla yhdessä paikallisten kuluttajien kanssa? Ruokalogistiikkakeskus kuluttajien ja tuottajien välillä.

Miten tämä olisi mahdollista? Uskomme, että on tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita tästä. Meillä on jo yhteisö koossa. Esimerkiksi Herttoniemen ruokapiirissä on 450 jäsentä. Ruokaosuuskunnan sadon hakee noin 70-90 kotitaloutta Herttoniemen jakelupisteestä viikottain satokauden aikana. Nyt siis etsimme yhteistyökumppaita tilan vuokraa ja kuluja jakamaan. Jakakaa tätä tietoa niin joku voi löytää ja nähdä tässä sen etsimänsä mahdollisuuden. Rakennetaan yhdessä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä Food hub!

Ottakaa yhteyttä pikaisesti. Viimeistään maaliskuun lopussa, koska huhtikuun lopussa pitää ilmoittaa omistajalle jatkammeko vuokrausta loppuvuodeksi vai lähdemmekö pois?

Laita emailiä olirepo@gmail.com tai ruokaosuuskunta@gmail.com tai soita 050-5715032 / olli

Lopuksi pari linkkiä mitä maailmalla on tehty. Inspiroitukaa ja tehdään tämä mahdolliseksi.

Food Hub http://wayneroberts.ca/archives/988

Yhteisön omistama ruokakauppa https://www.bozo.coop/

Peoples supermarket http://www.thepeoplessupermarket.org/about-us/

Ruokapiirin SPECIAL aukioloajat!

Liity Ruokapiiriin tästä. Ja tutustu toimintaan tästä.

ÄIJÄENERGIAA

Kiitos JuLulle hapankaalireseptistä. Katso Julunsivuilta muita hyviä reseptejä ja mahtavia stooreja. Nimi ruualle on ehkä paha… mutta saanen kommentoida nimeä sen verran jotta, vaikka nimi onkin äijä…kyllä tämä kelpaa naisillekin, ainakin raavaammille Martoille ja heikommat tätä suorastaan tarvitsisivat. Uroskokit kautta maailman tästä ruuasta ovat kehitelleet erilaisia versioita ja ilmeisesti Saksassa tämän tapaista syödään jo ennen aamupalaa, koululaiset koulussa välipalana. Reeberpaanin punakyntiset pikku tauollaan ja politzei suorastaan jonottaa iltojen pimennettyä tätä paikallisilta nakareilta. Venäjän arojen kaalikeidaskaupungeista puhumattakaan. Perluskoonikin söisi tätä, jos yhden aineen, pekonin nimi muutetaan Parmankinkuksi. Että ihan mistä tahansa sapuskasta ei todellakaan ole kysymys.

Mutta mikä se siis on, mitä siinä on?

Perussetti on seuraava:

Hapankaalia (kaupan rasia) <- Oman pellon hapankaalirasia Pekonia paketti Sipuleita maun mukaan Mausteita Bratfurstia, tai jotain hyvää mausteista raakamakkaraa yleensä Koskenlaskijaa Olutta ruokaan, sekä stimulanssiksi.

Eiköhän se herkku noilla aineilla irtoa. Laulussakin, tai ainakin jossain sananparressa sanotaan… istun taikka kävelen, pepa soittaa sävelen. No ei me sentään siihen tähdätä hapankaalilla, ei ainakaan tarkoituksella.

Mutta asiaan.

Korkkaa itsellesi maukas olut, kaada se jalalliseen korkeaan lasiin. Katso taas kerran  kuinka vaahtokukka kiertää lasin reunoja, jättäen tyhjentyneeseen kohtaan pitsisen vanan. Istu, ihastele ja ihmettele, että jotkut ovatkin osanneet tehdä juuri sinulle näin hyvää olutta. Vuosisatojen perinteellä Tatran vuoriston juuressa, vuoriston puhtaasta vedestä, korkealuokkaisesta mallasohrasta, huolella valituista hiivoista ja böömiläisellä humalalla maustettu. Tsekkiläisellä parhaalla ammattitaidolla. Että osaavatkin panna olutta.

Mutta ennen kuin olet juonut koko tölkin, alapas töihin.

Pilko pekonit pieniksi siivuiksi kylmälle pannulle ja sitten vaan pannun alle tuli, lisää hetkenpäästä sipulisilppu. Keltasipulia, punasipulia, valkosipulia. Valkosipulia maun ja syöjien mukaan. Hämmentele seosta ja lisää pekonien jo paistuttua pannulle hapankaali. Tulisuutta saadaan mukaan pepperonilla, joten pilko myös sitä joukkoon. Tässä vaiheessa, kun olet kumminkin ensimmäisen oluen jo lopannut tuulensuojaan, voit avata toisen; nyt mielellään tumman. Portteri on oikein hyvää ja sopivaa. Kaada puolipulloa olutta paistokseen, toisen puolen voit vaikka juoda janoosi. Paistoksen lämpötilaa voit nyt pudottaa sellaiselle hautuvalle tasolle, hämmennellä ja käännellä. Lisää myös mausteet, mustapippuri, rosmariini, meirami. Makuasioista ei saa kiistellä, siis mausteita maun mukaan.

Nythän ei ole mihinkään kiirettä, voinet siis rauhoittua siinä hellanääressä hetkeksi, ja käydä vaihtamassa toisen blueslevyn soittimeen. Nauti oluesta ja seurasta. Toivottavasti sellaista on lähelläsi.

Kun et kuitenkaan voi olla enää paikallasi, vaan se kapusta eksyi jälleen käteen, niin hämmennä nyt sitten paistostasi. Lisää puolipakettia koskenlaskijaa pieninä paloina. Anna juuston sulaa, maista. Huomaat että soija voisi tehdä hyvää, antaa suolaa ja makua, mikään välttämättömyys se ei ole, kun sitä suolaa tulee muutenkin syötyä liikaa. Vielä muutama hämmennys ja paistos on uunivuokaan siirtämistä valmis.

Kumoa ”suttu” uuninkestävään voideltuun vuokaan ja asettele vuoka uuniin. Sellainen 175 astetta on hyvä lämpö ja aika saa käyttää, ainakin tunnin, enemmänkin jos aikaa on.

Nyt onkin vihannesten aika. Ai minkä vihannesten? Niitähän tässä on käsitelty koko ajan. Niin on, mutta onhan sinulla ollut siinä pöydän kulmalla riittävä määrä makkaraa odottamassa jatkokäsittelyä, eli malta vielä hetki. Äsken siis puhuin makkarasta, en jauhomössöstä. Mutta ensin ne vihannekset.

Miesten ilta-ateria painottuu nyt vihanneksiin. Lehtipihvikin on vihannes, mutta sitä nyt ei ole tarjolla. Pilko, paloittele siis riittävä määrä suolakurkkua ja punajuurta, miksei tomaattiakin. Joku sitä kumminkin kaipaa. Kata pöytä, istumaan tai seisomaan, syöjien määrän ja tilaisuuden mukaan.

Koska makkaraa? Kuuluu huuto.

Kyllä sitäkin vielä tulee, kunhan odottelemme että uunipaistoksemme alkaa olla valmista. Ja eiköhän se jo ala olla. Joten.

Kuumenna parilapannu kuumaksi, voitele tarpeen mukaan ja kumoa makkaroita riittävä määrä pannulle, bratfurstia, lammasmakkaraa, mitä tahansa hyvää ja maukasta, lihaisaa. Makuasioistahan en ala kiistelemään, mutta…

Päästiinpä asiaan, ota siis huikka olutta, olet sen ansainnut. Olihan sitä vielä?

Paistele ja kääntele makkaroita riittävän monta kertaa, että ovat ”kypsiä” ja kuumia. Nosta vuoka uunista ja makkarat pannussa pöydälle tirisemään. Kutsu kaverisikin syömään.

Nauttikaa oluesta… (lue. viinistä) ja toisistanne.

ps. Tiskiähän ei paljoa tullut, joten sen voit hoitaa seuraavana päivänä.