Satoa & Kasvua

Keskikesä on pohjolassa. Valoa ja vettä riittää, mikä takaa valtavan kasvun. Omalla pellolla, Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa kesä-heinäkuun vaihde on hurjaa kasvun juhlaa. Samaan aikaan kitketään, sadonkorjataan ja vielä istutetaan. Myös konetöitä kuten riviväliharauksia ja biokalvopenkkejä sekä rikkaäestyksiä pitäisi tehdä, mutta pelto on sateiden jäljiltä liian märkää. Kasvien kasvu karkaa puutarhureiden käsistä. Luonnonkasvit ovat kasvaneet sateiden jälkeen hurjaa vauhtia ja peltolaisten on jälleen kerran nöyrästi hyväksyttävä, ettei luonnon kasvuvauhdissa pysy mukana. Koiranputket ja lupiinit kukkivat valkosinisinä niityillä ja rikkakasvit kasvavat korkeutta silmissä. Kesän vihreys ja vehreys on täällä. Mietin joka vuosi, miten viljelijä voisi nauttia keskikesän rytmistä ja kasvun kauneudesta, eikä vain nähdä peltotöiden suurta määrää.

Kuvat: Heidi Hovi; Kansainvälinen työleiri kitkemässä punajuuria, lantun käsiharausta ja kyssäkaalin kitkentää.

Viljelijöiden onneksi kansainvälinen työleiri aloitti juhannuksen jälkeen kaksi viikkoisen kitkentärupeamansa jälleen pellollamme. Kvt-leirin ajankohta suunnitellaan kasvun mukaan. Monet pellon harjoittelijat jäävät juhannuksen jälkeen lomalle, samoin osuuskuntalaiset viettävät kesälomiaan. Kuitenkin kasvien päähoitotyöt sekä luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeääkin tärkeämpi kitkentä on suoritettava heinäkuussa. Satovihanneksemme tavitsevat valoa ja luonnonkasvit eivät saa niitä liikaa varjostaa. Kitkentä on kuitenkin helpottavaa ja jopa mukavaa työtä kunhan siihen tottuu ja keskittyy: voi vain antaa käsien tehdä töitä ja pysähtyä paikoilleen, riviä ei kannata katsoa eteenpäin. Jos kääntää katseen liikaa ympärilleen, voi epätoivo vallata kitkijän. 

Nyt sadonkorjataan ensimmäisiin sadonjakoihin ennen kuin heinäkuussa hiljennytään kolmeksi viikoksi vain hoitamaan kasveja: kitkemään, käsiharaamaan, riviväliharaamaan, niittämään ja siimaleikkaamaan. Sadonjaot alkoivat juhannusviikolla ja jatkuvat kesäkuun viimeisellä viikolla. Ensimmäisissä kauden sadonjaoissa oli tarjolla isoiksi kasvaneita omia salaatteja, villiä rukolaa, mietoja, makeita kesäsipuleita, yrttimaan ruohosipuleita, lipstikkaa ja tillin varsia, kevään isoja palsternakkoja sekä maa-artisokkia, ensimmäisiä kyssäkaaleja sekä retiisejä, tuoreita vihreitä valkosipuleita sekä kausihuoneen omia basilikan taimia ja Mustosen  puutarhan raparperia. Sen sijaan omat uudet perunat eivät viileän alkukesän ja kevään takia ehtineet nyt jakoihin. Ne jaetaan sitten tauon jälkeen 26.7. jatkuvissa sadonjaoissa.

Kuvat: Mari-Johanna Rintamäki; Oman pellon kevätsipuleita, ruohosipulinippuja, tillinvarsia ja rukolaa.

Oman pellon viljavuus

Vihdoin kesäkuussa saimme vuoden 2017 viljavuusanalyysitulokset. Olemme ottaneet maa-analyysejä koko Oman pellon historian ajan eli vuodesta 2011 lähtien joka vuosi, jotta voimme tehdä mahdollisimman tarkat lannoitussuunnitelmat ja seurata viljavuuden muutoksia. Avomaan vihannesviljelyssä maa-analyysit tulisi ottaa vähintään viiden vuoden välein. 

Kompostoitunutta hevosenlantaa

Viljavuusanalyysistä näkee peltolohkoittain maaperän maalajin, pH:n, viljavuusluokan ravinteittain sekä multavuuden. Viljavuusluokkaa voi sitten verrata kasvin ravinnetarpeeseen ja laskea tarvittavan määrän orgaanista lisäravinnetta. Peruslannoituksemme on kompostoitu hevosenlantakomposti. Tämän ravinnemäärät vähennetään ensin kasvin ravinnetarpeesta ja sen jälkeen yritetään löytää sopiva luonnonmukainen lisälannoite, jonka N-P-K-suhteet eli typpi-fosfori-kalium-suhteet vastaisivat parhaiten kasvin ja lohkon ravinnetarvetta.

Yleensä maaperän kasvukunto heikkenee viljeltäessä ja maaperän täytyy saada levätä noin 5 vuoden välein. Tämän takia pelloilla on viljelykierto, jossa vuorottelee maata kuluttavat ja hoitavat kasvit. Omalla pellolla maaperän happamuus on vähentynyt, mikä on luultavasti parantanut kasviravinteiden saantia ja pellon kasvukuntoa. Lisäksi ravinteet eivät ole pellossa vähentyneet, kun tarkkoja lannoituslaskuja on tehty vuosittain. Kuitenkin viljelykierto on tärkeä, jotta maa pysyy puhtaana kasvitaudeista ja viherlannoskasvit pääsevät hoitamaan maaperän kasvukuntoa.

Tästä näkee kuinka pääravinteiden määrä on vaihtunut Anttilan lohkolla sekä keskimääräisen kalsiumin ja magnesiumin kehityksen pelloillamme.

Luomuviljelyssä maata tulee ravita, eikä sitä saa riistoviljellä. Mikäli emme palauta peltoon yhtä paljon ravinteita, kun sieltä otamme satona, maa köyhtyy. Itse olen kiitollinen kiertotalousyhteiskunnan aikana, että meillä on luomuhyväksyttyjä lannoitevalmistajia, jotka hyödyntävät yhteiskunnan jäteainesta kuten eläinten kakkaa, teurasjätteitä tai selluteollisuuden sivutuotteita lannoitteiksi. Suomessa myös prosessi on tarkoin valvottu ja valmiin lannoitteen ravinnepitoisuudet annetaan valmiiksi. Ihan viime vuosina myös luomussa on ollut mahdollista optimoida tarvittavat ravinteet, kun luomulannoitteilla on erilaisia N-P-K-suhteita.

Kesäkuun taimet

Vihdoin saadaan vettä ja lämpöä. Tällä viikolla tuntuu kuin normaali kesäkuu olisi vihdoin alkanut. Kasvuolot ovat olleet haastavat alkukaudesta: viileää ja kuivaa. Monille siemenille ja taimille maassa ei ole ollut tarpeeksi vettä. Tällä viikolla vihdoin satoi kunnolla, puiden lehdet kasvoivat täyteen kokoonsa ja kesäsää lämmitti peltolaisia muutamana päivänä. Kaupunkilaisten oman pellon ensimmäiset kesätyöntekijät aloittivat työnsä myös tällä viikolla. Pelto työllistää kesän aikana viisi vantaalaista 15 - 18-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Biohajoavan kalvopenkin laittoa

Biohajoavaa kalvoa on tällä viikolla levitetty lamopinaatille ja tulevalle mangoldille. Biokalvo pitää maan kosteana, ehkäisee rikkakasvien kasvua, kosteuden haihtumista ja pitää satoa puhtaana. Biopenkkien väliin kylvettiin rivivälinurmi, jota voi kesällä hoitaa leikkaamalla. Rivivälinurmi hoitaa lisäksi juurillaan maata, ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista sekä toimii hiilinieluna.

Loput perunat, härkäpavut, pensaspavut ja auringonkukat on myös kylvetty. Taimienistutuskone on lisäksi ollut kovassa käytössä. Ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit sekä indikaattori kiinankaalit pääsivät maahan. Kiinankaali ei ole meillä satokasvi vaan se on mieluisin kaali tuholaisille ja siksi siitä on hyvä tarkkailla kaalien tuholaistilannetta.

Vielä on taimia kuitenkin myös istuttamatta mm. kurpitsat ja lehtikaalit sekä avokesannoidut viherlannoslohkot odottavat vuoroaan. Ennen kuin kesäkuun lopulla  istutustyö vaihtuu taimien hoitotöihin sekä ensimmäisiin sadonkorjuuhommiin.

Pinaatin istutusta biokalvopenkkeihin

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Lamopinaatti

Osa viljelykasveistamme kasvaa vauhdilla. Kasvihuoneessa tillit ja rukolat ovat jo hienon kokoisia. Myös juhannussatoon tulevat salaattimme ovat isoja. Hieman jännittää, minkä kokoisia ne ovat sadonkorjuun alkaessa, mikä ajoittuu tänä vuonna joitain päiviä edellisiä vuosia myöhemmäksi.  Sadonjako alkaa tänä vuonna tuttuun tapaan juhannusviikolla, keskiviikkona 21.6., Arabiassa, Kalasatamassa ja Herttoniemessä ja jatkuu torstaina 22.6. Töölössä, kirjasto 10:ssä ja pellolla. Sadonjako päivämme ovat siis muuttuneet tiistaista ja keskiviikosta keskiviikkoon ja torstaihin.

Batavia salaatti 9.6.

Omat basilikan taimet

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Kasvihuone 9.6.& rukolat

Ihan liekeissä

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Härkäpavun kylvöä Longinojalla: Milja, Heidi & Pentti

Kesäkuu alkoi ja tohina käy. Pellolla on samaan aikaan menossa kevättyöt kuten kylväminen, istutus ja edelleen maan muokkaus sekä orgaaninen lannoitus. Tämän lisäksi kesätyöt ovat alkaneet: rikkakasvien ja tuholaisten torjunta. Myös kastelujärjestelmää on viime viikkoina joutunut siirtämään ja säätämään. Silti osa kylvöksistä on kärsinyt kuivuudesta. Maa on lämmennyt ja kuohkeutunut, mutta on kuiva paikoitellen.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Harsot laitetaan luomuviljelyssä mm. ehkäisemään tuholaisia

Harsoilla suojataan taimia tuholaisilta. Lisäksi ne suojaavat kylmältä ja ehkäisevät veden haihduntaa. Tällä viikolla kaalin  sekä lantun taimille on laitettu harsot heti istutuksen jälkeen, sillä kaalikasvit kärsivät monista tuholaisista kuten alkukaudesta kirpoista ja sen jälkeen kaalikoin sekä -perhosen toukista. Retiisirivit on tuhkattu, sillä se ehkäisee kirppoja, jotka syövät reikiä niiden lehtiin.

Myös rikkakasvien torjunta on aloitettu. Viikon sisällä on liekitetty ensin porkkanapenkkien rikkakasvit juuri ennen porkkanan taimien itämistä. Sipulipenkit liekitettiin sipulien ollessa 5 - 8 cm kokoisia. Penkit, joissa sipuli oli kasvanut suuremmaksi liekitettiin vain riviväleistä. Sipuli on vahva kasvi, kun kasvupiste sipulin sisällä ei kuole liekistä vaan jaksaa vararavinnon turvin työntää uuden verson. Retiisipenkit on harattu käsiharoilla ja kasvihuoneen rukolapenkit on käsin kitketty. Luonnonkasvitkin lähtivät kasvuun heti sateiden jälkeen: rikkojen pieniä taimia ja versoja näkyy siellä täällä pellolla. Tuomi kukkii ja voikukka ilahduttaa pientareilla. Myös puiden lehdet ovat puhjenneet kukkien viereen.

Emilia ja Mari-Johanna liekittävät sipuleilta rikkakasveja

Viikon aikana on kylvetty härkäpapua ja auringonkukkia, istutettu perunaa, lanttuja, punakaaleja, talvikaaleja, fenkoleita sekä kyssäkaaleja. Retiisejä ja nauriita on paikkauskylvetty kuivuuden takia. Perunoista on nyt istutettu varhaisperuna Timon lisäksi kesäperuna Annabelle, jauhoinen Opera ja moneen sopiva yleisperuna Colomba. Longinojalle on lisäksi istutettu kiinteä Nicola. Nyt toivon sopivasti taivaan sadetta ja auringon lämpöä, jotta kasvun ihme pääsee kunnolla kesään ja valloilleen.

Milja & Mari-Johanna perunan istutuksessa

Toukokuun isot yhteistalkoot

Kylvöpenkkien haravointia, harsojen läpikäyntiä & sokeriherneen kylvöä talkoissa

Kaupunkilaisten Oman pellon isot viikonlopputalkoot järjestettiin lauantaina 20.5. Talkoopäivä oli aurinkoinen ja kuuma. Talkoissa tasattiin traktorilla tehtyjä punajuuren kylvöpenkkejä, tehtiin harsosäkkejä punajuuriharsoille, kylvettiin sokerihernettä, paikkausistutettiin sipulia ja lajiteltiin talvehtineita harsoja hyviin ja huonoihin. Lisäksi tehtiin lantakomposti, rakennettiin traktorin kauhalle teline ja poistettiin selleriltä tuplaharso, sillä kesäsää on alkanut. Peltolounas sekä kahvihetki oli kiva yhteinen hetki ja keitto sekä piirakat maistuivat ulkotöiden jälkeen.

Pellon lantakompostin tekoa

Lantakomposti tehtiin talkoilemalla. Hevosenlantakuorma kasattiin aumaksi eli noin 2 metriä (leveys) x 2 metriä (korkeus) x pituus (saa olla niin pitkä, kun lantaa riittää). Kompostin alle ja päälle kasattiin viidentoista senttimetrin kuivikekerros. Näin komposti on kauniin mallinen ja lahotustoiminta sekä humuksen muodostus voi parhaiten alkaa, eikä ravinteita pääse valumaan hukkaan. Kompostissa vanha jäte hajoaa ja samaan aikaan syntyy yhtä maailman monimutkaisinta ja tärkeintä ainesta, elämää ylläpitävää humusta. Kompostoitunut aines ei karkaa ympäristöä rehevöittämään vaan ravinteet ovat stabiilimmassa tilassa humuksessa. Pellolla kompostoidaan lisäksi kaikki kasvijäte aumaksi, joka saa vuoden verran kompostoitua ennen kuin se palautetaan multavana maana takaisin peltoa elävöittämään, sillä peltoon on palautettava yhtä paljon orgaanista ainesta kuin sieltä satona nostetaan pois eli ensin peltoa pitää ruokkia ja sitten sieltä saa kerätä ruokaa. Kevät on aika lannoittaa ja antaa pellolle, jotta kasvukuntoa riittäisi sitten kesällä ja pieneliöille ruokaa, jotka pitävät maan rakennetta ja hedelmällisyyttä yllä. Kasvijäteauma kasataan samalla tavalla eli kerroksittain kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta, lantaa, kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta ja rimpsu saa alkaa alusta eli monta kerrosta kasvukauden aikana erilaista jätettä. Kuiviketta (olkea, turvetta tai syksyn lehtiä) tarvitaan tuomaan kompostiin ilmaa, sillä jätteen väliin tarvitaan happea terveen hajotustoiminnan aikaansaamiseksi. Mikäli happea ei ole tarpeeksi komposti mätänee ja mm. metaania voi karata ilmastoa lämmittämään.  Hyvin rakennettu ja hoidettu komposti ei haise pahalle ja kompostointi opettaa tekijäänsä. Jätteen palautus kiertoon on tärkeää. Näin ympäristömme pysyy puhtaana ja aineet sekä ravinteet kierrossa.

Osuuskuntalaisella on neljäntoista tunnin talkoominimi vuodessa eli ruokaosuuskuntalainen tekee oman ruokansa eteen töitä vähintään 14 tuntia kasvukauden eli 8 kuukauden aikana. Talkootunteja voi tehdä monella tapaa mm. pellolla talkoilemalla, talkooruokaa tekemällä, sadonjakopisteillä satoa jakamalla, kokoustamalla tai vaikka käännöstyöllä. Seuraavat isot talkoot ovat Omalla pellolla sunnuntaina 18.6. klo 11 - 16. Tervetuloa peltohommiin. Silloin on luvassa ainakin raparperien sadonkorjuuta, sipulien kitkentää ja paljon muuta. Pellolla virkistyy suomalaisessa maalaisympäristössä ja yhdessä touhutessa saa hyvän mielen sekä hyötyliikuntaa.

Vihreä Vihertää & Viherryttää

Varsisellerit pellolla

Lämpö tuli kerralla ja pelto vihertyy silmissä. Keltaisia kevätkukkia näkyy pientareilla: leskenlehtien kavereiksi ovat ilmestyneet voikukat ja kosteikkojen ympärille rentukat. Mustosen puutarhan lehtometsä on täynnä valkovuokkoja ja pienet raparperit ovat työntäneet ensimmäiset lehtivartensa esiin. Taimia on istutettu ja pellon ympärillä puut kukkivat. Puilla on vastakkainen rytmi verrattuna moniin vihanneksiin kuten kurpitsoihin, jotka alkukaudesta kasvavat kasvullisesti ja tekevät kukkaa sekä hedelmää vasta loppukesästä. Puut aloittavat kasvukauden generatiivisella eli suvunjatkamisvaiheella ennen kasvullista, vegetatiivista, vaihettaan. Puiden kukat jää usein huomaamatta, niitä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Ne ovat usein pieniä, mutta hyvin kauniita.

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Tällä viikolla on istutettu jo toinen erä salaatteja eli heinäkuun alun kerät. Lisäksi on istutettu ensimmäinen erä fenkolia ja purjoa. Osa taimien istutuksesta pitää jaksottaa, että tuoretta satoa saadaan useampana viikkona. Jotkut yksivuotiset kasvit ovat nopeita aloittamaan kukinnan heti sato-osan valmistuttua ja kukinta taas muuttaa vihanneksen makua ja rakennetta mm. salaatti muuttuu katkeraksi kukkavarren kehityksen alettua ja fenkoli taas puutuu. Kukinnan alettua ne ovat siis lähes käyttökelvottomia sadoksi. Myös varsisellerit ovat päässeet biokalvopenkkeihin. Niitä istutetaan vain yksi erä. Myös steiner-koululaiset kävivät istuttamassa yhden kennon fenkolia peltoon puutarhaopetustunnillaan.

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Toukokuu vihertää vihdoin ja vihreät arvot ovat pellolle tärkeitä, vaikkakin rikkakasvit peltolaisia usein rasittavatkin. Toisaalta myös rikat ovat tärkeitä, ne pitävät ravinteet pellossa, toimivat hyötyelijöille elinympäristönä ja tarjoavat pölyttäjille ruokaa, mahdollisesti ne ovat myös syötäviä villivihanneksia. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on puhuttu viime vuosina paljon viherryttämisestä. Maatalouspolitiikassa tuetaan mm. suojavyöhykkeitä, reuna-alueita ja niittyjä, jotka lisäävät eliöiden elinympäristöä ja monimuotoisuutta. Myös mosaiikkimaiset viljelyalueet, joissa on kosteikkoja, pusikkoalueita, metsävyöhykkeitä ja monimuotoisia pelto-alueita lisäävät biodiversiteettiä. Luonnonmukainen viljely viljelykierrolla ja monimuotoisella rakenteella lisää luontaisia lajeja kuten hyönteisiä, pölyttäjiä, lintuja, maaperämikrobeja ja hyötyeliöitä. Kaupunkilaisten Omalla pellolla on pieniä lohkoja, joiden välissä on kukkivia pientareita, pensasalueita, kosteikko, joki ja metsää. Monimuotoinen viljely pitää usein ekologiset lokerot täynnä ja lisää tasapainoa sekä vähentää yhden tuholaisen lisääntymisriskiä. Uudella maatalouspolitiikkakaudella on pyritty ottamaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät, innovaatiot ja tietämyksen levittäminen. Lisäksi tärkeä tavoite on mm. edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Meillähän on pellolla sekä luomun että biodynaamisen laadun takaava merkki. Tämä lisää luotettavuutta vihanneksiemme laatua ja niiden ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi ruokaosuuskuntatoiminta lisää mm. tietämystä oman ruoan alkuperästä, sen matkasta siemenestä satokasviksi ja pellolta pöytään sekä sen matkan ja viljelyn vaikutuksesta lähiympäristöön, vesistoihin ja ilmastoon. Ruokaosuuskunta viljelee luonnonmukaisesti vähentäen ympäristön kuormitusta, käyttäen orgaanisia kiertotalouslannoitteita ja biodynaamisesti uskoen läpinäkyvään tuottajan ja kuluttajan väliseen suhteeseen sekä satokasvin yksilöllisyyteen ja sisäiseen laatuun.

Palsternakkaa & Sipulia

Kausihuoneen tilli & rukolarivit

Savimaa on kuivunut hyvin. Toisaalta kylmä ei vielä viikolla päästänyt otettaan keväästä eikä päästänyt kasvun voimaa kunnolla valloilleen. Istutetut taimet eivät ole kunnolla juurtuneet, kun maa on ollut niin kylmä ja yöpakkaset ovat vierailleet vielä joka yö. Tämän takia pellolla taimet kärsivät vedenpuutteesta sekä kylmästä. Kausihuoneessa kuitenkin jo itää & orastaa. Nyt lämpökäyrä näyttää onneksi nousevan.

Sipulipenkkien haravointia alkuviikosta

Kylmästä huolimatta pyrimme pysymään kevään istutusaikataulussa, koska istutettavia ja kylvettäviä lajeja on paljon. Myös maan orgaaninen lannoitus on jatkunut savimaan kuivumisen tahdissa. Alkuviikko työstettiin paljon kasvupenkkejä ja haravoitiin savikokkareetkin vielä pois kylvön ja istutuksen tieltä. Tällä viikolla aloitettiin sipulin istutus käsin. Käsintyönnettäviä kylvöpyöriä säädettiin oikeisiin asetuksiin. Palsternakka, retiisi ja nauris kylvettiin niillä alkuviikosta ja nyt äestetään maata ensi viikon istutuksia ja porkkanan kylvöä ajatellen. Myös vanhempaa traktoriamme on päästy kevätkorjaamaan. Kevään rytmi on täällä ja jokapäiväisiin raekuuroihin on meilkeinpä tottunut. Onneksi aurinkokin on pilkahdellut aina välistä ja aamut ovat olleet kauniita kylmän yön jälkeen.

Kylvöä nipexillä, bassilla & earthwayllä

Tänä vuonna meillä on kolmea eri kokoista sipulia ja kolmea eri lajiketta. Suurimmat istukassipulit ovat juhannuksen sekä kesäkuun lopun nippusipuleita varten. Seuraava koko valmistuu heinäkuun lopussa elokuun nippuja varten ja pienimmät istukkaat ovat sitten elokuun lopun tavallista sipulia, joka ehtii tuleentua niin, ettei varsia enää hyödynnetä. Sipulimaalla on vietetty tällä viikolla monta kylmää, lumista, raekuuroista ja aurinkoista hetkeä. Tämä viikko on vaatinut lämpimiä vaatteita, sisua ja uskoa tulevaan lämpöön.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Sipulin istukasta on tällä viikolla ollut eri kokoa, paria eri väriä ja muotoa

Kevät käymässä

Siemenperuna Timoa

Toukokuu alkoi lämpimästi ja pellon töissä on tämän viikon ollut ihan toukokuun tuntua.  Osa pelloista kuivui tällä viikolla ja se on työllistänyt pellon työntekijöitä. On ollut kiire luomulannoittaa ja kevätmuokata ennen mahdollisia sateita, jonka jälkeen voi taas olla ettei pellolle pääse koneella vähään aikaan.

Salaatin taimien istutusta

Tällä viikolla maahan saatiin maa-artisokan mukulat, loput varhaisperunat, ensimmäiset taimet: salaatti, selleri ja kyssäkaali. Kylmä voi kuitenkin tulla vielä takaisin. Se on otettu istutuksissa huomioon. Salaatti kestää muutaman asteen pakkasen, timo-peruna tai juuriselleri eivät myöskään ole arkoja kylmälle. Lisäksi kaikki istutettu on lämpimässä hallaharson alla. Perjantai-ilta vaihtui Omalla pellolla yöksi ennenkuin ensi viikon sipuli- ja palsternakkapenkit olivat valmiita. Näin valmistauduttiin mahdollisiin tuleviin sateisiin eli nyt pellon työt eivät tyssää sateeseen vaan meillä on ensi viikon kylvöjä  ja istutuksia varten kylvöpenkit valmiina. Tämä viikko oli monella tapaa täynnä kevään tohinaa. Tilauksia saapui pellolle odottamaan vuoroaan. Kesä- ja syyssiemenperunat saapuivat, samoin viherlannoksen siemenet sekä sipulin istukkaat. Samaan aikaan pellolla levitettiin lantakompostia ja muokattiin maata sekä ajettiin penkkejä. Valmiita penkkejä haravoitiin ja katettiin istutustuskuntoon. Biokalvotettuja penkkejä täytettiin pienillä vihreillä luomutaimilla. Taimille tuotiin hallaharsoja sekä harsojen painoja.

Peltotyössä on tärkeää olla kokoajan tietoinen sääennusteista, sillä niiden mukaan työt tulee ajoittaa. Työt on tehtävä maan ja taivaan rytmissä: kun maa on sopivan kuivaa ja taivaalta ei tipu vettä traktorin niskaan. Maatyö ajoittuu täysin aurinkovuoden mukaan, jokaisella kasvilla on oma kasvuaika ja lämpötila sekä vesitarve. Se tulee ottaa huomioon Suomen nopeasti etenevässä lyhyessä kasvukaudessa, jossa joka päivä valo-olosuhteet ovat hieman erilaiset.

Pellolla vieraili noin kolmekymmentä opettajaopiskelijaa torstaina. He oppivat, että kylvöpenkki on siemenen koti, jonka tulee kuohkea, ilmava ja tarpeeksi kostea sekä lämmin eli neljän klassisen elementin tulee olla tasapainossa ennen kuin taimi pärjää ja saa otolliset kasvuolosuhteet. Kokeilimme myös käsituntumalla kynnettyä märkää savimaata sekä jo kuivunutta kylvömuokattua peltoa. Näin saimme tuntumaa savimaan moneen luonteeseen. Maa on tunnettava ennenkuin sitä alkaa muokata, jotta voi tukea sen hedelmällisyyttä ja rakennetta töiden oikea-aikaisuudella.

Mari-Johanna ja opettajaopiskelijat istuttavat selleriä

Odotuksen tuntua

Tämän viikon täytti matalapaine ja odotus. Melkein joka päivässä oli kolme vuodenaikaa; rakeita, vettä, tuulta ja auringon pilkahdus. Viikkosuunnitelman mukaisia töitä ei pystynyt tekemään. Ensi viikolla istutettavia taimia sekä pellolla tehtäviä ensimmäisiä kylvöjä varten maata olisi pitänyt lannoittaa hevosenlantakompostilla ja luomulisälannoitteilla sekä muokata ja tehdä penkit. Savimaa oli kuitenkin liian märkää, joten maan ehdoilla mennään. Savimaan rakenne on tärkeää säilyttää sen elävyyden ja hedelmällisyyden kannalta. Lisäksi tiivistyneessä maassa kasvukunto ja pieneliötoiminta huononee.

Mari-Johanna muovittaa pientä taimihuonetta

Tällä viikolla on sitten tehty kaikkea, mitä pitää tehdä ja mikä helposti jäisi kiireessä tekemättä kuten rasvattu koneet, soritettu peltotie ja satokatoksen alue, kevätlannoitettu sekä kitketty Mustosen yrttimaa ja herukat. Lisäksi on kunnostettu pieni kausihuone tulevia taimia varten. Myös peltomaan pinta-aloja on laskettu valmiiksi toukokuun alun kasveille ja harsosäkkejäkin on viety valmiiksi ensi viikon töitä nopeuttamaan.

Soran levitystä ala Orest, PikkuPeura & Colin

Vihdoin vappua kohti sää näyttää hieman aurinkoisemmalta ja yöpakkasetkin saavat väistyä. Perjantaina osa peltolaisista lähti siivoamaan uutta Longinojan lohkoa Malmille Perhon oppilaiden kanssa. Nyt on siis Longinojallakin korkattu kausi oppilasryhmän kanssa ja virkistävä maatyö opettaa kestävää kehitystä kauden 2017 Liiketalousopisto Perhon oppilaille.

Personal farmer todella toivoo toukokuun alun auringon ja lämmön kuivattavan savimaan, jotta toukokuun alussa päästäisiin tositoimiin peltomaan kanssa. Kasvun tuntua, kevään kiirettä ja möyheää, lämmintä, hedelmällistä, kylvövalmista maata odottaa jo ihan malttamattomana.

Tau ja Katja ottavat uutta luomulannoitetta herukoiden lannoitukseen

Juliste ja flyer 2017

Ruokaosuuskunnan flyer A4 2017.pdf

Ruokaosuuskunnan juliste 2017

Rakeita & Varhaisperunaa

Savimaa kuivui ennen perjantain sateita

Huhtikuun puoliväli toi kevättyöt Kaupunkilaisten Omalle pellolle. Nyt sataa rakeita, mutta ajatukset ovat jo juhannuksen sadossa eli tietyt työt pitää tehdä nyt, jos satoa aikoo jo keskikesällä saada. Tällä viikolla yöt olivat kylmiä, mutta päivät suhteellisen aurinkoisia. Nyt ollaan taas seurattu säätiedotuksia useamman kerran päivässä ja työt tehdään ilmojen sekä maan kuivumisen mukaan. Ennen torstai-iltana alkaneita sateita ja matalapainetta piti saada varhaisperunat maahan eli maa kynnettyä, lannoitettua ja äestettyä. Alkuviikon pakkasaamun kyntö kuivatti savimaata niin, että puolessa välissä viikoa uskallettiin se jo orgaanisesti lannoittaa sekä äestää. Torstaina päästiin istuttamaan ja peittämään perunat kaksinkertaisella harsolla.

Heidi äestämässä maa-artisokkamaata

Mustosen puutarhassa alkoi kausihuoneen kylvöt eli rukolaa ja tilliä kylvettiin puoli kasvihuonetta täyteen, jotta sato valmistuisi jo juhannuksena. Tätä ennen penkit muokattiin, kalkittiin sekä kompostia ja kanankakkaa levitettiin. Samalla kasvihuone tuli siivottua kevätkuntoon.

Maa-artisokat nostettiin edeltävällä viikolla maasta ja tällä viikolla uskallettiin maa-artisokkamaakin äestää ennen sateita, sillä kylmistä ilmoista huolimatta maa oli suhteellisen kuivaa loppuviikosta ennen sateita. Kuitenkaan koneella istutusvakoja ei ehditty tekemään ennen kuin maa oli taas märkää. Mustosen puutarhan työt pitää ehtiä tehdä nyt ennen kuin ensimmäiset taimet saapuvat, maan muokkaus, lannoitus ja penkkien teko sekä istutus pellolla alkavat. Meillä on niin montaa eri kasvilajia ruokaosuuskuntalaisten sesonkivihanneksena, että tämä tuo meille haasteen saada kaikki työt tehtyä oikea-aikaisesti, että kasvit valmistuvat suunnitellusti. Töiden oikea-aikaisuus pitää kuitenkin sopia ilmojen ja maan kuivumisen kanssa yhteen, sillä savimaan kasvukunto on luomuviljelyn A & O. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, mutta toisaalta hereillä oloa ja intuitiota sekä joustavuutta.

Kasvihuoneessa kylvökset saivat harson päälleen, sillä yöt voivat olla kylmiä

Mihin kaikkeen meidän laitevastaava Pentti ja uusi traktori pikkupeura pystyvätkään...Meidän uudessa nelivedossa on tosiaan etukuormaaja, joka on meille luksusta. Nyt voimme kuormata mm. lantaa. Tällä viikolla Pentti kuormasi lantakompostia peräkärryyn, jotta saatiin varhaisperunamaa lannoitettua.

Pentti & pikkupeura

Toisaalta jouduimme vielä tällä viikolla lannoittamaan ihmisvoimin peräkärrystä lapioimalla. Tämä vei aikaa. Onneksi olemme hankkineet täksi kaudeksi myös vanhan lannanlevitysperäkärryn. Tällä hetkellä se on vielä kollegaviljelijällä Majvikissa korjattavana. Huhtityöt ovat kuitenkin alkaneet täydellä teholla ja nyt on ensimmäiset kylvöt, istutukset ja maan muokkauksetkin jo tehty. Aurinko paistaa, sataa ja välillä käy kylmä viima, enää odotamme lämpöä.

Orest & Tau levittävät lantaa varhaisperunamaalle

Maa & Valo

Päivien pituus on kesän puolella ja maaliskuu vaihtui huhtikuuksi. Maaliskuussa maa ja valo tulivat näkyviin ja suunnitelmia tehtiin. Huhtikuussa huhtityöt alkavat. Meidän uudet työntekijät Tau ja Orest sekä ensimmäinen tämän kauden harjoittelija Mari-Johanna aloittivat työt huhtikuun alusta. Ensimmäiseksi otettiin maa-analyysit Omalta pellolta sekä uudelta Longinojan lohkolta, jota osuuskunta hoitaa tämän kauden. Sen jälkeen aloitettiin viime kauden sadonnosto. Pellolta nostetaan nyt keväällä palsternakat sekä maa-artisokat ylös maasta ja varastoon pariksi kuukaudeksi odottamaan ensimmäistä sadonjakoa. Maa on ollut niille paras varasto talvehtia. Lisäksi pellot siivotaan, osa vielä kynnetään ja pääsiäisen jälkeen, huhtikuun lopulla on jo ensimmäisten istutusten vuoro.

Kuva: Tau Lehto; Oman palsternakan nostoa Anttilasta tällä viikolla

Nyt ollaan valmiina uuteen kauteen, vaikka maa on vielä viileä ja märkä. Maa on levännyt lumipeitteen alla, mutta paljon on tapahtunut. Uusi traktori ”pikku peura” on hankittu osuuskuntalaisten mikrolainoilla. Lisäksi osuuskuntamme jäsen Perho on yhdistynyt Helmi liiketalousopiston kanssa Perho liiketalousopistoksi. Heidän kanssaan on suunniteltu Malmille uutta peltolohkoa, joka palvelee mm. koulun kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa tarjoten kokkiopiskelijoille kestävän gastronomian oppimisympäristön. Liiketalousopiskelijoille se tarjoaa autenttisen yrityksen (osuuskunta), jonka liiketoimintaa seurata sekä markkinoida pellon tuotteita. Lisäksi matkailuala voi hyödyntää maatila- ja virkistysmatkailu ideaa sekä terveystieto yhdistää Green Care-virkistysliikunnan kehon ja mielen huolloksi. Malmin Longinojalle on nyt suunniteltu yhden hehtaarin viljelyalue Oman pellon lisäksi. Tulevaisuudessa tästä on tarkoitus tulla itsenäinen sisarosuuskunta Herttoniemen ruokaosuuskunnalle. Longinojan viljely on nyt ensimmäisenä kautena pääasiassa maanparannusviljelyä.

Kuva: Orest Lazepka; Maa-analyysien ottoa Longinojan uudella peltolohkolla

Myös Omalle pellolle on alettu suunnittelemaan tulevaisuutta varten tilakeskusta eli sisätilaa mm. vihannesten pakkaamiseen ja varastointiin. Lisäksi rakennukseen tulee mm. pukuhuoneet, työkaluvarastot sekä henkilökunnan kahvihuone. Lisäksi talven aikana on muun muassa etsitty uusia työntekijöitä peltotoimintaa vahvistamaan sekä uusvanhoja laitteita kuten lannanlevityskärryä. Lahden ruokaosuuskunta järjesti kevättalvella kumppanuusmaataloustapaamisen, johon osallistui Lahden lisäksi Herttoniemen ruokaosuuskunta, Tuusulan Oma maa, Ompputonttu sekä uusi aloittava kumppanuusmaataloustila. Se on virkistävää kuulla muiden tilojen kuulumisia ja suunnitelmia. Lisäksi kuultiin hienot luennot aiheista:kumppanuusmaatalous ja immuniteetti, kumppanuusmaatalous yhteiskunnallisena toimijana, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys sekä kumppanuusmaatalous käsitteenä. Nämä luennot löytää Suomen Kumppanuusmaatalouksien facebook-sivulta. Se on myös hyvä paikka verkostoitua CSA-piireihin sekä pysyä ajantasalla.

Oman pellon viljelysuunnitelma on jälleen tänä vuonna iso viime vuoteen verrattuna. Niin Malmille kuin Omalle pellollekin on tilattu biodynaamisesti tuotetut siemenet, luomutaimet, viherlannoksen siemeniä, tehty lannoituslaskuja ja tilattu orgaanisia lannoitteita sekä mietitty viljelykiertoa. Myös siemenperunat ja istukassipulit on tilattu. Omalle pellolle on tulossa uusina lajeina tälle kaudelle kaskinaurista, lehtiselleriä sekä romanesco-kaalta. Takaisin viljelyvalikoimaan tulevat juurisellerit sekä raitajuuri. Lisäksi kaaleja ja porkkanoita viljellään viime kautta enemmän. Myös harjoittelijoita on jälleen tulossa kiva joukko eri kouluista. Tuleva kasvukausi näyttää valoisalta ja siihen lähdetään intoa täynnä. Oman pellon seitsemäs viljelykausi on alkanut. Tervetuloa seuraamaan toimintaa, virkistymään pellolle sekä jakamaan oman maan tuoreet & terveet antimet.

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan? Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017

Kirjoittaja: Olli Repo

Valokuvat: Veikko Somerpuro

Viljelyteam 2017

Ruokaosuuskunnan viljelyjoukkue on nyt kasassa. Seitsemäs satokausi saa alkaa Kaupunkilaisten omalla pellolla. Ruokaosuuskunnan palkatut viljelijät ovat Heidi Hovi, Pentti Okkonen, Tau Lehto ja Orest Lazepka. Uusina työntekijöinä aloittaa Tau ja Orest. Taulle pelto on tuttu, koska hän on Ruokaosuuskunnan jäsen. Kesätöihin tulee pellon vanha tuttu viljelijä Sandro Wüthrich. He tekevät yhdessä kaikki pellon työt kylvöstä sadonkorjuuseen. Apunaan heillä on aktiivinen ruokaosuuskunnan jäsenistö, kesätyöntekijät ja työharjoittelijat. Ruokaosuuskunta toivottaa vanhat ja uudet työntekijät tervetulleiksi omalle pellolle. Palkattujen työntekijöiden lisäksi pellolla on useita työharjoittelijoita. Olemme todella kiitollisia pellon harjoittelijoista. Yritämme tarjota heille mahdollisimman mielenkiintoisen harjoittelupaikan, joka inspiroisi ja antaisi heille uskoa viljelyn tulevaisuuteen. Viljelemme biodynaamisesti, joten luonnonmukainen viljely tulee myös tutuksi työharjoittelussa. Otamme vielä lisää työharjoittelijoita pellolle. Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä.

Pellolle on ostettu myös uusi traktori. Se helpottaa työntekijöiden työtä ja vähentää stressiä, kun ei tarvitse kokoajan jännittää kestääkö vanhat traktorit koko satokautta. Traktori tarjoaa työharjoittelijoille mahdollisuuden opiskella konetöitä Kaupunkilaisten omalla pellolla. Aikaisemmilla vanhoilla traktoreilla ei saanut ajaa työharjoittelussa, koska työturvallisuutta emme pystyneet takaamaan harjoittelijoille. Tämä on toivottavasti hyvä porkkana hakea työharjoittelemaan omalle pellolle.

Olemme valmiit uuteen satokauteen, joka alkaa virallisesti huhtikuussa. Ensimmäiset sato-osuudet valmistuvat kesäkuussa ja satokausi päättyy marraskuun lopulla. Otamme uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Liity mukaan joukkoon iloiseen.

Jokapäiväinen leipämme

Ekosäätiö järjesti luentosarjan nimellä "Jokapäiväinen leipämme" viime vuonna. Ruokaosuuskunta osallistui 4.10.2016 luennoimalla kumppanuusmaataloudesta. Nyt  luentosarja on julkaistu pdf-raporttina, jonka voi ladata alla olevasta linkistä. Raportin on toimittanut MMT Kaisa Karttunen ja Sauli Rouhinen. Kumppanuusmaatalous luennon osuus alkaa sivulta 20.

Jokapäiväinen leipämme - nettijulkaisu final

Kiitos Ekosäätiölle ja Saulille!

Kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle

Kaupunkilaisten oma pelto palkkaa vantaalaisia nuoria kesätöihin.

Tarjoamme viidelle 1999- 2002 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti:

1. jakso 5.-16.6.2017 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
2. jakso 19.6.-30.6.2017 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
3. jakso 17.7.-28.7.2017 väliselle jaksolle 1 kesätyöpaikkaa

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 99-02 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Kerro myös mikä harjoittelujakso sopisi sinulle parhaiten.

Hakuaika päättyy 20.3.2017. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 30.3.2017.

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2017 myydään nyt. Liity tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farm.

Palkkaamme viljelijän satokaudelle 2017.

Kiitos hakemuksista. Työpaikka on täytetty satokaudelle 2017!

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle.

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneiden käyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta. Viljeltävä peltoala on noin 3,5 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä 2 muun viljelijän kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2017. Työ on määräaikainen.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä. Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 31.1.2017 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

Ps. Etsimme myös työharjoittelijoita pellolle. Lisää tästä.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Suositut työharjoittelupaikat ovat nyt auki satokaudelle 2017.

Viljelemme biodynaamisesti noin 3,5 hehtaarin peltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunta on palkannut 3 viljelijää hoitamaan peltoa. Työharjoittelijat oppivat heiltä monipuolisesta viljelystä. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä, kvt-leiri. Pelto toimii myös GreenGare paikkana. Tänä vuonna voimme myös tarjota konepuolen opetusta työharjoittelijoille.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle juuri sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi kesto on 1 kuukausi. Työharjoittelu kausi alkaa huhti/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voit sopia itsellesi sopivamman jakson tai koko viljelykauden. Työharjoitteluun/työssäoppimiseen voi tulla myös te-toimiston kautta. Harjoittelupaikka sijaitsee Vantaan Korsossa.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin, lounaan ja konepuolen opastusta. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti työharjoittelu –sanalla), jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle. Paikat ovat jaossa nyt. Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis/infoilta.

Lisätietoja ruokaosuuskunta@gmail.com tai Olli (050-5715032)

ps. Etsimme myös viljelijää. Tsekkaa työpaikka tästä.

Pellon marrasoloa & talvieloa

Talvi tuli, talvi meni, talvi tulee & talvi menee. Hyvä, että syksy tuli hetkeksi takaisin niin saatiin vielä pellolta siivottua satotähteet, harsoja pois lumen alta sekä kompostit peitettyä talveksi ja kynnettyä. Sunnuntaina 20.11. oli viimeiset tämän kauden talkoot. Kaalimaa tyhjeni satotähteistä nopeasti, harsosäkit pääsivät kasaan ja vesiletkut pääsivät talveksi pinoon satokatokseen. Lopuksi vielä ajettiin Pentin kanssa kaikki koneet satokatokseen suojaan. Savimaan sekä marraskuun harmaus täytti maan ja pelto hiljeni.

Jälleen on aika sulkea pelto talveksi. Valtava kasvukauden työ ja pohjolan aurinko  on enää osuuskuntalaisten energiana vaikuttamassa maailmalla. Kaikki, mitä ollaan istutettu ja hoidettu, on nostettu satona tai kompostoitu takaisin maata parantavaksi humukseksi. Peltovuoden eli kasvukauden kierto sulkeutuu. Nyt voimme jälleen päättää, mitä kulutamme ja miten käytämme energiamme. Lainaammeko energiaa ja aurinkoa pallon toiselta puoliskolta, ostammeko ulkomaista ruokaa vai ostammeko kotimaisia varastoituja luomutuotteita vai syömmekö omaa talven varalle säilöttyä ruokaa. Lisäksi voimme tietysti päättää millaisiin tekoihin auringosta lainaamamme ja vihanneksina syömämme energian käytämme, kuinka palautamme sen takaisin maailmaan. Tiistaina 29.11. suunnittelemme jo osuuskunnan kokouksessa ensi kasvukautta.

Kasvukauden viljelijät kiittävät omaa maata, omaa peltoa kaikesta sadosta, mitä se on kantanut. Kiitämme harjoittelijoita, ilman heitä kasvukauden työtä ei olisi ollut mahdollista tehdä. Iso kiitos hallitukselle, joka tekee ison työn. Jokainen osuuskuntalainen on tärkeä ja ilman osuuskuntalaisia kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, että olette tekemässä uudenlaista ruokajärjestelmää, jossa eri-ikäiset ja kuntoiset ihmiset kohtaavat. Osuuskuntamme pyrkii puhtaaseen ympäristöön ja nojaa ekosysteemipalveluihin sekä haluaa pitää ruokaketjun läpinäkyvänä niin, että viljelijät ja osuuskuntalaiset kohtaavat ja tietävät, mistä ruoka tulee, kuka sen kasvattaa, miten se kasvatetaan. Pellolla pyritään mahdollisimman suljettuun aineiden ja ravinteiden kiertoon sekä maan hoitoon ja puhtaaseen, monimuotoiseen, virkistävään ympäristöön. Kiitos myös meidän pellon linnuille, hyönteisille ja maan miljoonille pienelijöille.

Tätä kautta kuvaa alkukauden vesisade, joka kypsytti palsternakat, punajuuret, perunat ja sipulikasvit suuriksi. Tämän kauden muistaa hyvästä tunnelmasta pellolla ja ryhmistä mm. green care toiminta lisääntyi: Lilinkodin eli mielenterveyskuntoutujien lisäksi pellolla on käynyt Luovin erityisnuoret ja Lyhdyn kehitysvammaiset. Myös koululaisryhmien vierailut lisääntyivät. Oma ruoan tuotanto ja sen virkistävä voima kiinnostavat. Loppusyksi oli valoisa ja kuiva mikä helpotti sadonkorjuuta. Marraskuussa tuli lumipeite ennen talvea. Sitten syksy tuli vielä muutamaksi viikoksi syystöineen takaisin ennen joulumarraskuun vaihdetta.

Hyvää talvea ruokaosuuskunta & Oma pelto!

Harjoittelijamme Annika Toivasen runo:

Lehti leijaili puusta, Syksy tipahti syliini,                                                                                    Suru siirretään kompostiin, Voimavaraksi keväälle, Uudelle elämälle

Savi & lumi

Ensi lumi satoi pellolle marraskuun ensimmäisinä päivinä. Nyt hento lumipeite suojaa talvehtivia maa-artisokkia ja palsternakkoja sekä savimaatamme. Kasvukausi loppui lokakuun loppuun ja talvi alkoi. Kuitenkin töitä pellon kanssa on vielä marraskuun loppuun saakka. Pellolta pitää vielä siivota kasvustoa kompostiin ja osa maasta on kyntämättä. Koneet pitää viedä suojaan ja kastelujärjestelmä kasata. Tietysti luonnonmukainen tarkkailumme vaatii vielä omat paperityönsäkin.

Vielä muutamia purjojakin jäi maahan viime viikonlopun talkoista. Lauantain talkoissa oli muutama sisukas henki nostamassa viileässä lokakuun lopun harmaudessa omia purjoja maasta. Nyt lokakuun lopun tilalle astui valkoinen lumipeite ja eilen nostin vielä lumen alta maa-artisokkaa. Kuivahko maa oli pehmeää ja muhevaa lumen alla.

Viimeiset omat perunat jaettiin tällä viikolla. Viime viikkoina niiden lajitteluun on mennyt aikaa, kun ennen sadon jakoa perunasäkit on täytynyt käydä läpi ja huonot perunat poistaa. Kaikki varastossa olleet vihannekset kaipaavat lajittelua säilytyksen jälkeen, ovathan ne elävää tuotetta. Ensi viikolla on tämän kauden viimeiset sadon jaot eli satoa aloitettiin jakamaan tänä vuonna 14.6. ja lopetetaan 9.11. Viimeiseen sadonjakoon jäi purjoja, palsternakkoja, punajuuria, juurisellereitä, maa-artisokkaa ja lehtikaalta. Tällä kaudella perunat, palsternakat ja sipulikasvit: purjot sekä sipulit onnistuivat. Punajuuretkin kasvoivat hyvin. Ne taisivat hyötyä jatkuvasta kosteudesta, ainakin sipulikasvien pintajuuret ja palsternakan kehitys vaativat tasaista kosteutta. Loppusyksy oli onneksi kuiva ja helpotti sadon nostoa savesta.

Lauantaina juhlitaan Oman pellon sadonkorjuujuhlaa eli kekriä Lapinlahden vanhan sairaala-alueen hävikkiruokaravintola Loopissa. Kekri on vanha sadonkorjuu-juhla, jossa korostuu yhteisöllisyys sekä sukupolvien välinen kohtaaminen ja yhdessä syöminen. Meidän Kekrissä ruokaa on valmistettu Oman pellon pienistä hävikkivihanneksista ja yhdessä herkutellaan Oman pellon antimilla ja kasvukauden muistoilla pimenevässä marraskuun lauantai-illassa.