Kasvukauden 2014 alku & uusi viljelijä esittäytyvät

 

Huhtikuussa työt on aloitettu Omalla pellolla. Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin vähä lumisen talven jälkeen. Savinen peltomaamme on kuivunut kivasti ja pellollekin on jo päästy uudet perunat, timot istuttamaan. Nyt ne ovat murron lohkolla kahden harson alla. Yöt ovat Korson pellolla vielä kylmiä ja tänään kello 8 aikaan aamulla oli vain 2 celsius-astetta lämmintä ja maa jäässä. Mustosessa on saatu paljon aikaan. Kasvihuoneen penkit on käännetty, lannoitettu ja kylvetty. Yrttimaata on alettu siistimään ja maa-artisokkaa on nostettu. Pellolta on maa-analyysit ja vesianalyysi otettu.

Kauniit valoiset päivät lämmittävät peltoa ja lupaavat hyvää uudelle kasvukaudelle. Kuitenkin savimaa ei saisi kuivua liikaa ja kosteus pitäisi pitää pellossa. Pieniä aurinkoja leskenlehtiä näkyy siellä täällä ja monet puut kukkivat pellon reunalla, pajut kauniin keltaisin kukin. Alla Sandron, uuden personal farmerin esittely:

Olen Sandro Wüthrich ja tulin tänä keväänä uudeksi viljelypuutarhuriksi Ruokaosuuskuntaan. Tein aiemminkin jo töitä luomuvihannes- ja yrttiviljelyksien parissa muun muassa Majvikin Biodynaamisella maatilalla ja Wallisin vuoristolla Bergland Produkte nimisellä yrityksellä. Minulla on Suomen sekä Sveitsin kansallisuus. Toiset ammatilliset taustat ovat taimistoalalla, jolla myös opiskelin ja sain useita vuosia työkokemusta. Minulla on  myös puistonhoito kokemusta Helsingin Kaupungilla. Päätin taas aloittaa vihannesviljelyn, kun sain siitä mahdollisuudesta tietoa. Tässä minua innoittaa niiden monenlaiset koostumukset, muodot ja maut. Tykkään joskus ruoanlaitossa kokeilla uusia ateriavariaatioita ja olen jo kauan kiinnittänyt huomiota ostamieni elintarvikkeiden alkuperään ja viljelytapaan. Minusta olisi hyvä, jos kaupoissa ja toreilla olisi nykyistä laajempi valikoima tuttujen vihannesten erilaisia lajikkeita kuten esimerkiksi erinäköisiä porkkanoita. Ehkä pystyn tällä työlläni kehitellä jotain siihen suuntaan. Nyt huhtikuussa nostettiin maa-artisokat ylös ja kasvihuoneeseen kylvettiin pinaattia ja villirucola-salaattia. Myös varhaisperunat saimme istutettua.

High-tech farm

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan vuonna 2011 niin heti oli tarkoitus tehdä projektista kestävä; liiketaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Nyt on pakko pikkusen hehkuttaa. Ne asiat mitä suunnittelimme alkaa toteutua. Ei siinä mittakaavassa kun oli tarkoitus, mutta näillä resursseilla tämäkin on saavutus. Kuljetukset ympäristöystävällisiksi Olemme juttelemassa kuljetusauton muuttamista kulkemaan biokaasulla. Tämä vähentäisi hiilidioksipäästöjämme kuljetuksien osalta. Tässä projektissa ruokaosuuskuntaa on auttamassa Gasum Oy. Neuvottelemme vielä kuinka paljon konversio tulisi maksamaan.

Sesonkienergiaa Pellolle on tulossa aurinkopaneeli, joka tuottaa meille sähköä esim. kastelupumpulle. Testaamme aluksi pellolla kuinka homma toimii, ja sitten teemme Kaupunkilaisten omaan puutarhaan vähän isomman kuvion. Tilaamme paneelit ja tarvittavat osat Saksasta kimppatilauksen yhteydessä.  Jos kiinnostuit aurinkoenergiasta niin kannattaa tutustua http://aurinkovirta.fi/.

Monikaan asia ei onnistu heti, mutta kun niistä vaan jaksaa höpöttää niin ne voikin onnistua. Kummastakin jutusta saamme hyvää dataa ruokaosuuskuntalaisten käyttöön. Mikä hyöty biokaasusta ja aurinkoenergiasta on taloudellisesti? JA mitä hyötyä ympäristön näkökulmasta? Näistä kummastakin kerrotaan heti lisää kun asiat etenevät.

Rahoitamme kummatkin parannukset yhteistyöverkostomme kautta. Jos haluat tehdä uusia juttuja yhdessä Ruokaosuuskunnan kanssa niin ota ihmeessä yhteyttä.

Oman viljelijän ajatuksia

Koen tärkeäksi avata tässä tulevan kasvukauden suunnitteluvaiheessa toimintamme ydintä. Olin hyvin kiitollinen kysymyksestä, mikä nousi viime maanantain kokouksesssa yhdeltä osuuskuntalaiselta: Ymmärsinkö oikein, että minun täytyisi maksaa enemmän ja saan mahdollisesti vähemmän satoa? Tämä kysymys osui naulankantaan. Sadon määräähän ei voi kukaan taata mm. ilmaston muuttuessa. Toiminnassamme näen tärkeänä juuri uuden vaihtoehtoisen ruokaketjun AFN:n(Alternative Food Networks). Tietyllä tavalla kumppanuusmaataloudessa ei ole kysymys vain kuluttajan hyödyistä, mitä minä saan? Vaan kyse on laajemmasta perspektiivistä, yrityksestä luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää järjestelmää ja mallia. Meidän Herttoniemen ruokaosuuskunta on yksi vaihtoehto luoda yksinkertaisempaa, lyhyttä ruokaketjua, joka on paikallinen. Ruoan kuluttajasta tulee ruokakansalainen, joka tietää ja vaikuttaa siihen, missä ruoka kasvaa ja miten. Ruoka on paikallista sesonkiruokaa. Vihannekset eivät kulje ympäri maapalloa ja kuluta suurta määrää fossiilista polttoainetta. Niiden viljelemiseen ei käytetä ylikansallisten yhtiöiden ulkoisia panoksia. Osuuskuntalainen tietää minne oma raha menee ja mitä se tukee. CSA:n on tarkoitus olla läpinäkyää toimintaa, joka tukee paikallista taloutta eikä riistä kolmansia maita.

Supermarketissa ruoasta näemme pääasiassa sen hinnan. Hintalappu on monille suurin peruste tehdä ostopäätös. Viimeisten vuosikymmenten aikana ruokakulttuuri on muuttunut monella tapaa. Ennen ruoka tuli lähiympäristöstä ekosysteemipalveluita hyödyntäen. Nyt syömme globaalia ruokaa, joka voi tulla monesta maailman eri osasta. Tähän kehitykseen on liittynyt mm. talouskasvu, joka on mahdollistanut ruoan kansainvälistymisen. Kuitenkin n. puolet maapallon väestöstä työskentelee maatalouden parissa, mutta se on vain n. 4 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Maaseuduilla ei ole tapahtunut samanlaista talouskasvua, jos katsotaan koko maailmaa. Maatalouselinkeino ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Maailmassa on suuri määrä köyhiä, heistä suurin osa asuu maaseudulla ja kehitysmaissa. Heistä osa viljelee rehua kehittyneiden maiden karjalle, jotta lihakarjamme saisi ruokaa. Heidän omat sademetsänsä ja hiilivarastonsa vähenevät niinkuin myös ruoan tuotanto.

En väitä, että Herttoniemen ruokaosuuskunnan malli olisi valmis. Olemme lähteneet aika tyhjästä ja paljon kehitystä ollaan saatu aikaan. Joka vuosi rakennetaan budjetti ja malli kohti kestävämpää kehitystä uudelleen. Tämä vaatii paljon työtä ja myös siitä työstä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä pitää maksaa. Ruoan oikeaa hintaa on vaikea määrittää, se koostuu niin monesta tekijästä ja ruoan tulee olla kaikille peruselinehto. EU:n maatalouspolitiikan ajalla monen viljelijän silmissä ruoan hinta on vääristynyt. Kun liityimme EU:hun, yhden yön aikana monen viljelijän tulo tipahti puoleen. Suomi on aina ollut pientilavaltainen maa, monet pientilat joutuivat lopettamaan tukien astuttua voimaan. Pientilojen vähentyessä ja maatalouden intensiivisyyden kasvaessa myös biodiversiteetti väheni ja maatalouden ulkoiset negatiiviset ympäristövaikutukset lisääntyivät. Näillä on myös oma hintansa, mainitakseni muutamia: ilmastonmuutos, maaperän hedelmällisyyden väheneminen ja lajien kuoleminen sukupuuttoon.

EU:n maatalouspolitiikka ei ole valmis. Ruoan jakautuminen tasaisesti ei tapahdu vielä. Olin Helsingin yliopistolla kuuntelemassa korkean tason neuvonantajan luentoa. Hän totesi "business as usual ei ole mahdollista", "koko ruokajärjestelmän muutos on pakollinen ja se tulee lähtemään kansalaisista ei päättäjistä". Vaihtoehtoisia ruokakanavia voidaan luoda, yrittää yhdessä tehdä maanviljelystä ja ruoan kaupasta kestävää sekä reilua. Voimme lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä viljelijän ja kuluttajan suhdetta.

Vuoden 2014 satomaksun määrä hyväksyttiin viime maanantain kokouksessa. Muun muassa energian ja polttoaineen hinta, mikä vaikuttaa suoraan ruokaan kallistuu koko ajan. Satomaksu on laskettu niin, että ruokaosuuskunnalla olisi varaa myös palkata työntekijä hoitamaan hallintoa kuten laskujen maksuja ja muita liikkuvia osia, joita ruokaosuuskunnassamme on tätä nykyä aika iso määrä. Ilman näiden hoitamista toiminta ei ole kestävää. Tuoreiden luonnonmukaisten vihannesten kasvatus n. 200 hlölle, kuljetus ja kestävän mallin perustaminen maksaa osakkaalle tänä vuonna 450 €.

Kohti kestävämpää kehitystä ja tulevaisuutta toivoen Heidi

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle?

Palautekyselyn tulokset vuosi 2013

Palautekysely tulokset 2013_rok from Olli Repo

Teimme satokauden jälkeen kyselyn ruokaosuuskuntalaisille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille jäsenille 28.11.2013. Vastaneita oli 107. Palautekyselyn perusteella suunnitellaan ja kehitetään Ruokaosuuskunnan toimintaa. Kiitos kaikille osallistujille.

Viljelijän kiitos

 

Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelijän työrupeama alkaa olla lopuillaan. Tuomas siivoaa vielä peltoa, vankistaa kasvihuonetta kestämään lumen painoa ja kokoaa viikoittaiset sato-osuudet marraskuun loppuun. Itse alan saada pellon kirjanpidollisia töitä päätökseen. Tänään oli biodynaamisen tuotemerkkimme Demeter-tarkastus. Tuntuu oudolta, että marraskuun sade viuhtoo käännettyä maata ja kesän työ sekä hedelmä eivät ole näkyvissä pellolla. Viljelijä on yrittänyt elää koko kasvukauden luonnon kasvurytmissä ja kiireessä hoitaen jokaista tainta. Nyt kasvukauden anti on poissa pellolta. Se on vuoden kiertokulkua ja irti päästämistä.

Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää jokaista osuuskuntalaista rohkeudesta liittyä osuuskuntaan: sijoittaa rahaa etukäteen, uskoa ruokaketjun muutokseen ja elää kasvukauden mukana ottaen riskin sadon onnistumisesta. Se on uskaliasta elää nykymaailmassa sesongin mukaan, luonnonmukaisesti. Lisäksi välillä tuotteita on tullut niin, että monen ruokavalio on muuttunut kasvispainotteiseksi. Tämä tukee globaalia ruokaturvaa. Kasvisvoittoisemmalla ruokavaliolla ruoka riittää helpommin koko maailman väestölle ja kokonaisviljelyn ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Kiitos myös hienosta talkootyöstä. Tämän vuoden pellon viikonlopputalkoot olivat ihania, ihmisiä riitti ja paljon saatiin aikaan. Sadonjaoissa on myös monen osuuskuntalaisen ilta taittunut.

Iso kiitos Olli Revolle, joka on uskonut ruokaosuuskuntaan alusta asti. Hän on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, joka on ilman rahallista korvausta hoitanut paljon osuuskunnan hallinnollisia asioita. Monet hänen hienot ideansa ovat kantaneet. Kiitos koko hallituksellemme, joka on jaksanut koko vuoden pyörittää mielessään osuuskunnan asioita. Lämmin kiitos Sini Forssell, Timo Räikkönen, Panu Karhu, Meeri Taimisto, Marja-Liisa Lampinen, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Hilkka Helsti ja Pia Korhonen.

Sydämellinen kiitos Nina Revolle kauniista, mutta realistisesta Kekri-puheesta. Ninalta se luonnistui, kun hän on kokenut sekä osuuskuntalaisena olon, että pellolla työskentelyn tänä syksynä.

Ilman meidän ihania harjoittelijoita minä en olisi jaksanut pellolla ja viikoittaisia sato-osuuksia ei olisi ehditty tekemään. Iso kiitos halaus: Panulle, Katjalle, Marialle, Raijalle, Ilkalle, Pauliinalle, Kirsille, Karille, Timolle, Miialle, Ninalle, Anniinalle, Ari-Matille ja Antille.

Lisäksi haluan kiittää erityisesti Marja-Liisa Lampista, joka on osuuskuntalaisemme ja on talkoillut lähes viikoittain pellolla satopäivinä. Kiitos Tomi Laaville koneavusta, Harri Loipolle kasvihuoneen suunnittelusta ja konetöistä sekä Stigille kuormaaja-avusta. Jari Kuokkaselle iso kiitos rakennus- ja korjausavusta sekä kaminasta, mikä odottaa uutta vajaa. Jukka Jormolalle suuri kiitos biodynaamisen maan omistamisesta. Hän on suuresti arvostamieni intiaanian tavoin ymmärtänyt, että kukaan ei voi omistaa maata. Kiitos Eeva ja Esko Mustoselle virkistyspuutarhamme kaudesta. Kiitokset kansainväliselle työleirille kasvinsuojelumme onnistumisesta.

Tietysti toimintaamme on tukenut moni muukin. Lopuksi haluan todeta, että on hienoa tehdä työtä yhdessä Suomen monimuotoisen, pienimuotoisen, luonnonmukaisen maanhoidon eteen. Olemme tehneet työtä kotimaisen puhtaan, läpinäkyvän maanviljelyn eteen. Se tukee tervettä ravinteiden kiertoa, vähentää saasteita, tekee ruokajärjestelmästä yksinkertaisemman, lisää pellon pienelämää ja tarjoaa yhden vaihtoehdon monimutkaiselle ja pitkälle elintarvikeketjulle, jota maapallon kantokyky ei tule kestämään. Hyvää talvea Oma pelto: pelto saa Suomessa levätä ja puhdistua talven ajan. Vai lepääkö pelto koskaan..taitaa siellä pieneliöt tehdä kovastikin töitä lumen alla maan uumenissa.

Kuumaperuna

Olisiko perunan pitänyt jäädä alunperinkin Peruun? Peruna saapui Eurooppaan espanjalaisten valloittajien mukana 1500-luvulla ja 1700-luvulla Suomeen. Peruna muodostui myös Suomessa tärkeimmäksi viljelykasviksi ja korvasi nauriin. Se on vastannut nälänhätään. Peruna pystyy ruokkimaan suurenmäärän ihmisiä. Se on yksi maailman tärkeimmistä ravintokasveista.

Peruna on halpaa ruokaa ja sen viljely vie vähän energiaa. Se on vähän työtä vaativaa verrattuna muuhun avomaaviljelyyn. Meidän viljelykierrossa peruna on hyvä kasvi, koska peltolohkoillamme on kestorikkakasviongelmia. Ennen Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelyä biodynaamiset peltolohkot olivat hyvin luonnonniittymäisenä viljelynä. Sen kaltainen viljely voi lisätä luonnonmonimuotoisuutta, mutta lisää myös rikkakasvien määrää pellolla. Niitty on kerännyt aikamoisen siemenpankin maahan. Meidän viljelykierrossa ennenkuin lohko on valmis vihanneksille, siinä viljellään perunaa. Peruna kestää rikkakasveja ja sille riittää riviväliharaus multauksen yhteydessä, jolloin suurimmat rikkakasvit saadaan pois.  Peruna on sopinut Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelykiertoon. Perunaan meillä menee työtunteja muutama päivä istutukseen, muutama päivä multauksiin, päivä varsien niittoon ja sitten on sadonkorjuu. Muut avomaavihannekset tarvitsevat tuon lisäksi 200 tuntia kitkentää ja hoivaa. Peruna on siis vähän vaativa. Lisäksi mukula kasvaa syvällä maassa, missä kosteutta riittää, joten kuivanakaan kesänä meidän ei tarvinnut kastella perunaa. Peruna ei siis käytä vesivarojakaan. Muut viljelykasvit tarvitsevat Suomen maaperään verraten emäksisen pH:n kasvaakseen eli kalkita täytyy. Perunarupi taas mahdollisesti lisääntyy kalkitussa maassa, joten peruna käy viljelykierrossamme kohtaan, jossa emme ole vielä itse maata kalkinneet. Perunan viljely ei siis myöskään syö niin paljon  lannoitus- ja kalkituskustannuksia kuin muut avomaavihanneksemme. Perunan nosto on myös verraten nopeaa ja helppoa nyt, kun Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on siihen kone. Peruna on verraten vähän kustannuksia ja panoksia vaativa viljelykasvi.

Peruna on kuitenkin koisokasvien heimoon kuuluva kasvi. Monet koisokasvit sisältävät glykoalkaloideja eli ihmiselle myrkyllisiä aineita. Etelä-Amerikan luonnon perunat sisältävät runsaasti solaniinia, mutta sen sijaan viljellyt lajikkeet hyvin vähän. Perunan joutuessa valoon, se vihertyy ja solaniini pitoisuu nousee. Biodynaamisesta taustani johtuen olen harrastanut lajikkeiden sisäisen laadun tutkimista kokemuksellisin menetelmin. Christina Henatch piti kursseja Suomessa 2000-luvun alussa. Kursseilla käytiin läpi kuinka Saksassa tutkitaan kokemuksellisesti lajikkeiden sisäisiä laatuja ja muotovoimia. Näistä biodynaamisista lajikkeiden tutkimis- ja jalostamiskursseista muistan kyllä myös oman kokemukseni perunasta. Peruna jätti toisiaan sellaisen hassun sohvaperunaolon ja herkempi saattaa sen varmaan ilman erityistä tutkimistakin kokea. Tieteellisesti tämän voi sanoa, että peruna nostaa serotoniini tasoa, nostaa mielialaa ja torjuu stressiä. Eri tutkijoiden mukaan tällä voi myös olla kielteisia vaikutuksia. Myös koisokasvit saattavat aiheuttaa toisille allergisia oireita. Muita koisokasveja ovat mm. paprika, tomaatti ja munakoiso.

Itse en kuitenkaan näe tätä peruna-asiaa niin mustavalkoisena. Perunassa on paljon hyvää ja ehkä myös muutamia huonoja ominaisuuksia. Mutta eikös lähes meissä kaikissa ole? Lähes mikään kasvi ei pysty yksin ravitsemaan ihmistä ja yksistään olemaan terveellinen. Jopa vesi on vaarallista ihmiselle liian suurina pitoisuuksina. Kohtuudella peruna pystyy vastaamaan globaaliin ruokaturvaan ja usein tuottamaan satoa huonommissakin oloissa.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on jakanut perunaa heinäkuun viimeisestä viikosta lähtien ja perheelle tuo 1-2 kg viikossa ei ole paljon. Se on muutama peruna viikossa per perheenjäsen. Yksineläjälle se toki voi olla iso määrä. Toisaalta peruna myöskin säilyy hyvin, oikein varastoituna kevääseen saakka. Peruna siis sopii hyvin pohjoisen kasvukauteen: kasvaa tarpeeksi nopeasti ja säilyy vielä seuraavaan kevääseen. Tällöin myöskään riisiä tai muita etelän viljoja ei tarvitse tuoda pitkiä matkoja niin kaukaa. Perunan hiilijalanjälki on siis pieni. Itse suosittelen kyllä myös speltin jyviä riisin korvikkeeksi ja perunan tilalle silloin tällöin. Speltti on vatsaystävällinen, vähän jalostettu terveellinen vilja. Myös perunasta saa c-vitamiinia, kaliumia, rautaa, magnesiumia, sinkkiä, kuparia, hiilihydraatteja ja proteiineja. Lisäksi peruna joidenkin tutkimusten mukaan saattaa alentaa verenpainetta.

Toripäivä 26.10. Ennakkotilaukset!

Kiitos kaikille Toripäivän kävijöille, tuottajille ja talkoolaisille. Toripäivän fiilistä voitte ihastella näistä kuvista. Keli oli mitä oli. Nyt ennakkotilaukset yhdistettynä Toripäivään näyttivät niiden tärkeyden. Olemme luoneet Toripäivä-konseptin, joka kestää sadetta. Uudet Toripäivät ensi syksynä 2014. [gravityform id="11" name="Toripäivä 26.10.2013 klo 10-14"]

Tukikohta pellolle

Vajan piirrustukset vaja_perskis_top (1)

vaja_jullarit (1)

vaja_runkomitat_perskis_MUUTOS (1)

Vajan katolle tulee viherkatto vaja_viherkatto (1)

Syyskuun satoa

Syyskuu on ollut lämmin ja mukavan aurinkoinen, nyt ollaan kuitenkin saatu myös sadetta. Kostea savimaa muovautuu ja mukautuu jalkojen alla. Pellon ympärillä alkavat koivut kellastua ja jokunen kultainen lehti leijailee silloin tällöin satolaatikkoon. Tuomessa näkyy jo ruskan värit. Pellolla on aloitettu jo kyntötyötkin, vaikka nyt on vasta paras sadonkorjuun hetki. Viimeisiä kesäkurpitsoja viedään ennen yöpakkasia.

Tällä viikolla heinäkuun viimeisestä viikosta lähtien jaettu kesäkurpitsa vaihtui lämpimän väriseen kurpitsaan. Myös maissin tähkän päässä oleva ensin vaalea tukka muuttui liilaksi, sitten tummanliilaksi ja nyt ensimmäiset röyhyt ovat jo ruskeita eli valmiita korjattavaksi. Ensimmäiset maissit saatiin jakoon tällä viikolla ja myös sunnuntain talkoissa ne pääsevät omaan wokkiin. Lehtikaalia vielä omalla pellolla riittää ja se ei onneksi kylmistä öistä välitä.

Vaaleat palsternakat, jännät mustajuuret, pyöreä juuriselleri ja kumman muotoiset maa-artisokat ovat saaneet vielä syyskuun kasvaa omassa pellossa kokoa. Palsternakka kestää hyvin kylmää ja sen varastointi onnistuu vaikka pellossa. Punajuuri ei sen sijaan kestä kylmää, joten sen nosto pellolta kylmiöön on pian edessä. Sunnuntaina nostetaankin yhteisvoimin satoa kylmimpiä kuukausia lämmittämään. Vuorossa sunnuntaina ovat varmaankin ruskan väriset porkkanat ja punajuuret. Perunamaa on taas vaihteeksi liian märkä, jotta se kantaisi konetta.

Nyt omaa satoa on pellossa, jaoissa ja osuuskuntalaisten keittiöissä, mutta välillä myös toreilla. Syyskuu on sadonkorjuun aikaa ja juhlaa. Myös toripöydät notkuvat maan makuja ja kesän värejä. Lauantaina 21.9. on Herttoniemessä Pop-up-tori ja sitten sunnuntaina syödään yhdessä pellolla omia biodynaamisia vihanneksia töiden lomassa.

Borssi

puoli kiloa keittolihaa (naudan lapaa, kylkeä tai häränhäntää) 3 litraa vettä kolme isoa punajuurta noin 200g lanttua 3 porkkanaa 300-400g kaalia 2 sipulia 3 laakerinlehteä kokonaisia maustepippureita 4 valkosipulinkynttä suolaa mustapippuria väkiviinaetikkaaöljyä paistamiseen

tarjoiluun: persiljaa smetanaa tai valutettua jugurttia ruisleipää (ja voita)

HUOM! Tarvitset vähintään 5 litran kattilan.

1. Tee ensin lihaliemi. Huuhtele keittoliha kylmällä vedellä, laita kattilaan 3 litraa vettä ja liha sinne. Kuumenna kiehuvaksi, anna porista reippaasti hetki ja kuori reikäkauhalla tai siivilällä vaahto pois. Vähennä lämpöä niin että liemi kiehuu hiljaa, lisää laakerinlehdet ja maustepippurit. Anna hautua lihasta riippuen pari-kolme tuntiin (häränhännät vaativat neljäkin tuntia). Pitkä haudutus miedolla lämmöllä tuottaa parhaan tuloksen! Mikäli vettä haihtuu liikaa, lisää kiehuvaa vettä aina tarpeen vaatiessa niin että lihat varmasti peittyvät. Jos lihassa on luu, nosta liha liemestä kun se on kypsä, ja irrota lihat luista. Tässä vaiheessa kannattaa myös onkia liemestä laakerinlehdet ja maustepippurit pois. Ota lientä talteen noin 4 desiä. Haudutusaikana raasta juurekset ja kaali ja pilko sipuli. Säästä punajuurta raastaessa syntynyt punajuurimehu.

2. Kuullota kaalia hetki öljytilkassa ja lisää se lihojen kanssa liemeen. Anna hautua.

3. Kuullota sipulia öljyssä, ja lisää sitten porkkana, lanttu ja punajuuri. Kuullota raasteita hetki, lisää sitten talteen ottamasi lihaliemi ja anna raasteiden hautua puoli tuntia, mieluiten kannen alla.

4. Ydistä raasteet kaali-lihakeittoon. Mausta keitto suolalla ja pippurilla. Kuumenna, kunnes kiehuu.

5. Sekoita punajuurimehuun murskatut valkosipulinkynnet ja 2 ruokalusikallista etikkaa. Lisää mehu keittoon ja sekoita hyvin. Anna tasaantua hetki.

6. Nauti borssi smetanan, tuoreen persiljan ja ruisleivän kanssa.

Noudatin tätä ohjetta melko tarkkaan, mutta lihaliemeen kaipasin lisäohjeistusta, samoin kuin ilmoitettuihin määriin - siitä täydennys: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/383755/Borssikeitto%20-%20aito%20ven%C3%A4l%C3%A4inen%20reseptti/

Borssi ei kaipaa välttämättä lihaa, sama ohje toimii silloinkin: aloita suoraan kasvisten kuullottamisesta ja hauduta niitä kattilassa puolen tunnin-tunnin ajan. Borssin voi myös pakastaa.

Ohje + kuva: Veera Laine

Ennakkotilaukset Toripäivään 21.9.2013

[gravityform id="9" name="Toripäivä 21.9.2013 klo 10-14"]

Ruokaosuuskunta teki sähkösopimuksen Ekosähkön kanssa. Miksi?

Halusimme suomalaisen sähköyhtiön, joka tuottaa 100% uusiutuvilla energialähteillä sähköä. Ekosähkön tuotantolaitokset myös sijaitsevat Suomessa. Etsiessä ja tutkiessa sähköyhtiöitä tuli mieleen, että miksen minäkin voisi vaihtaa sähköyhtiötä. Sellaiseen, joka tukisi paikallisia tuottajia, ja jotka investoivat Suomeen. Nämä olivat hyviä syitä siirtyä Ekosähkön asiakkaaksi. Aikaisemminkin sain 100% uusiutuvaa energiaa, mutta rahat kyllä menivät ulkomaille.

Sitten kysyin Ekosähköstä onnistuisiko joku kampanja Ruokaosuuskunnan jäsenille, jos joku heistäkin haluaisi vaihtaa sähköyhtiötä. Saimme heiltä kampanjakoodin, jonka avulla sekä sinä että Ruokaosuuskunta saavat rahallista hyötyä kaikista sähköyhtiön vaihdoista.

Sinä saat: - 100% uusiutuvilla ja kotimaisilla energialähteillä tuotettua sähköä. - Kolmen kuukauden perusmaksun ilmaiseksi (uudet määräaikaiset sopimukset, ei koske toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia).

Ruokaosuuskunta saa: - Jokaisesta uudesta sähkösopimuksesta, jossa on mainittu kampanjakoodi ekohertto, ruokaosuuskunta saa 20 €.

Ekosähkö saa: - Kerromme Ekosähköstä jäsenillemme ja toivottavasti joku myös siirtyy Ekosähkön asiakkaaksi. Katsotaan kuinka käy?

Jos kiinnostuit vaihtamaan sähköyhtiötä niin tässä ohjeet: 1. Kaiva vanha sähkölaskusi esiin, koska tarvitset sieltä suuntaa kulutuksestasi ja käyttöpaikkanumeron. 2. Mene Ekosähkön sivulle: http://ekosahko.julkaisee.fi/tuleasiakkaaksi/69 3. Sieltä http://ekosahko.julkaisee.fi/105 4. Täytä lomakkeet ja laita lisätietoihin kampanjakoodi: ekohertto 5. Saat sähköpostiin vahvistuksen sähköyhtiön vaihdosta

Voit myös soittaa asiakaspalveluumme 0800 9 2480 (maksuton) arkisin klo 8-20 ja saat henkilökohtaista palvelua. Mutta muista mainita kampanjakoodi: ekohertto

Lue miksi Ruokaosuuskunta on Ekosähkön asiakas, Ekosähkön kotisivuilta. Linkki juttuun.

T: Olli

ps. Suurin osa Suomalaisista sähköyhtiöistä on jotenkin kytkeytynyt ydinvoima hankkeisiin ja voimaloihin. Ekosähkö ei ole sidoksissa ydinvoimaan.

Osta viikon sato-osuus

Ruokaosuuskunta & Kaupunkilaisten oma pelto on Foodycle-tapahtumassa Viikissä torstaina 12.9.2013 klo 12-17. Tapahtumassa on Farmers market eli tuottajien tori. Nyt on mahdollista ostaa Ruokaosuuskunnan Satokassi hintaan 22 € (sis 14% alv). Säästät 5 euroa, koska tapahtumassa ilman ennakkomaksua satokassin hinta on 27 euroa.

Satokassi sisältää biodynaamisti viljeltyjä kasviksia Kaupunkilaisten omalta pellolta. Satokasseja EI myydä muuten missään vaan ovat jäsenten sato-osuuksia, jotka on maksettu ennakkoon. Nyt Foodyclessä on mahdollista ostaa ja kokeilla millaisen on saada Ruokaosuuskunnan viikottainen sato-osuus. Ainutlaatuinen mahdollisuus. Satokassi esimerkkikuva alla. Satokassien sisältö vaihtelee sadosta riippuen.

Tee tilaus alla olevasta lomakkeesta. Kiitos jo etukäteen ennakkotilauksesta.

[gravityform id="8" name="Foodycle 12.9.2013 klo 12-17"]

Läheltä, luomua, reilua & demeteriä

Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi.  Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään.  Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana.

Lähiruokaa

Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.

Luomua

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia.  Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.

Demeteriä

Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia.  Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.

Reilua kauppaa ja tuotantoa

Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa.  Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa.  Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta.  Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.

Ravintola Sato

Ravintola Sato avaa ovensa klo 11. Ravintolan asiakas tekee ruokaosuuskunnan talkoolaisten kanssa talkootöitä, joita on kitkentä, istutus ja rakentelu. Töiden lomassa tarjoamme mahtavan ravintola Sadon menuun: pinaattipiirakka, borssikeitto ja kesäkurpitsakakku. Raaka-aineet tietenkin Kaupunkilaisten omalta pellolta (Luomu + Demeter). Parasta lähiruokaa.

Pyydämme varaamaan talkoo&ruokailupaikan, koska vain 30 paikkaa on vapaana.

Talkoväelle tarjoillaan maittava ruoka ilmaiseksi. Hands On!

Tee töitä ruokasi eteen!

Ja pöytä- eikun työvaraus osoitteeseen olirepo@gmail.com

Sijaintimme Saviontie 44, Vantaa: http://www.restaurantday.org/fi/find/

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

Kaikki kasvaa!

Valtava kasvu voima: juhannuksen jälkeen valoa, lämpöä ja onneksi myös kosteutta riittää. Rikkakasvit ovat päässeet valtaviksi eli kitkentäaika on käsillä. Lämpöä on lähemmäksi 30 ° C ja sadekuurot kastelevat peltoa. Vielä kesäkuun loppuun asti istutetaan mm. maisseja ja joitain kaalin sukuisia kasveja. Sitten onneksi pellon raja tulee vastaan ja on keskityttävä vain hoitamaan kymmeniä tuhansia taimiamme.

Uusi viherlannoslohkomme kylvettiin juhannuksena käsin. Viherlannoksen on tarkoitus mahdollistaa lohko tulevaisuudessa satokasvin viljelyyn. Kylvimme lohkolle Kauraa, ruisvirnaa ja italianraiheinää. Kauran on tarkoitus nostaa vaikealiukoisia ravinteita maasta ja puhdistaa maata. Ruisvirna taas kerää typpeä ilmastopalveluita hyödyntäen maahan ja italianraiheinä varmistaa vihreän kasvun eli pitää ravinteet maassa. Viherlannossekakasvusto kasvaa hyvin yhdessä, koska kasvien juuret ulottuvat eri kerroksiin maassa. Viherlannoksen on tarkoitus ehkäistä rikkoja ja parantaa maan ravinnetilaa. Myös biokalvopenkkien väleihin kylvettiin tänä vuonna maata parantava seos.

Laavin veljekset ovat käyneet hoitamassa myös vanhaa Massey Ferguson 35 eli vuokraisäntämme Jukan vanhaa helmeä, 60-luvun traktoria. Jospa siitä saisi kastelu- ja rivivälien haraustraktorin. Osuuskuntalaisemme Karlsson on käynyt peltotietä omalla helmellään parantelemassa. Myös uuden vajan pohjia on pellon naapuri Honkamäki käynyt kaivurilla kaivamassa. Kiitos tärkeän työn tekijöille!

Kolmas sadonjako on ensi viikolla ja osa omista varhaisperunoista on vihdoin valmiita. On niitä odotettukin. Savimaammehan ei lämpeä hiekkamaan tavoin ja sitä ei pääse muokkaamaankaan kovin aikaisin ettei rakennetta riko. Ensi viikolla ensimmäiset timot pääsevät toivottavasti kotien kesäruokapöytiin. Porkkanoiden pelastusta isojen rikkakasvien joukosta on tehty nyt muutaman talkoiden verran. Torstai-illat ovat olleet kauniit ja osuuskuntalaisissa on voimaa.

Keskellä kesää ensimmäinen sadonjako!

Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.

Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.

Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.

Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.

Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.

Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.

Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!

Kyntöä ja kylvöä

Toukokuu on onneksi ollut lämmin pitkän talven jälkeen ja maat ovat vihdoin kuivuneet. Omalla pellolla edelleen äestetään ja uutta lohkoa Anttilaakin on jo muokattu. Nykulla-rinne-lohkollemme on nyt kylvetty porkkanat. Meillä on neljää eri biodynaamisesti tuotettua porkkanalajiketta: kahta varhaisempaa ja kahta myöhäisempää. Oxhella-lajike on se hauska viime vuodesta tuttu kartionmuotoinen "jänisvemmelsääriporkkana", milan taas on tuttu ja turvallinen kesäporkkana, rodelika tuttu aromaattinen syysporkkana ja  fynn mukava aikaisempi lajike. Lajikkeemme eivät ole F1 hybridejä eli samaperintäisten vanhempien varmoja tiettyjen ominaisuuksien linjoja vaan luonnonvalintaa saa edelleen tapahtua. Porkkanamme ovat luonteikkaita ja makeita luomuyksilöitä.

Nyt odotetaan sateita, jotka kastelisivat maan sieltä muutaman sentin syvyydestä, jossa siemen itämistään odottaa. Myös sipulin istukkaat ovat kaikki maassa ja pienillä on jo isot juuret. Omia palsternakkoja kylvetään parhaillaan porkkanapenkkien viereen ja omat mustajuuripenkit odottavat myös tasoitusta. Maammehan on niin savista ja konepuolemme vanhanaikainen, että käymme jokaisen traktorilla ajetun penkin vielä käsin läpi ja otamme juolavehnän juuret ja savipaakut pois, että pienillä olisi hyvä koti kasvaa. Varhaisiperunaakin on nyt istutettu neljää eri lajiketta: timoa, siikliä, annabellaa ja solistia. Timohan on se tutuin ja aikaisin peruna, siikli se toreilta tuttu makoisa puikula, annabella uudempi siiklin tyyppinen, mutta ehkä siikliä kestävämpi lajike ja solistia saimme siemenperunan tuottajaltamme kokeiluun. 

Oman pellon talkookausi avattiin myös viime lauantaina 18.5. Mustosen puutarhassa. Talkoissa saatiin paljon aikaiseksi: sillat omalle virkistysmaalle tehtiin, kasvihuoneen pääty muovitettiin, sähkökaapelille kaivettiin iso ura maahan, oma yrttiympyrä kitkettiin, parsoja istutettiin ja kukkia kylvettiin. Sadetta oli luvattu, mutta meininki oli niin hyvä, että sade pysytteli poissa. Oma virkistyspuutarha osuuskuntalaisten käyttöön ja monivuotisille kasveillemme on taas hieman valmiimpi. Miettikää vielä kaksi vuotta sitten tuo oli pusikko, vuosi sitten savimaa oli aumalla montussa ja nyt meillä on hieno puutarhan alku hienolla paikalla luonnonsuojelualueen reunalla. Kiitos osuuskuntalaisille!