Sadonkorjuu

Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Elokuun lämpö

Pohjola kylpee lämmössä ja valossa, vihdoin. Elokuun sato kypsyy. Yleensä valtava kasvu on alkanut jo kesäkuussa ennen juhannusta. Tänä vuonna rehevä, vegetatiivinen kasvu, alkoi kunnolla paria viikkoa myöhemmin. Monimuotoisella pellollamme luonnon kasvien kasvu alkoi myös myöhemmin ja nyt rikkojen kasvu muistuttaa heinäkuun puoliväliä. Elokuussa on tärkeää edelleen, että kitkemme muutamana päivänä viikossa, vaikka tämä on myös yksi tärkeimmistä sadonkorjuukuukausistamme. Meillä kaupunkilaisten Omalla pellolla elokuussa maanantai, tiistai ja keskiviikko nostetaan satoa saman viikon sadonjakoihin. Torstai kitketään ja perjantaina on pellon hoito- ja perunannosto päivä.

Viime sunnuntain talkoissa kitkettiin purjomaa aamupäivällä ja nostettiin perunoita iltapäivällä. Varhaisperunat solistit ja siiklit on nyt nostettu. Nyt keskitytään sitten jauhoisen perunan operan sekä kiinteän perunan nicolan nostoon. Kiitos talkoolaisille, yhdessä saatiin taas paljon aikaan.

Sophia Albov Helsingin yliopistolta tekee agroekologista tutkimusta kumppanuusmaataloudestamme. Hän on käynyt tällä viikolla niin jakopisteillä kuin pellollakin haastattelemassa ihmisiä. Hänen haastattelussaan pohdin osuuskuntamme luonnetta ja sen onnistumista. Yhteisöllisyys, kaupunkilaisten juurtuminen maahan, suhde omaan ruokaan, yhdessä tekeminen, pellon virkistysarvo, tuore ja luonnonmukainen lähisato, positiiviset ekologiset luomuruoantuotannon ympäristövaikutukset ja taloudellinen tasapaino ovat tärkeitä arvoja. Tällä kertaa nostin itse haastattelussa esiin omistamisen. Me emme kukaan henkilökohtaisesti omista peltoa. Se luo yhdessä toimimiseen vapauden. Hoidan peltoa kuin omistaisin sen, maa on kuitenkin vapaa, eikä omistamisesta johtuvaa ahneutta, kateutta tai kahnauksia synny. Meillä työntekijät ja osuuskuntalaiset ikäänkuin toimivat hyvästä tahdosta ja tekevät sydämestään työtä yhteisen sadon, yhteisöllisyyden ja kestävän talouden eteen. Yhdessä tekeminen ja toimiminen sekä jokaisen työ mahdollistaa yhteisen hedelmän, ruokaosuuskunnan.

Heinäkuun satoa

Millaiselta tämä kesä maistuu? Ruokaosuuskuntalaisemme ovat voineet jälleen tällä viikolla maistella tämän kesän makua. Kesän makuja maistellaankin nyt sitten viikoittain marraskuun loppuun asti. Aurinkoisia, puolipilvisiä ja sadepäiviä kaikkia on ollut tasapainoisesti. Tässä hyvää on ollut se, ettei koko heinäkuussa ole tarvinnut sadettaa avomaata. Voimme Suomessa olla kiitollisia vesivarannoistamme. Sadonjaot jatkuivat heinäkuun kolmen viikon tauon jälkeen. Jaossa oli biodynaamisesti viljeltyä tuoretta basilikaa, oreganoa, siikliä, pehmeälehtistä keräsalaattia, lanttua tai kesäkurpitsoita, pinaattia, sipulinippuja, kyssäkaaleja ja fenkolia. Fenkoli oli jaossa ensimmäisen kerran. Fenkolimmekin on biodynaamisen siemenfirman jalostamaa vapaata lajiketta. Keväällä minulle epäiltiin, että fenkoli ei voi onnistua kuin F1-hybridistä. Vastasin tähän, että me kokeilemme ensin vapaita avopölytteisiä lajikkeita, joissa tapahtuu luonnonvalintaa ja joissa geeniperimä on rikas. Sen jälkeen voimme miettiä asiaa uudelleen. No fenkoli onnistui ja voin edelleen luottaa sisäiseen laatuun ja makumaailmaan määrän sijasta.

Heinäkuussa on pellolla tapahtunut paljon! Sato kasvaa varmasti, mutta hitaammin viileämmän kesä- ja heinäkuun johdosta. Kasvua on tapahtunut ja heinäkuussa rikkakasvitkin ottivat oikein kunnon spurtin. Sitten ollaankin kitketty ja riviväliharattu aina sateiden antaessa periksi. Lantut, nauriit, kesäkeräkaalit, parsakaalit, kukkakaalit, kyssäkaalit ja punakaalit on kitketty heinäkuun loppupuolella. Tällä hetkellä pelastetaan purjoja. Loppusyksyn sato eli lehtikaalit, sellerit, mustajuuret ja talvikaalit odotttelevat vielä kitkentävuoroaan.

Monien kasvien kasvua seurataan innolla ja odotetaan kypsymistä. Pienet punajuuret ja porkkanat valmistuvat ensimmäiset ehkä viikon sisällä. Pavut ovat vihdoin alkaneet kukkia eli palkojakin on odotettavissa. Kitkentä työt ja perunan nosto jatkuvat ensi sunnuntain talkoissa 2.8. Tervetuloa Omalle pellolle seuramaan kasvien kasvua ja kehitystä sekä työskentelemään luonnon parissa!

Puolikas sato-osuus

Saimme viime vuonna kommentteja joiltakin osuuskuntalaisilta, että satoa tulee liikaa pienille kotitalouksille.

"En uskalla liittyä Kaupunkilaisten omaan peltoon, kun en saa kulutettua viikossa niin paljoa kasviksia."

 On tietysti mukavaa kuultavaa, että olemme saaneet biodynaamisen viljelyn onnistumaan Kaupunkilaisten omalla pellolla, mutta tarvitsemme uusia jäseniä, jotta kaikki sato saadaan jäsenille eikä meidän tarvitse myydä satoa ulkopuolisille.

Helpotimme tätä viime vuosina kimppaosuuksilla, mikä toimikin hyvin ja kimppoja on muodostunut mukavasti. Nyt haluamme kannustaa ja edelleen helpottaa uusien jäsenten liittymistä Ruokaosuuskuntaan. Puolikas sato-osuus sopii hyvin opiskelijoille, sinkuille ja heille jotka haluavat tutustua ruokaosuuskuntaan ensin pienemmällä investoinnilla.

Puolikas sato-osuus on joka toinen viikko haettava sato-osuus. Voit valita parillisen tai parittoman viikon, jolloin haet sato-osuutesi sadonjakelupisteistämme. Parittoman viikon valinneilla sadonjako alkaa viikolla 31 ja parillisen viikon valinneilla viikolla 32. Sato-osuuksia jaetaan niin pitkään kuin satoa riittää. Viime vuosina satokausi on jatkunut joulukuun alkuun. Sadonjakopäivämme ovat tiistaisin Herttoniemessä ja Kalasatamassa, keskiviikkoisin jaamme satoa Helsingin keskustassa, Töölössä ja Vantaalla Kaupunkilaisten omalla pellolla. Katso sadonjakelupisteimme tarkat sijainnit tästä.

Puolikas sato-osuus maksaa 200 euroa (sis. 14% alv) ja on ostettavissa vain Holvi-verkkokauppamme kautta. Tästä linkistä ostamaan 1/2 sato-osuus.

Jokainen puolikkaan sato-osuuden ostaja liittyy myös Ruokaosuuskuntaan. Jäsenenä hän on osuudenomistaja samaan tapaan kuin kaikki muutkin jäsenet. Syksyllä lähetämme 150 euron kertaluonteisen laskun liittymis- ja osuusmaksun 1/2 sato-osuuden ostajille (eräpäivä 30.11.2015). Puolikkaan sato-osuuden ostajan talkoominimi on 5 tuntia talkootyötä / satokausi.

Puolikkaita sato-osuuksia on myynnissä rajoitettu erä. Puolikkaita osuuksia myydään vain uusille Ruokaosuuskunnan jäsenille.

Tervetuloa mukaan toimintaamme!

Talkootunnit 2015

Ruokaosuuskunnan jäsenet ovat sitoutuneet tekemään talkootyötä osuuskunnan toiminnan hyväksi. Vuonna 2015 talkoominimi on 10 työtuntia / osuus. Talkootyötä voi tehdä pellolla, sadonjaossa, jäsenhankinnassa ja monissa muissa Ruokaosuuskunnalle tärkeissä tehtävissä.

Talkootuntien kirjaaminen

Talkootuntien kirjaus tapahtuu vuonna 2015 tuttuun tapaan verkkolomakkeella.

Ilmoita lomakkeella osuutesi tekemät talkootunnit (montako työtuntia, päivämäärä ja missä tehtävässä talkootyötä tehtiin). Liitä mukaan osakkaan nimi ja sähköpostiosoite.

Mikäli talkootyön tekijöitä (aikuisia) on työssä kerrallaan kaksi tai useampi, kerro tunnit henkilöiden määrällä. Esimerkiksi kahden henkilön 2 tunnin talkootyö = 4 tuntia.

JALLA JALLA: nopeasti, vauhtia, kiireesti, ripeästi, joutuin, menoksi

 

Pellolla kaikuu Jalla Jalla(kirjoitusmuotoa en tiedä), kun Kansainvälisen työleirin leiriläinen Muhammed kitkee. Hän ei osaa suomenkieltä eikä englantia, mutta se ei menoa haittaa. Hän kunnioittaa oman maansa tapoja ja paastoaa päivät Ramadanin tapaan. Irakilainen Muhammed on kitkenyt tämän viikon punajuuria ja raitajuuria sekä laulanut pellolla. Nigerialainen Godwin on paikkausistuttanut papuja ja kitkenyt niitä. Hän sanoi kitkennän lomassa, ettei kaipaa kotimaataan, Suomi on hyvä maa, mutta eläimiä hän kaipaa. Kotimaassaan hän näkee tiikereitä, kobria ja leijonia. Vastasin hänelle, että täällä maassa on paljon elämää, joka pitää tämän maan elävänä, kaikki pienet mikrobit. Tsekkiläispariskunta Betty ja Patrick olivat otettuja Helsingin vihreydestä ja siitä kuinka hyvin puistoista pidetään huolta. Kansainvälinen työleiri kävi tutustumassa viikko sitten Dodon kaupunkiviljelyksiin Pasilassa. Patrick haluaa perustaa kotikaupunkiinsa jotain samanlaista. Hän on sitä mieltä, että kaupunkien luonto on erittäin tärkeää ihmisten hyvinvoinnille.

Kaupunkilaisten omalla pellolla on ollut nyt 4. kerran Kansainvälisen vapaaehtoistyöjärjestön järjestämä leiri. Heidän ajatuksensa on rauhaa maailmaan vapaaehtoistyöllä. Luomutilan on mietittävä tarkkaan kuinka aikoo hoitaa heinäkuun kitkennät. Meillä monet osuuskuntalaiset ja harjoittelijat ovat lomilla heinäkuussa ja juuri silloin suurimman kasvun aikaan tarvitaan paljon käsiä. Osuuskunta järjestää sekä maksaa leiriläisille yöpymiset, ruoat ja vapaa-ajan ohjelmaa. Tänä vuonna pellolle saapui 9 ihmistä ympärimaailmaa. Sen lisäksi leirillä on kaksi suomalaista ohjaajaa: Katri ja Elina. Tänä vuonna leiriä täydennettiin kolmella turvapaikan hakijalla. Leiriläiset työskentelevät kuusi tuntia päivässä pellolla. Iltaohjelmassa on ollut mm. Nuuksion retki Janne Kilpisen biokaasubussilla, retki kaupunkiviljelyn maailmaan, Suomenlinnan reissu ja saunontaa Kuusijärvellä.

Tällä viikolla leiriläiset ovat kitkeneet punajuuret, raitajuuret ja pavut sekä paikkausistuttaneet niitä kylmän kesäkuun takia. Myös palsternakkamaa saatiin hyvään vaiheeseen. Suuri kasvu on vallannut pellon. Valvattien, jauhosavikoiden ja ukontatarten alta on kuitenkin juurikkaat löytyneet. Traktorivetoisia riviväliharauksia ovat hidastaneet tämän viikon sateet. Heinäkuussa kitkentävuoroaan vielä odottavat mm. lantut, kyssäkaalit sekä muut kaalikasvit purjoa unohtamatta. Kesäkurpitsat kukkivat ja valmistautuvat monen muun kasvin tavoin 28.7. jälleen alkavaan sadonjakoon.

Kansainvälinen heinäkuu

Heinäkuun alku on ollut täynnä valoa ja lämpöä. Kesän kasvu on vihdoin pohjolassa. Kasvit tarvitsevat jokainen tietyn lämpösumman, jotta kasvua ja kehitystä tapahtuu. Satokausi jää kolmen viikon tauolle ensi viikosta. Se on pellolle hyvä. Sadonkorjuuseen menee peltolaisilta vähintään kolme peltotyöpäivää. Nyt heinäkuussa pellolla keskitytään vain hoitotöihin. Oman pellon kasvulohkot kitketään ja harataan joko käsiharalla tai traktoriharoilla. Tämä vaatii valtavasti työtä suurimman kasvun keskellä. Toisaalta on ihanaa vaihta vaihde luomisesta eli istutuksesta ja kylvöistä hoitotöihin. Kuitenkin ennen tätä pellolla pitää vielä paikkausistuttaa mm. papuja viileän kesäkuun takia.

Kansainvälinen työleiri aloitti viime maanantaina kuusituntiset kitkentäpäivät. Tänä vuonna leiriläisiä on saapunut Tsekin tasavallasta, Nigeriasta, Belgiasta, Espanjasta, Irakista, Turkista ja Kamerunista. Tällä viikolla on kitketty porkkanamaa ja Mustosen virkistyspuutarhan yrttimaa. Porkkanamaan kitkentää vaikeutti alkukesän kylmyys eli se että osa porkkanoista oli vasta sirkkalehtiasteella, jolloin näitä oli vaikeaa löytää isompien rikkojen väleistä.

Peltopäivän on kruunannut hyvä luomulounas kansainvälisen leirin kanssa. Leiriläisistä on joka päivä kaksi keittiövuorossa. Tällöin he ovat valmistaneet n. 14 henkiselle porukalle + muutamalle pellon työntekijälle kasvisruoan käyttäen mm. biodynaamisia raaka-aineita. Osa valmistusaineista on peräisin Idusta, demetertukusta http://www.itubiodyn.fi. Itu Oy haluaa edistää biodynaamista viljelyä, luonnon ja ihmisen hyvinvointia sekä korostaa jokaisen valinnan tärkeyttä. Samaa ajatusta kannattaa myös kaupunkilaisten Oma pelto.

Myös kasvihuoneeseen muuttivat kurkun taimet ja nelisensataa basilikan tainta. Kasvihuone lepäsi viikon verrran sen jälkeen, kun maasta poistettiin rucola- ja pinaattikasvusto. Maa käännettiin, peruslannoitettiin ja penkit tasattiin. Myös kasvihuoneemme kasvu lähtee maasta eli pyrimme pitämään itse maan terveenä ja elinvoimaisena. Emme siis käytä ylimääräisiä kasvualustoja vaan viljelemme maapohjalla hoitaen maata. Vain terveestä maasta ponnistaa terveet sekä terveelliset kasvit meidän ideologiamme mukaan. Porrastimme tänävuonna salaattien istutuksen lisäksi myös kyssäkaalien istutuksen etteivät kyssät pääsisi puutumaan. Torstaina istutimme viimeiset kyssäkaalit maahan ja nyt on viimeinenkin lohko täynnä elämää.

Keskikesän valon kasvua

Keskikesä! Se todella on, sataa tai paistaa. Porkkanoita kitketään, varhaisperunoita nostetaan ja viimeisiä taimia viedään. Lupiinit kukkivat pientareilla, siankärsämöitä näkyy siellä täällä. Rikkakasvit ovat alkaneet kasvaa ja papuja on käynyt fasaaniakka syömässä. Pentti kuitenkin löysi kaksi uutta työntekijää pellolle papumaata vartioimaan. Kasvihuoneen rucola- ja pinaattikasvusto on poistettu. Ensi viikolla sinne istutetaan kurkut ja basilikat. Yrttejä on kerätty sadonjakoihin. Tällä viikolla jaossa oli teeyrttejä: sitruunamelissaa, minttuja, salviaa, saksankirveliä ja salviaa. Mustosen puutarhan yrttimaata myös uudistetaan.

Säätiedotus lupaa poutaa heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Se on hyvä. Kansainvälinen työleiri saapuu Omalle pellolle ensi viikonloppuna. Yli kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään mm. porkkanaa, palsternakkaa, punajuuria ja raitajuuria. Tällä viikolla on valmistauduttu leiriin. Itu Biodyn tukku on sponsoroinut luomuruokia pellolle leiriä varten. Kiitos paljon ja mahtavaa, että on tukku, joka on biodynaamisiin tuotteisiin erikoistunut!

Tämän kauden kolmas sadonjakoviikko on ensi viikko. Jaossa on varhaisperunaa, yrttejä, sipulia, raparperia, salaattia sekä toivottavasti retiisejä ja valkkaria. Retiisejä jännitetään tuleeko kolmatta satoa. Kasvu ja itäminen on tänä vuonna ollut edellisvuosia huonompaa viileiden ilmojen ja tuulten takia. Maa-artisokat loppuivat kahden satoviikon jälkeen. Samoin rucolat olivat viimeisiä, koska kasvihuone vaihtaa juhannuksen jälkeen uuteen satokasviin. Seuraavia maa-artisokkia ja pinaatteja saadaan vasta syksyllä, kun uusi sato ehtii kehittyä.

Sen sijaan ajattelimme jakaa valkosipuleita, koska tähän aikaan vuodesta niistä voi varhaissipulinippujen tapaan käyttää koko kasvin vihreitä lehtiä myöten. Lisäksi näin osuuskuntalaiset voivat syödessään myös tutustua valkosipulin kehitykseen. Kasvin vihreitä osia voi käyttää mm. salaateissa tai tehdä valkosipulivoita. Normaalisti valkosipulin kynnet olisivat valmiita vasta tuleentumisen jälkeen syksyllä, kun naatit kaatuvat. Kuitenkin nyt koko kasvi on mehukas ja vahva.

Raparperimarmeladi

Raparperi on todella monikäyttöinen raaka-aine. Kun olet valmistanut siitä piirakat, kiisselit, juomat, hillot, sorbetit, jäätelöt, ketsupit, chutneyt ja tiramisut niin voisi olla aika tälle helpolle marmeladille.

Raparperimarmeladi

500 g raparperia paloiteltuna (noin 1 litra)

330 g marmeladisokeria (1pkt)

1/2 sitruunan mehu

1/2 sitruunan kuoret raastettuna

ripaus jauhettua vaniljaa

Laita raparperin palat kattilaan ja marmeladisokeri palojen päälle. Kuumenna varovasti ja sekoita, kun raparperista alkaa irrota nestettä. Lisää vanilja. Keitä, kunnes raparperi on pehmennyt. Lisää siivilöity sitruunan mehu ja raastettu kuori. Soseuta sauvasekoittimella ja purkita kuumana puhtaaseen hillopurkkiin.

Marmeladia ei ole pakko soseuttaa. Olen itse hienohelma, joka ei pidä sattumista marmeladin tai hillon joukossa. Raikas, makea marmeladi sopii lisäkkeeksi juustoille, jugurttiin, jäätelöön, kakkujen väliin tai vaikka lettujen kaveriksi. Makea marmeladi voi olla jännittävä lisäke paahteiselle, grillatulle lihalle.

Lue lisää Kiehumispisteen resepteistä tästä. Kiitos Kati mainiosta raparperimarmeladi ohjeesta.

Satoa & Sadetta

Satokausi 2015 starttasi tällä viikolla. Tiistaina satoa jaettiin Kalasatamassa(salaattia, maa-artisokkaa, kevätsipulinippuja, retiisejä, rucolaa, raparperia ja liemiyrttejä(lipstikka, iisoppi ja oregano) ja Herttoniemessä (salaattia, maa-artisokkaa, kevätsipulinippuja, pienet palsternakat, rucolaa, raparperia ja liemiyrttejä(lipstikka, iisoppi ja oregano). Kalasatamassa korkattiin myös uusi maitolaituri, sadonjakopiste. Keskiviikkona sato kuljetettiin Lasipalatsille, Töölöön sekä Ravintolakoulu Perholle. Myös pellolta hakee nyt jo parisenkymmentä ihmistä.

Uusien perunoiden kypsymistä ollaan odotettu ja jännitetty. Tänään niitä piti alkaa nostamaan ensi tiistaita varten, mutta ne saivatkin nyt vielä juhannukseksi harson päälleen ja taas neljä lisävuorokautta armonaikaa. Muuten pellolla ollaan edetty hoitotöiden kanssa: palsternakkaa on harattu, härkäpapujen rivivälit traktoriharattiin ja porkkanankin kitkentä aloitettiin juhannuksen kynnyksellä. Kesäkurpitsat, avomaankurkut ja myskikurpitsat istutettiin biokalvoihin. Nämä pääsivät juuri ennen sadetta maahan ja siitähän nuo kurkkukasvit tykkäävät. Keskiviikkona Lilinkotisäätiön Creen Care-ryhmä oli mukana sateenkaari mangoldien istutuksessa. Kuntoutujat Heikki, Tuula ja Marja-Leena saivat omat nimikkomangoldit, joiden kasvua voi nyt seurata. Pellolla istutetaan, kitketään, harataan ja sadonkorjataan samaan aikaan. Kuulostaa täysin keskikesälle.

Viime sunnuntaina 14.6. pelto otti varaslähdön juhannuksen suhteen. Omalla pellolla juhlittiin keskikesää. Ilma oli sateinen, mutta pellon kasvit nauttivat tästä ja toisaalta me saimme enemmän juhlan aihetta, kun ei ilma innostanut töitä tekemään. Talkoiltiin, syötiin hyvin, pidettiin peltokierros ja lopuksi tanssittiin nauru esiin. Kansantansseihin lähti kaikki mukaan niin pienet kuin isotkin osuuskuntalaiset ja seinäruusuina oli vain pellon pientareiden pelto-orvokit & luonnonkukat. Kaikille oikein hyvää keskikesän juhlaa. Kasvimme nauttivat sateesta ja peltolaiset ovat tyytyväisiä, kun sade keskeytti työt ja voi muutaman päivän lomailla hyvällä omalla tunnolla.

Valoa, lämpimiä tuulia ja heinän kukintaa

Pientareilla kukkivat heinät. Lämmin tuuli käy pellolla. Keltaiset leinikit kukkivat ja vihreys on täyttänyt Oman pellon. Valoa kohti kuljetaan vielä lyhyen matkaa ennen juhannuksen taitetta. Kuitenkin kasvu on kuivattavan tuulen ja viileiden ilmojen takia vielä käsissä. Luonto on kuin antanut odottaa. Normaalisti kesäkuun puolessa välissä viljelijän on vaikea löytää omaa ajatustaan valtavan kasvun huipun keskeltä. Nyt kuitenkin kasvu on maltillista, ei niin rehevää kuin yleensä ja pääkin toimii vielä.

Meillä starttaa sadonjako ensi viikolla. Vielä jännitetään ehtiikö odotetut kasvit kasvaa satovaiheeseen. Kasvu on tosiaan hieman paikallaan ja tuntuu kuin se olisi viikon jäljessä. Ensi viikon sadonjakoon odotetaan raparperia, maa-artisokkaa, yrttejä, salaatteja, rucolaa, retiisejä ja sipulia. Mutta vaikka omat varhaissipulit ovat vielä pieniä niin ne ovat mahtavan makeita, oikein hymy nousee kasvoille niiden naattia maistaessa. Varhaisperuna saa suosiolla taas viikon lisäaikaa, vaikka se istutettiin ajoissa ja kevyeen maahan.

Tällä viikolla olen ollut ylpeä harjoittelijoistamme ja kesätyöntekijöistämme. Ollaan kerrankin ajoissa kaikessa jopa kitkennöissä. Toisaalta rikat eivät ole vielä täydessä kasvussa. Sipulia kitketään jo toiseen kertaan, selleri käsiharattiin eilen ja traktoriharauskin on aloitettu. Viherlannos kylvettiin osuuskunnan vanhimpaan lohkoon tänään. Murron alkupää pääsi lepäilemään ja latautumaan täksi kasvukaudeksi. Ruisvirna sitoo ilmasta typpeä maahan ja italianraiheinä täyttää lohkon kasvulla estäen ravinne valumat. Biokalvopenkit tehtiin valmiiksi kurpitsoille, kesäkurpitsalle ja kurkuille. Pinaatteja niihin pääsikin jo kasvamaan muutama tuhat yksilöä.

Sunnuntaina 14.6. juhlitaan keskikesää Omalla pellolla klo 11-18. Luonto, ihminen, aurinko ja universumi ovat kuin yhtä keskikesän kasvun hetkellä. Biodynamiikassa ajatellaan, että kosmos näyttäytyy kesällä täydessä loistossaan ja kaikkine väreineen maassa.

Koiranputken kukkapilviä ja harsopurjeita

Syreenit tuoksuvat. Keltaiset voikukkaniityt vaihtuvat violeteiksi kurjenpolviksi ja koiranputken kukkapilviksi. Pellon lammella uiskentekee sorsapariskunta. Vesikopilta kuuluu sirkkelin ääni. Sen takana murron lohkolla pörisee traktori. Pientareilla hurisee raivaussaha. Sadetin suhisee ensi kerran. Pörriäinen lentää kukasta kukkaan ja hyttynen inisee vierellä.  Kesäkuun touhu ja elämä on täydessä vauhdissa viipyilevistä ilmoista huolimatta.

Pellon vesikoppia paneloidaan punamullatuilla raakalaudoilla. Villoja vaihdettaessa löytyi kopin seinästä iso muurahaispesä. Omalla pellolla luonto valtaa kaikkea ihmisen rakentamaa ja luomaa. Mustarastas on pesäpuuhissa satokatoksella. Papuaitaa rakennettaessa piti yksi verkkoaitarulla jättää lintuemolle, kun sisältä löytyi 3 hienoa sinistä munaa. Rusakko eksyi ihan viereeni syömään voikukan lehteä.

Kesäkuun kasveja on kylvetty ja istutettu tällä viikolla. Vanhan säännön mukaan mm. maissia ja papua ei saa laittaa maahan ennen keäkuun 1o. päivää. Pensaspavut kylvettiin aidattuun lohkoon, sillä pavun taimet maistuisivat muillekin. Murroon laitettiin itämään kolmea erilaista biodynaamista papulajiketta. Vanhaa tuttua maronaa ja uusina carusoa sekä cupidonia. Myös ensimmäiset 900 maissin tainta pääsi maahan. Lisäksi istutuskoneessa on saanut istua lantun, kesäkaalin ja kyssäkaalien vuoksi. Harsot on levitetty tuulisesta säästä huolimatta ehkäisemään tuholaisia ja kosteuden haihduntaa.

Biodynaaminen humuspreparaatti levitettiin toiseen kertaan tällä viikolla. Sen pitäisi tukea kasvin kasvullista, vegetatiivista vaihetta. Myös hoitotyöt ja kitkentä on aloitettu hyvissä ajoin. Nyt jännätäänkin ehtivätkö retiisit, salaatit, rucolat, pinaatit, varhaisperunat ja sipulit viileästä alkukesästä huolimatta valmiiksi juhanusviikoksi. Yrtit ja raparperi ovat niin hyvissä kasvussa, että ne kyllä kantavat satoa.

Jäsenyyden ehdot

Jäsenyyden ehdot Maksut

Uudet jäsenet maksavat

• 100 €:n kertaluonteisen liittymismaksun sekä
• 70 €:n osuusmaksun.

Satomaksu määräytyy kullekin kaudelle erikseen.

• Vuoden 2017 satomaksu on 450 €. (sis 14% alv.).
• Vuoden 2014, 2015 ja 2016 satomaksut olivat myös 450 €  Voit tarkistaa mitä rahalla sai eli vuoden 2015 sadonjaot tästä.

Satomaksun voi maksaa erissä: 1x450€, 2x225 tai 4x112,5€

Mahdollisuus ostaa myös puolikas sato-osuus, jonka voi maksaa erissä: 1x225€ tai 2x112,5€. Puolikkaan sato-osuuden ostaja hakee satoa vain joka toinen viikko.

Talkootunnit

Satomaksun lisäksi osuuskunnan jäsenet sitoutuvat tekemään osuuskunnalle talkoominimin.

Vuonna 2017 talkoominimi on 14 h talkootyötä / sato-osuus. (Puolikkaan sato-osuuden tilaajalle 7 h talkootyötä) Talkootyösuoritetaan osuuskunnan työryhmissä. Tai voi maksaa 10€ / talkootunti, jotka jääneet suorittamatta satokautena.

Haluatko pitää välivuoden?

Jos haluat jostain syystä pitää välivuoden, voit ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin sähköpostilla osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com. Välivuoden pitäjiltä veloitetaan 40€. Vällivuoden pitäjät voivat osallistua juhliin, talkoisiin ja muihin tapahtumiin mutta he eivät ole oikeutettuja sadonjakoon. Välivuoden pitäjien ei tarvitse osallistua talkoisiin.

Otamme myös yrityksiä kannatusjäseneksi. Tule Kaupunkilaisten oman pellon yritys kannatusjäseneksi tästä.

Osuuskunnasta eroaminen

Jäsen voi erota osuuskunnasta. Jäsenyyden päätyttyä jäsenelle palautetaan maksettu osuusmaksu. Maksuaika on pitkä: Palautus on osuuskuntalain ja osuuskunnan sääntöjen mukaan suoritettava vuoden kuluttua kuluvan tilikauden päättymisestä.

Palautettava määrä ei välttämättä ole sama kuin osuudesta aikanaan maksettu määrä. Osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta riippuen se saattaa sisältää esimerkiksi suhteellisen osuuden osuuskunnan alijäämästä, eli olla maksettua osuusmaksua pienempi.

Osuuskunnan jäsenen taloudellinen vastuu (eli riski) rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomapanokseen, joka Ruokaosuuskunnassa on 70 €:n osuusmaksu.

Keskikesän juhlat pellolla

Tule viettämään ja juhlimaan satokauden alkamista Kaupunkilaisten omalle pellolle sunnuntaina 14.6. klo 11-18. Tilaisuus on avoin. Tervetuloa! Osta liput tästä: https://holvi.com/shop/keskikesanjuhlat/ Liput: 6 € jäsenille, 16 € norm.lippu, 0 € lapset (0-10 -vuotiaat, aikuisen seurassa)

Punajuuria & Purjoja

Kesäkuun kynnyksellä voikukkaniityt vihannoivat, aurinko paistaa ja Omalla pellolla tuulee. Paljon on viikossa tapahtunut ja myös ensimmäiset rikkakasvien torjuntatyöt on kylvöjen sekä istutusten lomassa aloitettu. Traktori hurisee, linnut visertävät pesäpuuhissa ja juolavehnä lepattaa tuulessa.

Varhaisperunat on harattu ensi kerran. Ne ovat tulleet hyvin pintaan. Nyt jännitetään riittääkö lämpö niin, että saadaan perunaa jo juhannukseksi. Kaikki punajuuret ja raitajuuret on kylvetty. Purjoja istutettiin reilut 3000 tainta ja härkäpapukin pääsi maahan. Sipuli-, porkkana- ja palsternakkapenkit liekitettiin. Mustajuuripenkit käytiin läpi käsiharalla. Mustosen virkistyspuutarhassa on yrttiympyrää kitketty. Lisäksi on siimaleikattu pitkää nurmea. Kausihuoneessa kastellaan pieniä rukolan ja pinaatin taimia. Herne kylvettiin käsin Lilinkotisäätiön Green Care-iltapäivässä. Kasvua tapahtuu, kädet ja koneet käyvät. Kesäkuun kasvun tohina on käsin kosketeltavaa.

Lauantaina 23.5. oli peltotalkoot Omalla pellolla. Punajuuripenkit tasoiteltiin haravoilla käsintyönnettävää kylvöpyörää varten. Pellon teeyrttilaatikot kitkettiin. Lisäksi hirsivajan paikkaa laskeskeltiin ja sähkövetoja kaivettiin umpeen. Pellon talkooruokaryhmä oli loihtinut maan mahtavat eväät talkoolaisille. Oli oman puutarhan raparperipiirakkaa, kikhernesalaattia höystettynä omilla ruohosipuleilla, porkkanakeittoa ja luomuleipää levitteillä. Kiitos talkooruokaryhmälle! Teen aikaan Pentti Okkonen soitti kaunista musiikkia. Sunnuntaina 14.6. voi tulla seuraavan kerran Oman pellon isoihin talkoojuhliin. Silloin juhlitaan keskikesää!

Nyt se on tutkittu: Kulutamme luonnonvaroja vähemmän kuin perinteinen tuotanto

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan niin halusimme tehdä osuuskunnasta mahdollissimman kestävän yrityksen. Ruokaosuuskunnan pitää olla taloudellisesti-, ekologisesti- ja sosiaalisesti kestävä. Näiden kanssa teemme jatkuvasti töitä. Millä näitä sitten mitataan ja tarvittaessa todistetaan? Helsingin Yliopiston Elinkaariajattelun kurssi valitsi MIPS-laskenta (Material Input per service unit) kohteekseen Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon. Toimitimme kaikki viljelyyn liittyvät tilastot heille. Materiaali sisälsi viljeltävien vihannesten määrä kg/vuosi/lajike, sato-osuuksien määrät, pellon pinta-alan, siementen/taimien määrät ja mistä ne tulevat, lannoitteiden määrä/vuosi, veden ja energian kulutuksen arviot.

Kysyimme myös jäseniltä millä he hakevat satonsa jakelupisteistä. Saimme selville, että vain 28% hakee autolla satonsa.  Heistä 57% hakumatka oli työmatkan varrella. 71% jäsenistä asuu alle 5 kilometrin etäisyydellä sadonjakelupisteistä. Tätä ei otettu tutkimukseen, koska kaupalla ei ollut vastaavia lukuja tarjolla, joten ei pystytty vertailemaan kaupan kanssa.

Tulokset

Näiden laskelmien perusteella saimme tulokseksi, että Kaupunkilaisten omalla pellolla tuotettu vihanneskilo kuluttaa luonnonvaroja (abioottinen+bioottinen+eroosio) noin 25% vähemmän kuin perinteisessä tuotannossa tuotettu. Toisaalta Ruokaosuuskunnassa tuotettu vihanneskilo kuluttaa ilmaa enemmän kuin perinteisellä tuotantotavalla tuotettu.

Näyttökuva 2015-05-26 kello 16.45.38

Olin yllättynyt, että pelkästään laskemalla saatiin näinkin hyvä tulos, kun ottaa huomioon kuinka pientä monipuolista biodynaaminen viljelymme on. Laskelmat kun perustuvat ja perustellaan isojen yksikköiden etuja. Isot tuotantomäärät ja kuljetukset perustellaan ympäristön kannalta järkeviksi. Nyt huomataan, että niin ei aina ole.

Linkistä luettavissa koko Helsingin Yliopiston MIPS-Laskenta raportti. Huom. Päivitetty 29.5.2015

Vihreä Lanka julkaisi jutun aiheesta 27.5.2015: http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/ruokaosuuskunta-osoittautui-kauppaa-ekologisemmaksi

Ympäristönkin kannalta on siis kannattavaa tuottaa ruokaa valitsemallamme tavalla. Tee siis ympäristöteko ja liity Ruokaosuuskuntaan tästä. 

Voikukkia ja t-paitoja

Lämpö löysi vihdoin Omalle pellolle. Tiistaina aloitettiin t-paita työskentely. Pienet auringot, leskenlehdet, ovat vaihtuneet isommiksi auringoiksi voikukiksi. Vihreä niitty ja keltaiset voikukat ovat nyt tämän ajan tunnelmaa. Mustosen puutarhassa ja yrttilaareissamme huomaa kasvun ihmeen. Vihreys on vallannut alaa ja kaikki kasvaa. Puutarhurilla riittää hommaa. Nyt saa alkaa kylvämisen ja istuttamisen lisäksi kitkeä.

Tällä viikolla on kylvetty porkkanoita. Ensin varhaisporkkanat ja sitten varastoporkkanat. Varhaislajikkeena käytämme avopölytteistä biodynaamisesti tuotettua milania ja kokeilimme kaksi penkkiä myös uutta biodynaamista lajiketta. Tällä viikolla maakin tuntuu lämmennneen ja äestys onnistuneen, vaikka sateita on edelleen hieman näkyvissä. Luomusalaatin taimia saapui myös toinen satsi ja ensimmäiset fenkolin taimetkin istutettiin.

Vanha komposti rakennettiin uudestaan Kiipulan ryhmän kanssa. Talikoitiin etukuormaajan levittämä kasa siistiksi aumaksi ja kuivitettiin sekä kompostipreparoitiin se. Nyt siinä on elementit: vesi ja maa sekä ilma ja lämpö tasapainossa. Eli me lisäämme jätteen muodossa kompostiin maan ja veden. Sitten tarvitaan kuiviketta joko olkea, turvetta tai syksyn lehtiä tuomaan kompostiin ilmaa. Kun saadaan ilmaa alkaa hajotustoimista, jonka ansiosta komposti lämpenee. Kompostissa tapahtuu lahoamista, jätteen hajotusta, mutta samaan aikaan maailman ihmeellisimmän aineen eli humuksen muodostusta. Humuksen ansiosta maa pysyy elävänä, kasvit kasvavat ja maailmassamme on happea sekä ruokaa. Nyt kompostissa saa rauhassa tapahtua humuksen muodostumista yhden kasvukauden ennen humuksen palautumista peltoon. Humuksen muodostumiseen tarvitaan kaikkia luonnonkuntia ja monia pieneliöitä hoitamaan oma osansa tärkeästä elämää ylläpitävästä työstä.

Toukotuulet

Sipulia, punasipulia, kepasipulia, ruokasipulia, keltasipulia, isoa istukasta, pientä istukasta, salottia… Tällaisia asioita peltolaisten päässä tällä viikolla on pyörinyt. Ensin istutettiin isompia tavallisen ruokasipulin eli kepasipulin tai keltasipulin istukkaita nippusipulin tuotantoa varten. Sitten istutettiin punasipulit. Seuraavaan penkkiin tuli salottisipulia. Salottisipuli on tänä vuonna ihan uusi laji kaupunkilaisten Omalla pellolla. Salottia pidetään erittäin hienonmakuisena ja aromisena gourmet-sipulina. Sitä voi käyttää ruoassa kokonaisina tai mausteena. Salottisipuli lisääntyy jakautumalla eli se kasvattaa pikkusipuleita. Viimeisenä istutettiin vielä pienet keltasipulin istukkaat syyssipuleiksi.

Kolmasluokkalaiset tulivat innoissaan pellolle sipulin istutukseen. Siitä on jo syntynyt jokavuotinen tapa, että steiner-koulun kolmoset saapuvat istuttamaan yhden penkin sipulia. Tänä vuonna heidän jälkeensä viimeisiä sipuleita istuttivat myös Lilinkotisäätiöstä tulleet green care:läiset. Tämä kaikki tapahtui urheasti keskiviikon sateessa.

Sipulisavotan jälkeen siirryttiin haravoimaan eli tasoittamaan palsternakkapenkkejä. Sitten säädettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna kylvökoneet bassi ja nipex iskuun. 10 cm:n välein pitäisi saada siemen penkkiin, oikeaan syvyyteen ja tasavauhdilla. Sitten kylvöjälki olisi tasainen ja palsternakoilla olisi tilaa kasvaa suuriksi. Sen jälkeen työnnettiin, puhallettiin ja puhkuttiin. On siis hikistä hommaa tuo kylväminen käsintyönnettävällä kylvökoneella! Viikonloppua kohden saimme myös tehtyä pesu/vesipisteen. Tätä olen suunnitellut jo vuoden, Kiitos Eveliina & Pentti! Perjantai-illan auringossa sitä alkoi taas uskomaan kevääseen: kesäperuna siiklitkin saatiin vielä maahan.

Tällä viikolla ollaan istutettu myös pinaatin siemenet kausihuoneeseen juhannussatoa varten. Lisäksi olemme taas valmistautuneet sadepäiviä varten ja yrittäneet muokata maata oikeaan aikaan. Tämä toukokuun kosteus kyllä hankaloittaa savimaan muokkausia ja oikea aikaisuutta. Monella maanviljelijällä on varmasti toukotyöstressiä. Aikaista kevättä kompensoi nyt pitkä, viileä ja kostea loppukevät. Pellolla työskennellessä pitäisi unohtaa kevättressi, nostaa katse kohti kokonaisuutta ja työskennellä syvässä uskossa ilmojen, maan ja intuition kanssa sopusoinnussa. Silti ihmisen on vaikea antaa ohjakset taivaan tuulille ja elämän virralle. Kyllä kesä on taas askeleen lähempänä sateen jälkeen. Vihreys alkaa valtaamaan alaa ja lämpö voittaa vielä viileyden.

Hortoilua Herttoniemessä

Valloittavat villiyrtit - hortoiluretki Herttoniemessä pe 8.5. ja ma 11.5. Kiitos kaikille osallistujille. Ja kiitos Kaisa Vermasheinälle, joka opasti meitä villiyrttien maailmassa. Kivaa oli yhdessä kierrellä ja oppia uusia kasveja.

Maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, voikukka, poimulehti, mesiangervo, pihlaja, maksaruoho ja monet muut villiyrtit tulivat tutuiksi. Minulle uusi tuttuvuus oli litulaukka. Valkosipulin vieno maku. Mausteyrtti luonnosta.

Ja nokkosletutkin alkoivat onnistumaan toisena retkipäivänä. Harjoitus tekee mestarin. Samoin myös keräilyssä varmuus ja taito tulee vain metsässä olemalla. Nokkoslettuja perjantaina maistelimme kuusenkerkkäsiirapin kanssa. Maanantaina Kaisa oli tehnyt villiyrttipeston. Ohje löytyy Juuret maassa facebooksivulta. Kerätessä "ilmaisista" villiyrteistä saattaa helposti innostua ja poimia isoja määriä kotiin viemisiä. Siksi jo kerätessä on hyvä miettiä mitä aion näistä tehdä ettei villiyrteistä tule keittiössä ongelma. Hyviä villiyrtti ruokaohjeita alkaa jo netistä löytyä mukavasti.

Jos haluat lisää tietoa villiyrteistä niin Ruokaosuuskunta suosittelee Kaisan Juuret maassa kursseja. Lue lisää www.juuretmaassa.com

Ruokaosuuskunnan mainos tähän loppuun vielä: Haluatko syödä ja elää sesonkiruualla? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon niin tiedät kuka viljelee ruokasi ja missä? Otamme uusia jäseniä vuodelle 2015:sta. Lue lisää tästä linkistä. Tervetuloa!

Kasvua, projektia & kylvöä

Toukokuu onkin sitten kuivan huhtikuun jälkeen alkanut hyvin kosteana ja sateisena. Viikossa ollaan saatu 70 mm vettä! Tämä on hieman hidastanut orgaanisia lisälannoituksia ja maan muokkauksia, kun savimaa jää traktorin pyöriin ja saappaisiin jälleen kiinni. Savimaata pyöritetään kämmenissä, saapastellaan pellolla ja tunnustellaan, koska se on tarpeeksi kuiva toukotöihin. Sade on tehnyt kuitenkin hyvää kasvulle. Vihreys on täyttänyt maan, kun kasvit ovat saaneet tarpeeksi vettä, lämpöä ja valoa niin yhteyttäminen on voinut alkaa. Mustosen puutarhassa yrttimaasta ovat nousseet uuteen kasvuun lipstikat ja ruohosipulit. Pienet sitruunamelissat ja mintut nostavat ensimmäiset versonsa maan pinnalle ja eiköhän se salviakin kohta herätä lehtensä eloon.

Pellon rakennukset elävät myös kevättä. Osuuskunnan hallituksen uuden puheenjohtajan Joonas Pekkasen tilaamat hirret saapuivat pellolle odottamaan pystytystään. Vanhempi kontti siirtyi hirsikehikon tieltä pois ja parempi kontti jäi sosiaalitilaksi toistaiseksi. Soraa on tilattu ja levitetty talkoovoimin kääntöpaikalle. Sitä on nyt myös Nykullan peltolohkojen alla niin mm. talkooruokailu voi tapahtua kuivemmalla maalla.

Juuri ennen sateita saatiin hoidettua hevosenlantakompostin ja kalkin levitys. Isot traktorit levittivät ne täysin kuivaan savimaahan. Tämä ilahdutti viljelijää ja maanhoitajaa suuresti. Sitä vastoin orgaaninen lisälannoitus seisoo kostean savimaan takia. Keskiviikkona saimme juuri ja juuri sipulimaan lannoitettua, äestettyä ja penkit tehtyä. Murroon traktori jäikin sitten jumiin ja lannoitus lopetettiin kesken, kun jouduttiin toteamaan maan märkyys. Ensimmäiset luomutaimet saapuivat omalle pellolle tällä viikolla. Bataviasalaatit pääsivät maahan juuri ennen keskiviikon kaatosadetta ja sellerit uskallettiin istuttaa koneella maahan tiistai-iltana, kun peltolaiset jäivät ylitöihin mahdollisen sateen takia. Nyt on osuuskuntalaisten biodynaamiset juhannussalaatit sitten maassa kasvamassa ja harson alla visusti suojassa rusakoilta.